NL heitti SF maahantunkeutujat

Kesällä 1944 suomalaiset maahantunkeutujat olivat syvällä Neuvostoliitossa. Alueilla jotka eivät koskaan olleet Suomeen kuuluneet. Puna-armeija ajoi suomalaiset maahantunkeutujat pois maastaan, tämä on fakta joka tuntuu unohtuvan.

Suomalaiset lähtivät kesällä 1941 rikolliseen hyökkäyssotaan maailmanhistorian suurimman rikollisen A. Hitlerin liittolaisena. Yli 60 vuotta tätä häpeää on yritetty selitellä, oltiin muka ajopuina, tai "kanssasotijoita", ei liittolaisia...
562638
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 56

Vanhimmat

...hehkuttamasi sodat menevät sotarikollinen Stalinin piikkiin, ja Venäjällä ehdittiin myöntää, että NL hyökkäsi Suomeen epäoikeutetusti.

Ja siihen aikaan Stalin & NL olivat Hitlerin liittolaisia, mitä et ilmeisesti tiennytkään?

Äänestä
  • Suomi hyökkäsi kesällä 1941, osallistui omalta osaltaan operaatio Barbarossaan. Polleina poikina valloitussotaan lähdettiin natsien rinnalla, Mannerheim uhosi ettei pistä miekka tuppeensa ennen kuin Karjala on "vapautettu".

    Kesällä 1944 puna-armeija ajoi suomalaiset maahantunkeutujat maasta. Aika kiireellä suomi-poika lähti, ei jäänyt sotasaalistaan puolustamaan...

    Äänestä

  • Näin on kirjoitti:

    Suomi hyökkäsi kesällä 1941, osallistui omalta osaltaan operaatio Barbarossaan. Polleina poikina valloitussotaan lähdettiin natsien rinnalla, Mannerheim uhosi ettei pistä miekka tuppeensa ennen kuin Karjala on "vapautettu".

    Kesällä 1944 puna-armeija ajoi suomalaiset maahantunkeutujat maasta. Aika kiireellä suomi-poika lähti, ei jäänyt sotasaalistaan puolustamaan...

    ja huomatkaa, että suurin osa suomen valtaamista alueista oli metsää. Suomi ei katkaissut Muurmanskin rataa, vaikka siihen oli mahdollisuus. Ei hyökännyt Leningradiin, vaikka siihenkin oli mahdollisuus.

    Muurmanskin radan katkaiseminen olisi jättänyt pohjoisessa taistelevat venäläiset saarroksiin. Leningrad oli lähes murtumispisteessä. Koko juttu haiskahtaa taktikoinnilta. Sillä, jos suomi olisi katkaissut radan ja vallannut Leningradin niin NL olisi todennäköisesti marssinut Helsinkiin.

    Rytikin taisi sanoa kun kirjoitti Rippendropt sopimuksen "että kahdesta pahasta täytyy valita vähemmän paha". Vähemmän pahalla tarkoitetaan yhteistyötä Saksan kanssa ja pahemmalla asialla sitä että ollaan NL:n hallinnon alaisuudessa.

    Tämä on tietysti yksi näkökulma niistä monista, mutta hyvin mielenkiintoinen.

    Äänestä

Siellä Hankoniemellä??Eihän vaan vahingossa unohtunut sinulta.Miksi ja mitä ne neukut siellä oikei luusasivat,kuinka ne sinne tulivat??

Äänestä
  • Eikös siellä Hangossa vuonna -41 ollut venäläisiä Suomen Eduskunnankin hyväksymän Moskovan rauhansopimuksen perusteella?

    Äänestä

  • Puolueeton ajattelija kirjoitti:

    Eikös siellä Hangossa vuonna -41 ollut venäläisiä Suomen Eduskunnankin hyväksymän Moskovan rauhansopimuksen perusteella?

    Etkö käsitä, että se oli PAKKORAUHA, sanelurauha?

    Molemmat osapuolet tieisivät, että se oli nimenomaan välirauha.

    Äänestä

  • käsitä ? kirjoitti:

    Etkö käsitä, että se oli PAKKORAUHA, sanelurauha?

    Molemmat osapuolet tieisivät, että se oli nimenomaan välirauha.

    Onkos sitten viimeksi tehty rauhansopimuskin pakkorauha? Suomi joutui maksamaan sotakorvaukset, ajamaan saksalaiset maasta, luovuttamaan lisää alueita jne. Rauhanehdot olivat ankarammat kuin talvisodan rauhan! Kohta alkaa Suomen ja Venäjän välienselvittely, välirauha loppuu...

    Äänestä

  • Näin on kirjoitti:

    Onkos sitten viimeksi tehty rauhansopimuskin pakkorauha? Suomi joutui maksamaan sotakorvaukset, ajamaan saksalaiset maasta, luovuttamaan lisää alueita jne. Rauhanehdot olivat ankarammat kuin talvisodan rauhan! Kohta alkaa Suomen ja Venäjän välienselvittely, välirauha loppuu...

    Oli.

    Äänestä

  • käsitä ? kirjoitti:

    Etkö käsitä, että se oli PAKKORAUHA, sanelurauha?

    Molemmat osapuolet tieisivät, että se oli nimenomaan välirauha.

    että nuiden vanhojenkommareiden kaa on turha mistään yrittää puhua järkevästi? Ennen jatkosodan alkua suomelaiset elivät vuosia veitsi kurkulla,mitäs siinä sitte teet kun saat tilsisuuden panna kova kovaa vasten.

    Suomi on jäljellä mutta missä on tämä suuri ja mahtava Neuvostoliitto ???????????

    Äänestä

pioneeri!!!!!!!!!!!

Ootkos sattunu kuuleen, että Taalini kuoli jo v. 1953 ja N-liittokin kaatui jo 1990-luvun alussa.

Nyt ei tarvii suomalaisten enään valehdella vaan saa puhua totta. Ne Itä-Karjalan alueet ovat ikuista ja Pyhää Suomalaista maata. Jakamattomia, vieraan sotasaappaan alla huokailevia perintömaitamme.

Äänestä
  • stanismi elää siis yhä?

    Äänestä

  • Venäjän/Neuvostoliiton itä-Karjala ei ole ikinä kuulunut Suomeen! Suomalaiset röyhkeästi luulivat saavansa ne sotasaaliiksi. Eivätpä niitä jääneet kesällä 1944 pontevasti puolustamaan, kai sydämessään tiesivät että ne oli vääryydellä ja viekkaudella saatu...

    Äänestä

Mitähän tapahtui 1939-1940? Ja kenen maaperällä?

Äänestä
  • Kyllä kait talvisodan juuret ovat paljon varhaisimmalta ajalta kuin -39. Tuskin kukaan nykyisin väittää, että Mainilan laukaukset aiheuttivat talvisodan. Yhtä mahdoton ajatus on väittää, että vuoden -39 tapahtumat aiheuttivat sen. Kyllä juuret oli kylvetty pitkän ajan kuluessa.

    Tutkippa hieman Suomen sisäpolitiikan sanankäänteitä itsenäisyytemme ensi vuosikymmeneltä. Ei nykyisin voisi kuvitellakkaan sellaista kielenkäyttöä, mitä johtavat poliitikkomme ja muut kansakunnan johtomiehet esittivät koko ajan.

    NL esitti talvisodan alla neuvotteluja Leningradin kaupungin turvaamiseksi yllätyshyökkäyksiltä. Suomen vastaus oli:"ei tuumaakaan". Vieläkin seurannee kova mölinä, kun asiaa yrittää systemaattisesti eritellä.

    Tämä on seurausta siitä 20-30-luvun yksimielisestä asenteesta naapurissa olevaa suurvaltaa kohtaan. Avoin Hitlerin ihailu ja kokoomuksen suuntaviivat eduskunnassa, sosdemien hallituskelvottomuus, NL:n romahduksen odotus olivat arkipäivää.

    Äänestä

  • Puolueeton ajattelija kirjoitti:

    Kyllä kait talvisodan juuret ovat paljon varhaisimmalta ajalta kuin -39. Tuskin kukaan nykyisin väittää, että Mainilan laukaukset aiheuttivat talvisodan. Yhtä mahdoton ajatus on väittää, että vuoden -39 tapahtumat aiheuttivat sen. Kyllä juuret oli kylvetty pitkän ajan kuluessa.

    Tutkippa hieman Suomen sisäpolitiikan sanankäänteitä itsenäisyytemme ensi vuosikymmeneltä. Ei nykyisin voisi kuvitellakkaan sellaista kielenkäyttöä, mitä johtavat poliitikkomme ja muut kansakunnan johtomiehet esittivät koko ajan.

    NL esitti talvisodan alla neuvotteluja Leningradin kaupungin turvaamiseksi yllätyshyökkäyksiltä. Suomen vastaus oli:"ei tuumaakaan". Vieläkin seurannee kova mölinä, kun asiaa yrittää systemaattisesti eritellä.

    Tämä on seurausta siitä 20-30-luvun yksimielisestä asenteesta naapurissa olevaa suurvaltaa kohtaan. Avoin Hitlerin ihailu ja kokoomuksen suuntaviivat eduskunnassa, sosdemien hallituskelvottomuus, NL:n romahduksen odotus olivat arkipäivää.

    "Kyllä kait talvisodan juuret ovat paljon varhaisimmalta ajalta kuin -39. Tuskin kukaan nykyisin väittää, että Mainilan laukaukset aiheuttivat talvisodan. Yhtä mahdoton ajatus on väittää, että vuoden -39 tapahtumat aiheuttivat sen. Kyllä juuret oli kylvetty pitkän ajan kuluessa."

    Mainilan laukausten takia NL hyökkäsi Suomeen.

    "Tutkippa hieman Suomen sisäpolitiikan sanankäänteitä itsenäisyytemme ensi vuosikymmeneltä. Ei nykyisin voisi kuvitellakkaan sellaista kielenkäyttöä, mitä johtavat poliitikkomme ja muut kansakunnan johtomiehet esittivät koko ajan."

    Aiheuttaako kielenkäyttö sodan? Ei varmasti.

    "NL esitti talvisodan alla neuvotteluja Leningradin kaupungin turvaamiseksi yllätyshyökkäyksiltä. Suomen vastaus oli:"ei tuumaakaan". Vieläkin seurannee kova mölinä, kun asiaa yrittää systemaattisesti eritellä."

    Höpö ja höpö. NL: esitti ja vaati Hankoa tukikohdakseen. Kai tyhmepikin ymmärtää, että sieötä olisi NL voinut hallita Helsinkiä ja koko Itäömerta. Ei sellaiseen MIKÄÄN itsenäinen valtio voi suostua. Ja jos pelkästä Lenigradin pyolustuskesta olisi ollut kyse, miksi NL ei luottanut Suomen puolustuskykyyn puolustaa itseään ja Leningradia?

    "Tämä on seurausta siitä 20-30-luvun yksimielisestä asenteesta naapurissa olevaa suurvaltaa kohtaan. Avoin Hitlerin ihailu ja kokoomuksen suuntaviivat eduskunnassa, sosdemien hallituskelvottomuus, NL:n romahduksen odotus olivat arkipäivää."

    Ihan täyttä paskaa.

    Äänestä

  • Puolueeton ajattelija kirjoitti:

    Kyllä kait talvisodan juuret ovat paljon varhaisimmalta ajalta kuin -39. Tuskin kukaan nykyisin väittää, että Mainilan laukaukset aiheuttivat talvisodan. Yhtä mahdoton ajatus on väittää, että vuoden -39 tapahtumat aiheuttivat sen. Kyllä juuret oli kylvetty pitkän ajan kuluessa.

    Tutkippa hieman Suomen sisäpolitiikan sanankäänteitä itsenäisyytemme ensi vuosikymmeneltä. Ei nykyisin voisi kuvitellakkaan sellaista kielenkäyttöä, mitä johtavat poliitikkomme ja muut kansakunnan johtomiehet esittivät koko ajan.

    NL esitti talvisodan alla neuvotteluja Leningradin kaupungin turvaamiseksi yllätyshyökkäyksiltä. Suomen vastaus oli:"ei tuumaakaan". Vieläkin seurannee kova mölinä, kun asiaa yrittää systemaattisesti eritellä.

    Tämä on seurausta siitä 20-30-luvun yksimielisestä asenteesta naapurissa olevaa suurvaltaa kohtaan. Avoin Hitlerin ihailu ja kokoomuksen suuntaviivat eduskunnassa, sosdemien hallituskelvottomuus, NL:n romahduksen odotus olivat arkipäivää.

    Entä mitkä olivat kansainvälisen Kominternin tavoitteet Suomen, Länsi-Euroopan ja koko maailman suhteen 1920-1930-luvulla (1935 Kominternin lakkauttamiseen asti)?

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Komintern

    Oliko Neuvostoliitosta johdettu, maailmanvallankumousta saarnaava ja rahoittava Komintern omiaan lisäämään maailman maiden luottamusta Neuvostoliittoa kohtaan?

    Äänestä

  • ... , kirjoitti:

    "Kyllä kait talvisodan juuret ovat paljon varhaisimmalta ajalta kuin -39. Tuskin kukaan nykyisin väittää, että Mainilan laukaukset aiheuttivat talvisodan. Yhtä mahdoton ajatus on väittää, että vuoden -39 tapahtumat aiheuttivat sen. Kyllä juuret oli kylvetty pitkän ajan kuluessa."

    Mainilan laukausten takia NL hyökkäsi Suomeen.

    "Tutkippa hieman Suomen sisäpolitiikan sanankäänteitä itsenäisyytemme ensi vuosikymmeneltä. Ei nykyisin voisi kuvitellakkaan sellaista kielenkäyttöä, mitä johtavat poliitikkomme ja muut kansakunnan johtomiehet esittivät koko ajan."

    Aiheuttaako kielenkäyttö sodan? Ei varmasti.

    "NL esitti talvisodan alla neuvotteluja Leningradin kaupungin turvaamiseksi yllätyshyökkäyksiltä. Suomen vastaus oli:"ei tuumaakaan". Vieläkin seurannee kova mölinä, kun asiaa yrittää systemaattisesti eritellä."

    Höpö ja höpö. NL: esitti ja vaati Hankoa tukikohdakseen. Kai tyhmepikin ymmärtää, että sieötä olisi NL voinut hallita Helsinkiä ja koko Itäömerta. Ei sellaiseen MIKÄÄN itsenäinen valtio voi suostua. Ja jos pelkästä Lenigradin pyolustuskesta olisi ollut kyse, miksi NL ei luottanut Suomen puolustuskykyyn puolustaa itseään ja Leningradia?

    "Tämä on seurausta siitä 20-30-luvun yksimielisestä asenteesta naapurissa olevaa suurvaltaa kohtaan. Avoin Hitlerin ihailu ja kokoomuksen suuntaviivat eduskunnassa, sosdemien hallituskelvottomuus, NL:n romahduksen odotus olivat arkipäivää."

    Ihan täyttä paskaa.

    Suomen vastaus oli:"ei tuumaakaan". Vieläkin seurannee kova mölinä, kun asiaa yrittää systemaattisesti eritellä." Tiesimpähän ainakin keskustelun sävyn.

    Äänestä

  • Asdertson kirjoitti:

    Entä mitkä olivat kansainvälisen Kominternin tavoitteet Suomen, Länsi-Euroopan ja koko maailman suhteen 1920-1930-luvulla (1935 Kominternin lakkauttamiseen asti)?

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Komintern

    Oliko Neuvostoliitosta johdettu, maailmanvallankumousta saarnaava ja rahoittava Komintern omiaan lisäämään maailman maiden luottamusta Neuvostoliittoa kohtaan?

    Kerroin vain sen, ettei Suomessa suhtaannuttu vakavasti NL:än. Ei yritetty ymmärtää sen tarpeita. Yleinen mielipide ohjattiin vain halveksimaan koko suurta naapurimaata.

    Tämä ei tarkoita, että NL olisi esiintynyt Suomea kohtaan korrektisti. Kuitenkin riitaan tarvitaan aina vähintäin kaksi. Ja Suomen asenne teki riidan helpoksi NL:lle.

    Itku puitkästä ilosta, eli tulihan se sota, kun oikein härnättiin.

    Äänestä

  • puolueeton tarkkailija kirjoitti:

    Kerroin vain sen, ettei Suomessa suhtaannuttu vakavasti NL:än. Ei yritetty ymmärtää sen tarpeita. Yleinen mielipide ohjattiin vain halveksimaan koko suurta naapurimaata.

    Tämä ei tarkoita, että NL olisi esiintynyt Suomea kohtaan korrektisti. Kuitenkin riitaan tarvitaan aina vähintäin kaksi. Ja Suomen asenne teki riidan helpoksi NL:lle.

    Itku puitkästä ilosta, eli tulihan se sota, kun oikein härnättiin.

    Neuvostoliiton tarve oli vaatia ja saada Hanko omaksi tukikohdakseen, josta se olisi hallinnut koko Itämerta ja näin olisi vieraan vallan sotilastukikohta sijainnut Suomessa ja hyvin lähellä Helsinkiä. Kun vielä muistaa, että samalla kaavalla Virokin miehitettiin.

    Jokainen tajuaa, että itsenäinen valtio ei voi tällaiseen suostua.

    Ja osoitapas nyt, millä tavalla yleinen mielipde halveksi N:liittoa?

    Äänestä

  • puolueeton tarkkailija kirjoitti:

    Suomen vastaus oli:"ei tuumaakaan". Vieläkin seurannee kova mölinä, kun asiaa yrittää systemaattisesti eritellä." Tiesimpähän ainakin keskustelun sävyn.

    naapurilles ?

    Äänestä

"Kesällä 1944 suomalaiset maahantunkeutujat olivat syvällä Neuvostoliitossa. Alueilla jotka eivät koskaan olleet Suomeen kuuluneet."

Miksi sitä ennen Neuvostoliitto oli syvällä Suomessa: Karjalassa, Kannaksella. Alueilla, jotka eivät koskaan sille kuuluneet?

"Puna-armeija ajoi suomalaiset maahantunkeutujat pois maastaan, tämä on fakta joka tuntuu unohtuvan."

Puna-armiejan hyökkäsi ENSIN itsenäiseen Suomen valtioon 1939 rikkoen kaikkia tehtyjä sopimuksia. Tämä on fakta, joka tuntuu joiltakin täysin unohtuneen.

"Suomalaiset lähtivät kesällä 1941 rikolliseen hyökkäyssotaan maailmanhistorian suurimman rikollisen A. Hitlerin liittolaisena. Yli 60 vuotta tätä häpeää on yritetty selitellä, oltiin muka ajopuina, tai "kanssasotijoita", ei liittolaisia..."

Venäläsiet lähtivät ENSIN tavella 1939 rikollieen hyökkäyssotaan maailmanhistorian suurimman rikollsien Josif Stalinin johdolla ja Saksan LIITTOLAISENA. Suomis en sijaan EI ollut Saksan liittolainen, vaan nimenomaan kansasotija ja aseveli. Mitään häpeää siitä ei ole, ainaostaan pitää olla YLPEITÄ SIITÄ, että Saksa auttoi meitä osaltaan siinä, että emme kokeneet Baltian maiden kohtaloa.

Neuvostoliitti tunkeutui maahamm 1939, ja VIELÄKIN osaa maatamma pidetään vieraan maan hallussa.

Äänestä

pitää selittää vakavalla naamalla erillissotaa, ajopuuteoriaa ja torjuntavoittoa.
Vasta sitten, kun ei ole ketään kuulemassa, saa supista itsekseen totuuksia.

Äänestä
  • Tasavallan Presidenttimme on myös erillissodan tulkinnan kannattaja, eli siis virallinen Suomi. Mielummin uskon häntä, kuin suomi24-palstan änkyräprovoilijoita.

    Äänestä

  • luotan kyllä .. kirjoitti:

    Tasavallan Presidenttimme on myös erillissodan tulkinnan kannattaja, eli siis virallinen Suomi. Mielummin uskon häntä, kuin suomi24-palstan änkyräprovoilijoita.

    kuin muutamat suomalaiset.
    Erillissota-käsitteellä ei ole mitään arvoa, ellei sitä hyväksytä muualla maailmassa. Vaikkapa aluksi eurooppalaisissa valtioissa.
    Turha meidän suomalaisten on hokea erillissotaa, jos kukaan muu ei sitä tunnusta.
    Suomessa on vaan pitänyt kaunistella jatkosodan historiaa.

    Äänestä

  • erillissodasta, kirjoitti:

    kuin muutamat suomalaiset.
    Erillissota-käsitteellä ei ole mitään arvoa, ellei sitä hyväksytä muualla maailmassa. Vaikkapa aluksi eurooppalaisissa valtioissa.
    Turha meidän suomalaisten on hokea erillissotaa, jos kukaan muu ei sitä tunnusta.
    Suomessa on vaan pitänyt kaunistella jatkosodan historiaa.

    "kuin muutamat suomalaiset."

    Tarkka lainaus ja lähdeviite.

    Me suomalaiset katsomme asiaa nimenomaan omalta kantiltamme. Niin tekevät muutkin valtiot.

    Äänestä

  • Voitais ottaa käyttöön erilliseuro-käsite.

    Äänestä

  • mikä erillissota. kirjoitti:

    "kuin muutamat suomalaiset."

    Tarkka lainaus ja lähdeviite.

    Me suomalaiset katsomme asiaa nimenomaan omalta kantiltamme. Niin tekevät muutkin valtiot.

    erillissodasta. Muut eivät kuuntele.
    Olihan tuo havaittavissa, kun pres. Halonen yritti puhua erillissodasta Euroopassa.
    Meidän katsomisellamme "omalta kantiltamme" ei ole mitään merkitystä.

    Äänestä

  • keskenämme kirjoitti:

    erillissodasta. Muut eivät kuuntele.
    Olihan tuo havaittavissa, kun pres. Halonen yritti puhua erillissodasta Euroopassa.
    Meidän katsomisellamme "omalta kantiltamme" ei ole mitään merkitystä.

    Voidaanhan ajatella että Romania, Suomi ja Saksa olivat kaikki erillissotijoita. Eihän Romanian johto halunnut Kuolan niemimaata eikä Suomi Krimin niemimaata. Jos Suomi ja Romania halusivat Neuvostoliiton voittavan Saksan mutta kuitenkin Romanian ja Suomen lyövän Neuvostoliiton, niin sitten kyllä ollaan mielestäni lähellä jonkinlaista mielisairautta.

    Voihan sitä ajatella että kaikki yksittäiset sotilaatkin kävivät erillissotaa omien päämääriensä puolesta.

    Äänestä

  • keskenämme kirjoitti:

    erillissodasta. Muut eivät kuuntele.
    Olihan tuo havaittavissa, kun pres. Halonen yritti puhua erillissodasta Euroopassa.
    Meidän katsomisellamme "omalta kantiltamme" ei ole mitään merkitystä.

    Miksi pitäisi kuunnellakaan?

    Ei ole merkitystä sillä miten muut käsittävät historiamme. Sen meidän kokemaa historiaa.

    Ei mekään mennä esim baskeja neuvomaan, miten heidän pitäisi nimitellä omia historiantapahtumiaan.

    Äänestä

  • . .. kirjoitti:

    Miksi pitäisi kuunnellakaan?

    Ei ole merkitystä sillä miten muut käsittävät historiamme. Sen meidän kokemaa historiaa.

    Ei mekään mennä esim baskeja neuvomaan, miten heidän pitäisi nimitellä omia historiantapahtumiaan.

    yksiselitteistä. Pääpiirteittäin pitää jokaisen tunnustaa historia samalla tavalla. Eihän tästä muuten tule mitään.
    Emme varmaan hyväksyisi, jos saksalaiset ehdottomasti kieltäisivät juutalaisvainojen olemassaolon.

    "Erillissodassa" pistää silmään suomalaisten osallistuminen Saksan itärintaman taisteluihin. Minusta siinä ei enää voida puhua mistään erillissodasta. Se menee jo huumorin puolelle.

    Äänestä

  • kohtalaisen kirjoitti:

    yksiselitteistä. Pääpiirteittäin pitää jokaisen tunnustaa historia samalla tavalla. Eihän tästä muuten tule mitään.
    Emme varmaan hyväksyisi, jos saksalaiset ehdottomasti kieltäisivät juutalaisvainojen olemassaolon.

    "Erillissodassa" pistää silmään suomalaisten osallistuminen Saksan itärintaman taisteluihin. Minusta siinä ei enää voida puhua mistään erillissodasta. Se menee jo huumorin puolelle.

    "yksiselitteistä. Pääpiirteittäin pitää jokaisen tunnustaa historia samalla tavalla. Eihän tästä muuten tule mitään."

    Niin pääpiirteittäin. Kuitenkin jokainen maa katsoo sen oman historian myös omasta näkökulmastaan, sen olematta sen enempää totuuden vastainen.

    "Emme varmaan hyväksyisi, jos saksalaiset ehdottomasti kieltäisivät juutalaisvainojen olemassaolon."

    Ei ole ollenkaan sama asia.

    ""Erillissodassa" pistää silmään suomalaisten osallistuminen Saksan itärintaman taisteluihin. Minusta siinä ei enää voida puhua mistään erillissodasta. Se menee jo huumorin puolelle."

    Nämä itärintaman suomlaissotilaat koottiin vapaaehtoisten joukosta. Mitää yleistä määräystä ei siis ollut.

    Äänestä

  • erillissodasta, kirjoitti:

    kuin muutamat suomalaiset.
    Erillissota-käsitteellä ei ole mitään arvoa, ellei sitä hyväksytä muualla maailmassa. Vaikkapa aluksi eurooppalaisissa valtioissa.
    Turha meidän suomalaisten on hokea erillissotaa, jos kukaan muu ei sitä tunnusta.
    Suomessa on vaan pitänyt kaunistella jatkosodan historiaa.

    Ei sillä ole mitään merkitystä, vaikkeivat muut tunnusta Suomen käyneen erillissotaa.

    Suomessa on kerta kaikkiaaan koko joukko ihmisiä, jotka eivät ole päässeet sodan jälkeisestä virallisesta propagandasta. He eivät osaa ajatella, että Suomen johto teki jotain väärin liittoutuessaan Saksan kanssa ja hyökätessään NL:än.

    Heille erillissota on käsitteenä välttämätön. Ei ole merkitystä sillä, hyväksyvätkö muut asian vai eivät.

    Äänestä

  • . .. kirjoitti:

    Miksi pitäisi kuunnellakaan?

    Ei ole merkitystä sillä miten muut käsittävät historiamme. Sen meidän kokemaa historiaa.

    Ei mekään mennä esim baskeja neuvomaan, miten heidän pitäisi nimitellä omia historiantapahtumiaan.

    Se on tavallaan jännää että usein hyvinkin samat henkilöt jotka kauhistelevat Venäjän historiakomissioiden toimintaa ja niiden halua ylhäältä määritellä yksi ja ainoa historiallinen totuus ovat kovinkin mieluusti jakamassa ihmisiä vuohiin ja lampaisiin sen mukaan allekirjoittavatko nämä jonkin virallisen, "meidän suomalaisten totuuden".

    Äänestä

vimma hännystellä Neuvostoliittoa/Venäjää. Vaikka jatkosodan päättymisestä tulee kuluneeksi 63 vuotta, ja sotaaan liittyvät asiat on puitu luullakseni aika lailla tarkkaan, niin aina ilmaantuu joku alkaa hehkuttaa omia ahaa-elämyksiään. Jos ja kun Suomi tunkeutui syvälle N:liiton alueelle, niin mitä sitten? Niinhän sodassa tehdään. Tunkeutuihan N:liittokin vielä aselevon alkamisen jälkeen mm. Japanille kuuluneille alueille. Suomella ei ole viime sotaa koskevissa asioissa mitään hävettävää.

Äänestä
  • Turha siis kitistä sitä että NL hyökkäsi Suomeen talvisodassa, sellaista se sota on...

    Äänestä

"Suomalaiset lähtivät kesällä 1941 ..hyökkäyssotaan
..Hitlerin liittolaisena"


Näinhän se on, kiistatta ja valitettavasti:

Kansallissosialistisen Saksan Johtaja (Fuhrer) Adolf Hitler allekirjoitti
Directiivin No. 21 joulukuun 18. päivä 1940 Operaatio Barbaroksesta
– Saksan sotavoimien hyökkäyksestä Neuvostoliittoon Romanian ja
Suomen osalta jotenkin seuraavasti...

” 1. Operaatioidemme sivustoilla voimme luottaa Romanian ja Suomen
aktiiviseen tukeen sodassamme Neuvostoliittoa vastaan.
Wehrmachtin Pääesikunta (OKW) päättää ... miten nämä kaksi maata
(Romania ja Suomi) .. alistetaan Saksan sodanjohdon alaisuuteen. "

" 2. Romanian tehtävänä on tukea Saksan eteläisen sivustan hyökkäystä
.. parhailla voimillaan .. ja antaa apua selustassa. "

" 3. Suomi varmistaa Saksan sotavoimien pohjoisen ryhmittymän etenemisen
Norjan puolelta ja operoi yhteistoiminnassa joukkojemme kanssa.
Suomi myös on vastuussa Hangon eliminoimisesta. ”

Summa Summarum:

Ja kuten Adolf Hitler määräsi tässä yleisohjeessaaan Suomen (Heinrichs,
Airo, Tapola) ja Saksan (Halder, Keitel, Jodl) pääesikunnat aloittivat välittömästi
neuvottelut keskenään ja jatkoivat näitä neuvotteluja sitten koko alkuvuoden
1941 operaatio Barbaroksen yhteisistä alaoperaatioista: Unternehmen Silberfuchs,
Platinfuchs, Polarfuchs und Rentier" … MOT!

Äänestä
  • Virallinen selityshän on että Suomi oli kesällä 1941 täysin puolueeton. Ilkeät venäläiset pommittivat Suomea ilman mitään syytä. Vastentahoisesti Suomi julisti erillissodan Neuvostoliitolle. Mikäli NL ei olisi pommittanut Suomea, ei Suomi olisi liittynyt sotaan vaan pysynyt puolueettomana! Uskookohan tuohon enää kukaan...

    Äänestä

  • Suomeen! kirjoitti:

    Virallinen selityshän on että Suomi oli kesällä 1941 täysin puolueeton. Ilkeät venäläiset pommittivat Suomea ilman mitään syytä. Vastentahoisesti Suomi julisti erillissodan Neuvostoliitolle. Mikäli NL ei olisi pommittanut Suomea, ei Suomi olisi liittynyt sotaan vaan pysynyt puolueettomana! Uskookohan tuohon enää kukaan...

    Suomi oli kahen diktaattorin välissä,puoli oli valittava.
    Valintaa tuskin tarvii ihmetellä neuvostoliiton hyökättyä Suomeen
    1939.Änkyrä kommareiden mielestä se kyllä oli Suomi joka silloinki hyökkäsi.
    On ne aina olleet suorastaan yltiöisämaallisia nämä kotirytssät.
    Mutta heihän isänmaa tais olla muualla kun Suomessa ja saattaa olla vielläkin.

    Äänestä

SF = Sovjet Finland?

Äänestä

Tämän sitten aina unohdat kertoa:


Syksyllä 1944 suomalaiset "maahantunkeutujat" olivat syvällä Neuvostoliitossa. Alueilla jotka eivät koskaan olleet Suomeen kuuluneet. Puna-armeija EI pystynyt ajamaan suomalaisia maahantunkeutujat pois maastaan, tämä on fakta joka tuntuu unohtuvan.

14.D eli Ryhmä Raappana oli todellakin syvällä, 150 km, Neuvostoliitossa ja muuallakin Suomen armeija oli Moskovan pakkorauhan rajojen itäpuolella.

Kannaksella oltiin tiukasti VKT-linjalla ja vain Karjalan Kannas Viipurineen oli Neuvostoliiton joukkojen valtaamana. Suomalaisten puolustusasemat Kannaksella kulki suunnilleen linjalla Viipurin Kivisalmi, Vakkilan Pyöräkangas, Kuparsaari, Vuoksi, Taipale -linjalla. Aunuksen Karjalassa oltiin U-asemassa Uomaan linjalla lähellä Pitkärantaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suurhyökkäys_Syväriltä_1944

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota#1944


Suomenlahden saarista Suursaari oli tiukasti suomalaisten hallussa.

Suomen armeija oli syksyllä 1944 sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Lähde Suomen Sota 1941-1944, osa XI

Äänestä
  • Suomalaisia oli kyllä syvälläkin KORVESSA mutta tärkeimmillä rintamaosuuksilla suomalaiset oli heitetty pois. Viipuri luovutettiin taisteluitta!

    Äänestä

  • Olet oikeassa siinä, että syksyllä 44 suomalaiset olivat Moskovan rauhan rajan itäpuolella ilmeisesti kaikkialla. Tämä ei kuitenkaan merkitse mitään. Suomen armeija ja päämaja olivat yksiselitteisesti sitä mieltä, että Rauha Moskovan rauhan rajoilla on hyväksyttävä saavutus. Siellä tiedettiin, että Saksan kukistumisen jälkeen Suomi tulisi olemaan vain suupala NL:n armeijalle.

    Väitteesi"Suomen armeija oli syksyllä 1944 sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Lähde Suomen Sota 1941-1944, osa XI" on vähintäin epätarkka. Aseistukseltaan ja miehistöltään väite saattaa pitää paikkansa. Armeijan motivatio oli kuitenkin hyvin vaihtelevaa. Suomen armeija menetti taistelutahtonsa asemasodan kuluttavassa yksitoikkoisuudessa. Itsekkyys ja oman edun tavoittelu valtasivat alaa upseeristossa. Useimmat ymmärsivät, että Saksan havittyä, Suomella ei ole mitään mahdollisuutta NL:ää vastaan. Henkisesti armeija ei ollut enää kyvykäs.

    Äänestä

  • puolueeton tarkkailija kirjoitti:

    Olet oikeassa siinä, että syksyllä 44 suomalaiset olivat Moskovan rauhan rajan itäpuolella ilmeisesti kaikkialla. Tämä ei kuitenkaan merkitse mitään. Suomen armeija ja päämaja olivat yksiselitteisesti sitä mieltä, että Rauha Moskovan rauhan rajoilla on hyväksyttävä saavutus. Siellä tiedettiin, että Saksan kukistumisen jälkeen Suomi tulisi olemaan vain suupala NL:n armeijalle.

    Väitteesi"Suomen armeija oli syksyllä 1944 sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Lähde Suomen Sota 1941-1944, osa XI" on vähintäin epätarkka. Aseistukseltaan ja miehistöltään väite saattaa pitää paikkansa. Armeijan motivatio oli kuitenkin hyvin vaihtelevaa. Suomen armeija menetti taistelutahtonsa asemasodan kuluttavassa yksitoikkoisuudessa. Itsekkyys ja oman edun tavoittelu valtasivat alaa upseeristossa. Useimmat ymmärsivät, että Saksan havittyä, Suomella ei ole mitään mahdollisuutta NL:ää vastaan. Henkisesti armeija ei ollut enää kyvykäs.

    >Väitteesi"Suomen armeija oli syksyllä 1944 sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Lähde Suomen Sota 1941-1944, osa XI" on vähintäin epätarkka.<

    Näin kirjoitin ja useampikin lähde kertoo saman asian. Siis Suomen armeija oli syksyllä 1944 sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Lähde Suomen Sota 1941-1944, osa XI

    Tuo kirja eli osa XI tosin puuttuu omista kokoelmistani, Suomen Sota 1941-1945 I-X toki on hyllyssä kuten uudempikin Suomen Jatkosodan historia 1-6. Olen sen osan XI kyllä lukenut ja tuo kohta suorastaan hyppäsi sieltä esille.

    Kyseisen 1975 kirjoitetun kirjan mukaan Suomen armeija kykeni varastojensa turvin 6 kk:n täysimittaiseen sotaan ja torjumaan ainakin yhden kesän 1944 suuruusluokkaa olevan hyökkäyksen. Saksa oli korvannut kesän 1944 asemenetykset täysimääräisesti, eritoten tykistön, ammusten ja lentokoneiden suhteen.
    Samaten saksalaista PST-aseistusta oli runsain mitoin varastoissa, siis p-nyrkkejä ja p-kauhuja.


    Toinen kirja, jossa samasta asiasta kerrotaan melkoisen seikkaperäisesti on Martti V. Terän mainio kirja Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967, 184s liitteitä, missä hän kertoo tarkoin tilastotiedoin, kuinka aseita virtasi Saksasta Suomeen koko suurhyökkäyksen ajan! Siis ennen ja jälkeen tuon Rytin sopimuksen teon.

    Tuo Terän kirjoittama kirja on häkellyttävän tarkka kaikilta osiltaan ja antaa hyvän kuvan kesän 1944 tapahtumista.

    Kirjassa on luku Kokematta jäänyt kriisi, jossa spekuloidaan ja käsitellään tilannetta Kannaksen puolustuksen pettäessä, siis vihollisen päästyä sisä-Suomeen.


    Suomen armeijan miesvahvuuskin taisi olla tappioista huolimatta kaikkein suurimmillaan 1944 syksyllä, siis lukumääräisesti. Toki kuitenkin vain lukumääräisesti, nuorimman ja vanhimman ikäluokan ollessa lisänä kuin rikka rokassa...

    Minusta Suomi teki ennen kaikkea poliittisen rauhan, sotilaallisen tilanteen sen mahdollistaessa ja sopivan ajankohdan koittaessa. Kyseessä ei siis ollut antauminen tai suoranainen veitsi kurkulla -tilanne.
    Toki sodan lopputulos, Saksan kanssa tai ilman, oli kaikkien tiedossa jo hyvissä ajoin.

    E. Linkomiehen kirja, Vaikea aika, kuvaa hyvin noita tapahtumia, jotka edelsivät sodan loppumista NL:n kanssa.


    Mielenkiintoisen loppukommenttina on sanottava, että on erittäin vaikeaa löytää sellaista hirtorian oppikirjaa tai yleensäkään karttakuvaa, jossa on Jatkosodan lopun tilannekartta ja jossa kaikki Suomen rintamalinjat olisi esitetty TODELLISENA syyskuun alkupäivien 1944 tilanteen mukaisesti!

    Koulukarttoihin on kuvattu aina vaan se Moskovan rauhan raja ja Suomen luovuttama alue. Aivan kuin se olisi ollut rintamalinjojen loppuasetelma
    sodan lopussa.

    Äänestä

  • Asiaa! kirjoitti:

    >Väitteesi"Suomen armeija oli syksyllä 1944 sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Lähde Suomen Sota 1941-1944, osa XI" on vähintäin epätarkka.<

    Näin kirjoitin ja useampikin lähde kertoo saman asian. Siis Suomen armeija oli syksyllä 1944 sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Lähde Suomen Sota 1941-1944, osa XI

    Tuo kirja eli osa XI tosin puuttuu omista kokoelmistani, Suomen Sota 1941-1945 I-X toki on hyllyssä kuten uudempikin Suomen Jatkosodan historia 1-6. Olen sen osan XI kyllä lukenut ja tuo kohta suorastaan hyppäsi sieltä esille.

    Kyseisen 1975 kirjoitetun kirjan mukaan Suomen armeija kykeni varastojensa turvin 6 kk:n täysimittaiseen sotaan ja torjumaan ainakin yhden kesän 1944 suuruusluokkaa olevan hyökkäyksen. Saksa oli korvannut kesän 1944 asemenetykset täysimääräisesti, eritoten tykistön, ammusten ja lentokoneiden suhteen.
    Samaten saksalaista PST-aseistusta oli runsain mitoin varastoissa, siis p-nyrkkejä ja p-kauhuja.


    Toinen kirja, jossa samasta asiasta kerrotaan melkoisen seikkaperäisesti on Martti V. Terän mainio kirja Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967, 184s liitteitä, missä hän kertoo tarkoin tilastotiedoin, kuinka aseita virtasi Saksasta Suomeen koko suurhyökkäyksen ajan! Siis ennen ja jälkeen tuon Rytin sopimuksen teon.

    Tuo Terän kirjoittama kirja on häkellyttävän tarkka kaikilta osiltaan ja antaa hyvän kuvan kesän 1944 tapahtumista.

    Kirjassa on luku Kokematta jäänyt kriisi, jossa spekuloidaan ja käsitellään tilannetta Kannaksen puolustuksen pettäessä, siis vihollisen päästyä sisä-Suomeen.


    Suomen armeijan miesvahvuuskin taisi olla tappioista huolimatta kaikkein suurimmillaan 1944 syksyllä, siis lukumääräisesti. Toki kuitenkin vain lukumääräisesti, nuorimman ja vanhimman ikäluokan ollessa lisänä kuin rikka rokassa...

    Minusta Suomi teki ennen kaikkea poliittisen rauhan, sotilaallisen tilanteen sen mahdollistaessa ja sopivan ajankohdan koittaessa. Kyseessä ei siis ollut antauminen tai suoranainen veitsi kurkulla -tilanne.
    Toki sodan lopputulos, Saksan kanssa tai ilman, oli kaikkien tiedossa jo hyvissä ajoin.

    E. Linkomiehen kirja, Vaikea aika, kuvaa hyvin noita tapahtumia, jotka edelsivät sodan loppumista NL:n kanssa.


    Mielenkiintoisen loppukommenttina on sanottava, että on erittäin vaikeaa löytää sellaista hirtorian oppikirjaa tai yleensäkään karttakuvaa, jossa on Jatkosodan lopun tilannekartta ja jossa kaikki Suomen rintamalinjat olisi esitetty TODELLISENA syyskuun alkupäivien 1944 tilanteen mukaisesti!

    Koulukarttoihin on kuvattu aina vaan se Moskovan rauhan raja ja Suomen luovuttama alue. Aivan kuin se olisi ollut rintamalinjojen loppuasetelma
    sodan lopussa.

    Suomi haki loppukesästä -44 rauhaa, heilutti valkoista vaatetta.

    Miksi luovutimme talvisodan rajojen lisäksi Petsamon? Allekirjoitimme sotakorvaussopimuksen? Laitoimme sotasyylliset linnaan? Aloitimme sotatoimet saksalaisia vastaan? Lopetimme mm. IKL:n, AKS:n ja suojeluskunnat rikollisina järjestöinä? Vuokrasimme Porkkalan sotilastukikohdaksi?
    Miksi siis jos ei ollut pakko? Hyvää hyvyttämmekö?

    Syksy -44 oli viimeinen mahdollisuus hypätä pois natsiSaksan uppoavasta laivasta ja siihen saimme vielä viimeisen mahdollisuuden. Ryti kätyreineen oli ajanut suomalaiset fasismin puolelle ja vielä viime töikseen ankkuroi Suomen kohtalon Saksan kohtaloon. Onneksi löytyi järkevämpiä poliitikkoja ja Ryti syrjäytettiin ja tuomittiin.

    Suomella oli veitsi kurkulla syksyllä -44 ja vain toteuttamalla ja noudattamalla välirauhan antamat ehdot säilytimme itsenäisyytemme. Ilman täyttä pakkoa suojeluskunnan talipäät eivät olisi purkaneet järjestöään. Vaihtoehtoa ei enää ollut. Vain Siperia opettaa äärimmäistä oikeistoa.

    Äänestä

  • kurkulla kirjoitti:

    Suomi haki loppukesästä -44 rauhaa, heilutti valkoista vaatetta.

    Miksi luovutimme talvisodan rajojen lisäksi Petsamon? Allekirjoitimme sotakorvaussopimuksen? Laitoimme sotasyylliset linnaan? Aloitimme sotatoimet saksalaisia vastaan? Lopetimme mm. IKL:n, AKS:n ja suojeluskunnat rikollisina järjestöinä? Vuokrasimme Porkkalan sotilastukikohdaksi?
    Miksi siis jos ei ollut pakko? Hyvää hyvyttämmekö?

    Syksy -44 oli viimeinen mahdollisuus hypätä pois natsiSaksan uppoavasta laivasta ja siihen saimme vielä viimeisen mahdollisuuden. Ryti kätyreineen oli ajanut suomalaiset fasismin puolelle ja vielä viime töikseen ankkuroi Suomen kohtalon Saksan kohtaloon. Onneksi löytyi järkevämpiä poliitikkoja ja Ryti syrjäytettiin ja tuomittiin.

    Suomella oli veitsi kurkulla syksyllä -44 ja vain toteuttamalla ja noudattamalla välirauhan antamat ehdot säilytimme itsenäisyytemme. Ilman täyttä pakkoa suojeluskunnan talipäät eivät olisi purkaneet järjestöään. Vaihtoehtoa ei enää ollut. Vain Siperia opettaa äärimmäistä oikeistoa.

    Turhaa faktojasi esität, niillä ei ole merkitystä. Virallinen totuus on että Suomi saavutti hienon torjuntaVOITON!

    Minullekin koulussa opetettiin että sotakorvaukset olivat vain hyvästä, metalliteollisuus kehittyi...

    Äänestä

  • Torjuntavoitto! kirjoitti:

    Turhaa faktojasi esität, niillä ei ole merkitystä. Virallinen totuus on että Suomi saavutti hienon torjuntaVOITON!

    Minullekin koulussa opetettiin että sotakorvaukset olivat vain hyvästä, metalliteollisuus kehittyi...

    Olet oikeassa. Virallinen totuus on, että Suomi saavutti loistavan torjuntavoiton. Tätä on nyt paasattu 60 vuotta. Virallisesti se on todella näin. Kaikista virallisista sotahistorioista paistaa läpi sama sanoma.

    Jos unohdetaan virallisuus ja keskitytään asialliseen tapahtumaan, muuttuu tilanne jonkun verran. Epäilen, että Suomen johto tiesi talvella -43 Saksan häviävän sodan. Tästä seuraisi välttämättä se, ettei Suomikaan voi voittaa sotaansa.

    Jos ei Suomi pääse rauhaan ajoissa, seurauksena on Suomen tappio Saksan häviön yhteydessä. Jos pyritään rauhaan liian aikaisin, vielä voimissaan oleva Saksa kaappaa Suomen ja nostaa maan johtoon jonkun IKL:n miehen. Seurauksena olisi sotiminen Saksan rinnalla loppuun asti ja Saksalle tuleva kohtalo. Ajoitus olisi siis erittäin tärkeää.

    Aiemmistä rauhan tunnusteluista tiedettiin, että Moskovan rauhan rajat olivat parasta, mitä Suomi saattoi toivoa rauhalta. Itä-Karjalan alueen käyttö vaihtotavarana ei enää näyttänyt mahdolliselta. Siitä voitiin luopua.

    Ohgelmana oli vielä Suomen kansa ja armeija rintamilla. Näille oli 4 vuotta tuputettu Suomen armeijan voittamattomuutta ja paremmuutta. Armeija oli vallannut Itä-Karjalan ja jatkoi ilman hädän päivää voittamattomana syvällä NL:n alueella. Propaganda käänsi kaikki Saksan tappiot rintamalinjojen lyhentämiseksi ja toitotti uusista tulossa olevista aseista. Suomen kansa ja armeija ei ollut valmis rauhaan huonoilla ehdoilla. Sille piti ensin näyttää NL:n ylivoimaisuus tai Suomen armeijan heikkous.

    Tämä tapahtui kevätkesällä -44. Jätettiin rintamat kannaksella linnoittamatta ja teetettiin miehillä puhdetöitä. Annettiin joukkojen pääosan olla Laatokan Karjalassa. Ei tehty tarpeellisia toimenpiteitä saatujen hyökkäystä tukevien tiedustelutietojen perusteella. Annettiin NL:lle selvä kuva suomalaisten joukkojen huonoudesta sekä Kannaksella, että Itä-Karjalassa. Toisin sanoen houkuteltiin NL antamaan Suomen armeijalle ja kansalle sen vaatima opetus. Tämän opetuksen jälkeen koko Suomi olikin valmis solmimaan rauhan NL:n ehdoilla. Rauhan teko pelasti Suomen. NL ei päässyt miehittämään Suomea. Suomi säilyi itsenäisenä, tosin vähän suomettuneena.

    Mitä tulee torjuntavoittoon, se on todellakin totta. Suomen johto pelasi upporikasta tai rutiköyhää keväällä -44. Se onnistui kannaksen torjuntavoiton ansiosta. Kuten yllä olevasta selviää, torjuntavoiton merkitys ei ole se, mitä yleisesti non uskottu. Rauhan ajoituskin onnistui nappiin. Saksa oli kyvytön kaappaamaan Suomea. Kuitenkin niin voimissaan, ettei sitä ja Suomea voitu niputtaa samaan.

    Äänestä

  • puolueeton tarkkailija kirjoitti:

    Olet oikeassa. Virallinen totuus on, että Suomi saavutti loistavan torjuntavoiton. Tätä on nyt paasattu 60 vuotta. Virallisesti se on todella näin. Kaikista virallisista sotahistorioista paistaa läpi sama sanoma.

    Jos unohdetaan virallisuus ja keskitytään asialliseen tapahtumaan, muuttuu tilanne jonkun verran. Epäilen, että Suomen johto tiesi talvella -43 Saksan häviävän sodan. Tästä seuraisi välttämättä se, ettei Suomikaan voi voittaa sotaansa.

    Jos ei Suomi pääse rauhaan ajoissa, seurauksena on Suomen tappio Saksan häviön yhteydessä. Jos pyritään rauhaan liian aikaisin, vielä voimissaan oleva Saksa kaappaa Suomen ja nostaa maan johtoon jonkun IKL:n miehen. Seurauksena olisi sotiminen Saksan rinnalla loppuun asti ja Saksalle tuleva kohtalo. Ajoitus olisi siis erittäin tärkeää.

    Aiemmistä rauhan tunnusteluista tiedettiin, että Moskovan rauhan rajat olivat parasta, mitä Suomi saattoi toivoa rauhalta. Itä-Karjalan alueen käyttö vaihtotavarana ei enää näyttänyt mahdolliselta. Siitä voitiin luopua.

    Ohgelmana oli vielä Suomen kansa ja armeija rintamilla. Näille oli 4 vuotta tuputettu Suomen armeijan voittamattomuutta ja paremmuutta. Armeija oli vallannut Itä-Karjalan ja jatkoi ilman hädän päivää voittamattomana syvällä NL:n alueella. Propaganda käänsi kaikki Saksan tappiot rintamalinjojen lyhentämiseksi ja toitotti uusista tulossa olevista aseista. Suomen kansa ja armeija ei ollut valmis rauhaan huonoilla ehdoilla. Sille piti ensin näyttää NL:n ylivoimaisuus tai Suomen armeijan heikkous.

    Tämä tapahtui kevätkesällä -44. Jätettiin rintamat kannaksella linnoittamatta ja teetettiin miehillä puhdetöitä. Annettiin joukkojen pääosan olla Laatokan Karjalassa. Ei tehty tarpeellisia toimenpiteitä saatujen hyökkäystä tukevien tiedustelutietojen perusteella. Annettiin NL:lle selvä kuva suomalaisten joukkojen huonoudesta sekä Kannaksella, että Itä-Karjalassa. Toisin sanoen houkuteltiin NL antamaan Suomen armeijalle ja kansalle sen vaatima opetus. Tämän opetuksen jälkeen koko Suomi olikin valmis solmimaan rauhan NL:n ehdoilla. Rauhan teko pelasti Suomen. NL ei päässyt miehittämään Suomea. Suomi säilyi itsenäisenä, tosin vähän suomettuneena.

    Mitä tulee torjuntavoittoon, se on todellakin totta. Suomen johto pelasi upporikasta tai rutiköyhää keväällä -44. Se onnistui kannaksen torjuntavoiton ansiosta. Kuten yllä olevasta selviää, torjuntavoiton merkitys ei ole se, mitä yleisesti non uskottu. Rauhan ajoituskin onnistui nappiin. Saksa oli kyvytön kaappaamaan Suomea. Kuitenkin niin voimissaan, ettei sitä ja Suomea voitu niputtaa samaan.

    "Olet oikeassa. Virallinen totuus on, että Suomi saavutti loistavan torjuntavoiton. Tätä on nyt paasattu 60 vuotta. Virallisesti se on todella näin. Kaikista virallisista sotahistorioista paistaa läpi sama sanoma."

    Se on myös oikea totuus. Suomi saavutti torjuntavoiton sodassa, minkä se sitten lopulta hävisi, mutta tämän torjuntavoiton takia ei maatamme miehitetty.

    Äänestä

  • Ei nyt sentään... kirjoitti:

    Suomalaisia oli kyllä syvälläkin KORVESSA mutta tärkeimmillä rintamaosuuksilla suomalaiset oli heitetty pois. Viipuri luovutettiin taisteluitta!

    puhuttais venäjää.

    Äänestä

  • Asiaa! kirjoitti:

    >Väitteesi"Suomen armeija oli syksyllä 1944 sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Lähde Suomen Sota 1941-1944, osa XI" on vähintäin epätarkka.<

    Näin kirjoitin ja useampikin lähde kertoo saman asian. Siis Suomen armeija oli syksyllä 1944 sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Lähde Suomen Sota 1941-1944, osa XI

    Tuo kirja eli osa XI tosin puuttuu omista kokoelmistani, Suomen Sota 1941-1945 I-X toki on hyllyssä kuten uudempikin Suomen Jatkosodan historia 1-6. Olen sen osan XI kyllä lukenut ja tuo kohta suorastaan hyppäsi sieltä esille.

    Kyseisen 1975 kirjoitetun kirjan mukaan Suomen armeija kykeni varastojensa turvin 6 kk:n täysimittaiseen sotaan ja torjumaan ainakin yhden kesän 1944 suuruusluokkaa olevan hyökkäyksen. Saksa oli korvannut kesän 1944 asemenetykset täysimääräisesti, eritoten tykistön, ammusten ja lentokoneiden suhteen.
    Samaten saksalaista PST-aseistusta oli runsain mitoin varastoissa, siis p-nyrkkejä ja p-kauhuja.


    Toinen kirja, jossa samasta asiasta kerrotaan melkoisen seikkaperäisesti on Martti V. Terän mainio kirja Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967, 184s liitteitä, missä hän kertoo tarkoin tilastotiedoin, kuinka aseita virtasi Saksasta Suomeen koko suurhyökkäyksen ajan! Siis ennen ja jälkeen tuon Rytin sopimuksen teon.

    Tuo Terän kirjoittama kirja on häkellyttävän tarkka kaikilta osiltaan ja antaa hyvän kuvan kesän 1944 tapahtumista.

    Kirjassa on luku Kokematta jäänyt kriisi, jossa spekuloidaan ja käsitellään tilannetta Kannaksen puolustuksen pettäessä, siis vihollisen päästyä sisä-Suomeen.


    Suomen armeijan miesvahvuuskin taisi olla tappioista huolimatta kaikkein suurimmillaan 1944 syksyllä, siis lukumääräisesti. Toki kuitenkin vain lukumääräisesti, nuorimman ja vanhimman ikäluokan ollessa lisänä kuin rikka rokassa...

    Minusta Suomi teki ennen kaikkea poliittisen rauhan, sotilaallisen tilanteen sen mahdollistaessa ja sopivan ajankohdan koittaessa. Kyseessä ei siis ollut antauminen tai suoranainen veitsi kurkulla -tilanne.
    Toki sodan lopputulos, Saksan kanssa tai ilman, oli kaikkien tiedossa jo hyvissä ajoin.

    E. Linkomiehen kirja, Vaikea aika, kuvaa hyvin noita tapahtumia, jotka edelsivät sodan loppumista NL:n kanssa.


    Mielenkiintoisen loppukommenttina on sanottava, että on erittäin vaikeaa löytää sellaista hirtorian oppikirjaa tai yleensäkään karttakuvaa, jossa on Jatkosodan lopun tilannekartta ja jossa kaikki Suomen rintamalinjat olisi esitetty TODELLISENA syyskuun alkupäivien 1944 tilanteen mukaisesti!

    Koulukarttoihin on kuvattu aina vaan se Moskovan rauhan raja ja Suomen luovuttama alue. Aivan kuin se olisi ollut rintamalinjojen loppuasetelma
    sodan lopussa.

    " Toinen kirja, jossa samasta asiasta kerrotaan melkoisen seikkaperäisesti on Martti V. Terän mainio kirja Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967, 184s liitteitä, missä hän kertoo tarkoin tilastotiedoin, kuinka aseita virtasi Saksasta Suomeen koko suurhyökkäyksen ajan! Siis ennen ja jälkeen tuon Rytin sopimuksen teon.

    Tuo Terän kirjoittama kirja on häkellyttävän tarkka kaikilta osiltaan ja antaa hyvän kuvan kesän 1944 tapahtumista. "

    Kertooko Terä miksi Päämaja ja Ryti eivät TIENNEET lainkaan Terän kertomista asevirroista?

    Äänestä

  • Asiaa! kirjoitti:

    >Väitteesi"Suomen armeija oli syksyllä 1944 sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Lähde Suomen Sota 1941-1944, osa XI" on vähintäin epätarkka.<

    Näin kirjoitin ja useampikin lähde kertoo saman asian. Siis Suomen armeija oli syksyllä 1944 sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Lähde Suomen Sota 1941-1944, osa XI

    Tuo kirja eli osa XI tosin puuttuu omista kokoelmistani, Suomen Sota 1941-1945 I-X toki on hyllyssä kuten uudempikin Suomen Jatkosodan historia 1-6. Olen sen osan XI kyllä lukenut ja tuo kohta suorastaan hyppäsi sieltä esille.

    Kyseisen 1975 kirjoitetun kirjan mukaan Suomen armeija kykeni varastojensa turvin 6 kk:n täysimittaiseen sotaan ja torjumaan ainakin yhden kesän 1944 suuruusluokkaa olevan hyökkäyksen. Saksa oli korvannut kesän 1944 asemenetykset täysimääräisesti, eritoten tykistön, ammusten ja lentokoneiden suhteen.
    Samaten saksalaista PST-aseistusta oli runsain mitoin varastoissa, siis p-nyrkkejä ja p-kauhuja.


    Toinen kirja, jossa samasta asiasta kerrotaan melkoisen seikkaperäisesti on Martti V. Terän mainio kirja Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967, 184s liitteitä, missä hän kertoo tarkoin tilastotiedoin, kuinka aseita virtasi Saksasta Suomeen koko suurhyökkäyksen ajan! Siis ennen ja jälkeen tuon Rytin sopimuksen teon.

    Tuo Terän kirjoittama kirja on häkellyttävän tarkka kaikilta osiltaan ja antaa hyvän kuvan kesän 1944 tapahtumista.

    Kirjassa on luku Kokematta jäänyt kriisi, jossa spekuloidaan ja käsitellään tilannetta Kannaksen puolustuksen pettäessä, siis vihollisen päästyä sisä-Suomeen.


    Suomen armeijan miesvahvuuskin taisi olla tappioista huolimatta kaikkein suurimmillaan 1944 syksyllä, siis lukumääräisesti. Toki kuitenkin vain lukumääräisesti, nuorimman ja vanhimman ikäluokan ollessa lisänä kuin rikka rokassa...

    Minusta Suomi teki ennen kaikkea poliittisen rauhan, sotilaallisen tilanteen sen mahdollistaessa ja sopivan ajankohdan koittaessa. Kyseessä ei siis ollut antauminen tai suoranainen veitsi kurkulla -tilanne.
    Toki sodan lopputulos, Saksan kanssa tai ilman, oli kaikkien tiedossa jo hyvissä ajoin.

    E. Linkomiehen kirja, Vaikea aika, kuvaa hyvin noita tapahtumia, jotka edelsivät sodan loppumista NL:n kanssa.


    Mielenkiintoisen loppukommenttina on sanottava, että on erittäin vaikeaa löytää sellaista hirtorian oppikirjaa tai yleensäkään karttakuvaa, jossa on Jatkosodan lopun tilannekartta ja jossa kaikki Suomen rintamalinjat olisi esitetty TODELLISENA syyskuun alkupäivien 1944 tilanteen mukaisesti!

    Koulukarttoihin on kuvattu aina vaan se Moskovan rauhan raja ja Suomen luovuttama alue. Aivan kuin se olisi ollut rintamalinjojen loppuasetelma
    sodan lopussa.

    " Toinen kirja, jossa samasta asiasta kerrotaan melkoisen seikkaperäisesti on Martti V. Terän mainio kirja Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967, 184s liitteitä, missä hän kertoo tarkoin tilastotiedoin, kuinka aseita virtasi Saksasta Suomeen koko suurhyökkäyksen ajan! Siis ennen ja jälkeen tuon Rytin sopimuksen teon.

    Tuo Terän kirjoittama kirja on häkellyttävän tarkka kaikilta osiltaan ja antaa hyvän kuvan kesän 1944 tapahtumista. "

    Kertooko Terä miksi Päämaja ja Ryti eivät TIENNEET lainkaan Terän kertomista asevirroista?

    Äänestä

STALIN JA TARJA HALONEN!!!

ELÄKÖÖN PUNARINTAMA!!!

KAUAN ELÄKÖÖN SETA, SDP JA SKP!!!

Äänestä

suurimman rikollisen Hitlerin kaa,suurin oli isä aurinkoinen tovei Stalin.

Äänestä

Minkä lain mukaan hyökkäys on rikos.

Äänestä
  • Se on rikos Suomessa jos hyökkäyslupaa ei kysytä etukäteen Eduskunnalta.

    Oliko hyökkäys-sota 1941 Eduskunnan hyväksymä toimenpide. Väitän että Eduskunnan enemmistö edellytti Hallitukselta puoluettomuuspolitiikkaa. kaikkiin ilmansuuntiin.

    Äänestä

  • rikos kirjoitti:

    Se on rikos Suomessa jos hyökkäyslupaa ei kysytä etukäteen Eduskunnalta.

    Oliko hyökkäys-sota 1941 Eduskunnan hyväksymä toimenpide. Väitän että Eduskunnan enemmistö edellytti Hallitukselta puoluettomuuspolitiikkaa. kaikkiin ilmansuuntiin.

    Tällaista juridista tilannetta ei ollut.

    Äänestä

Oikeistolainen huipputyperyys loistaa taas palstalla läsnäolollaan. Avauksessa puhutaan aivan selvällä suomenkielellä vuodesta 1941 niin eikös joku oikeistokakara väännä, että "Ja siihen aikaan Stalin & NL olivat Hitlerin liittolaisia, mitä et ilmeisesti tiennytkään?".

Palstan oikeistolle kerrottakoon, että Jatkosodan alkaessa 1941 Saksa ja N-liitto EIVÄT olleet liittolaisia vaan sodassa keskenään.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 26 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


ulos maastaan! kirjoitti:

Kesällä 1944 suomalaiset maahantunkeutujat olivat syvällä Neuvostoliitossa. Alueilla jotka eivät koskaan olleet Suomeen kuuluneet. Puna-armeija ajoi suomalaiset maahantunkeutujat pois maastaan, tämä on fakta joka tuntuu unohtuvan.

Suomalaiset lähtivät kesällä 1941 rikolliseen hyökkäyssotaan maailmanhistorian suurimman rikollisen A. Hitlerin liittolaisena. Yli 60 vuotta tätä häpeää on yritetty selitellä, oltiin muka ajopuina, tai "kanssasotijoita", ei liittolaisia...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu