Jaoin yhteisen työhuoneen jehovantodistajan kanssa reilut 10 vuotta. Olin häneen nähden esimiesasemassa lähinnä toimistotöissä. Hän alkoi aika alussa jo imartelemaan ja kehuskelemaan minua.".kuinka kiva oli tulla töihin kun MINÄ olin siellä" jne. Vasta aikojen kuluttua oivalsin - sinisilmäinen kun olin - että se kaikki oli laskelmointia ja tähtäsi pääsyyn suosiooni ja saadakseen itselleen erilaisia etuja ja vapauksia. Jotenkin hän oli kuin "kone" - ei oikea ihminen lainkaan. Ilmeet ja eleet olivat tarkoin harkittuja, sanat opetettuja. Jotenkin joskus ihan värisytti...Sitten sattui niin, että päätin kysyä häneltä, kestäisikö hän yhden kuukauden - käymättä kertaakaan Valtakunnansalilla? Siellähän he käyvät aivopesussa 3-4 kertaa viikossa, seurustelevat VAIN toisten Jehovantodistajien kanssa jne. Erittäin suppea ja psyykelle käyvä "sairas" uskonto. Niin lakihenkinen, että jopa sanaa "anteeksi" ei siinä uskossa TARVITSIS lainkaan käyttää! Armo on heille vieras käsite.
Niin, kysymykseeni salilta poissaoloon hän reagoi irtisanoutumalla! Kysyin, oliko se sinun ikioma päätöksesi, hän katsoi maahan. Siis ei ollut. Ylemmistö oli kehottanut häntä lähtemään pois työpaikasta, jossa esitetään "vaarallisia" kysymyksiä.. Hän kuitenkin päätti jäädä, kun sovimme, ettei uskonnosta puhuta...Häikäilemättömyyttä, kaksinaamaisuutta ja oman edun tavoittelua ilmeni myöhemmin aika lailla. Kierrän kaukaa koko uskonnon - jos sitä nyt uskonnoksi voi sanoa, Jokin bisnes paremminkin. Näin olen kokenut.
Niin, kysymykseeni salilta poissaoloon hän reagoi irtisanoutumalla! Kysyin, oliko se sinun ikioma päätöksesi, hän katsoi maahan. Siis ei ollut. Ylemmistö oli kehottanut häntä lähtemään pois työpaikasta, jossa esitetään "vaarallisia" kysymyksiä.. Hän kuitenkin päätti jäädä, kun sovimme, ettei uskonnosta puhuta...Häikäilemättömyyttä, kaksinaamaisuutta ja oman edun tavoittelua ilmeni myöhemmin aika lailla. Kierrän kaukaa koko uskonnon - jos sitä nyt uskonnoksi voi sanoa, Jokin bisnes paremminkin. Näin olen kokenut.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hieno ihminen itse tunnut olevan, panettelet takanapäin.
Eihän tuossa mitään panettelua vaan avoin kertomus.
Kertomus vastaa hyvinkin tarkkaan jehovantodistajan stereotyyppiä. Yksilöllisiä piirteitä vähäisesti.
hänelle hänen jäädessään pois työstämme. Kirjoitin pitkän ja anlyyttisen kirjeen.
Mutta eikös tällä palstalla juuri NÄITÄ asioita saa käsitellä? Anonyyminä anonyymistä.
Jälleen kerran viesti haiskahti pahalta provolta. Tekstistä huokuivat lävitse tietyt maneerit ja olettamukset, perustelut eivät vakuuttaneet. Ja kyllähän jokainen voisi välillä katsoa peiliin, ei JT:ään arvostele heidän mittapuunsa mukaan "sairaita ihmisiä".
kuin "sairaat ihmiset". - Mutta täysin rehellisesti kerroin OMAKOHTAISEN n. 10 vuoden mittaisen kokemukseni.
Kuvaavaa on (haluan sen vielä "käsi sydämellä" lisätä), että samaan aikaan, kun tämä henkilö imarteli ja kehuskeli minua - hän oli maininnut eräälle henkilökunnastamme; "Ai että odotan sitä paivää, että saan olla yksin tässä huoneessa." Oli
jäämässä äitiyslomalle ja oletti, että palatessaan jää koko huone hänen käyttöönsä. Minusta aika alhaista kaksinaamaisuutta. Kristittynä en osaa moista.
Jehovat ovat kateellista uskontokansaa. Kaikki pitää saada, mutta halvalla, jos on rahasta kyse. Kaikki pitää näyttää hyvältä, mutta oletteko miettineet, minkä takia heillä on kaikkea. He tyrkyttävät itsensä esim. vanhusten piiriin, jopa kuolinvuoteellakin saavat viimeisen testamentin haltuunsa ja voi sitä riemua, rahaa taas riittää. Työkaveriltani veivät kaikki, asunnonkin. Mielenterveys järkkyi ja oli poissa vuoden töistä. Ikäväkseen tutustui jehovamieheen ja rakastui, mutta tämän sai palkakseen. Ovelleni tultaessa olen käskenyt painua niin pitkälle kuin pippuri kasvaa vartiotorneineen. Se siitä.
on vieras käsite jt:lle, koska he eivät usko Jeesuksen Jumaluuteen ja että Hänen kauttaan perimme iankaikkisen elämän, armosta! Jt:t yrittävät teoillaan "ansaita" paikan paratiisissa, turhaa touhua ja itsensä väsyttämistä koko harhaopin kanssa touhuaminen!
Miksi uskoisimme? Uskomme Pyhään Raamattuun Jumalan Sanaan!
eräältä uskontotieteen professorilta hänen mielipidettään Jehovan todistajista ja Mormoneista.
Hän vastasi näin: "Suomessa on kaksi sairasta uskontoa ja ne ovat juuri Jehovan todistajat ja Mormonit."
Uskon häntä. Jt:n ovat olevinaan muiden yläpuolella ja ilkkuvat pilkallisesti;"Armo on joka päivä uus." He eivät kuulema TARVITSE armoa, koska käyttäytyvät Raamattunsa mukaan TÄYDELLISEN OIKEIN. Aina.
Kuinka tuttua minullekin kokemukset heistä. Myös ajoilta jolloin itse olin mukana näin vielä enemmän tuota teennäistä kulissimaista näytelmää niin, että yökötti. Jt:t osaavat mielistelyn taktiikan ja sitä he käyttävät vain tiettyihin ihmisiin ja takana yleensä jokin tavoite itselle tai yhteisölle. Ja osalle ihmisiä joista he eivät saa hyötyä tai eivät "pidä" käytös on niin v:mäistä, että ihmettelen kuinka edes kehtaavat.
Seurakunnassani oli selvä jakauma niiden "suosittujen" ja "maan matosten" välillä. Kovasti kannattelevat haperoita kulissejaan. Yli-innokasta siivousneuroottisuutta niin kodissa, pihan laitossa kuin autojen puunauksessa ym. On vedettävä täydellisen vaimon tai aviomiehen roolia naama menestyjälukemilla.
toi on niin totta niiden kotienkin osalta.. kaikki iittalan astiat ja pianot ja ryijymatot, eikä lainkaan persoonallisuutta.
kun katsoo niiden kirjahyllyyn,niin siellä on räiskyvän ja monen värisiä seuran kirjoja,ällöttävän näköisiä,oranssia,vihreää,sinistä,ruskeaa,punaista..yöh
lie opeteltu.
Kovaan prässiin ovat raukat joutuneet - mutta mikä ihmeellisintä - eikö oma järki hälytä!??Jos ihmisen usko mitataan SUORITTAMISELLA - luulisi hälytyskelloje soivan! Ja että oikein OPETETAAN jehovantodistajaksi, yäk!
UGH! olen puhunut. Vaihtais sivusto nimeksensä suoli24 niin ois parempi.
Olen ollut samassa työpaikassa 25v eikä minulla ole ollut mitään ongelmia työkavereiden kanssa, päinvasttoin,mutta me JT emme ole samasta muotista väännettyjä, mekin olemme yksilöitä emme robotteja!
nimenomaan robotttimaisen kuvan! Ja kova keskinäinen kilpailu taitaa olla sisäpiirissänne automerkkien yms. ylellisyystavaroiden hankinnassa...Pieni yhteisö - suuri vertailu ja kateus. Minäkin koin NIIN RASKAAN PETTYMYKSEN, kun aina väitin ihmetteleville ystävilleni, miten VOIN olla samassa työhuoneessa; siellä on kaksi henkeä, ettei mitään ongelmaa! Niin ovelasti ja taitavasti tämä kaksinaamaisuus toteutettiin ja oman edun tavoittelu - että häntä 23 vuotta vanhempana tunsin itseni idiootiksi! Mutta kun itse on ihmissuhteissaan rehellinen eikä taktikoi jne. ei osaa arvata, että toinen tekee sitä kaiken aikaa - ovelasti...Oppia ikä kaikki ja kun itse olen kokenut kaiken ja nähnyt teebnnäisen hymyn ja opeteltujen kohteliaisuuksien taakse - kierrän kaukaa kyseiset todistajat! Valitettavasti.
muutaman vuoden, mutta erosin heistä itse.
Tuosta "teeskentlystä", josta olette maininneet, tein seuraavan havainnon:
ei se ole mitään sellaista mielistelyä eikä liehittelyä, että he haluaisivat sinusta mitenkään hyötyä.
Heille opetetaan, että olivatpa he missä tahansa, he edustavat Jehovaa ja jos he "mokaavat", he aiheuttavat häpeää itselleen Jehovalle.
Siksi he yrittävät antaa "hyvän" kuvan itsestään.
Se on kertakaikkiaan yksi opinkappaleista: täytyy olla kaikin tavoin parempi kuin "maailmallinen" ihminen.
Sen takia he ehkä vaikuttavat hymyineen ja käytöksineen teeskentelijöiltä.
Voin vakuuttaa, ettei sitä aina tiedä, miten toimisi missäkin tilanteessa, kun päällimmäisenä ajatuksena on, että edustan Jehovaa ja siksi on oltava kaikessa parempi kuin "maailmalliset".
Joku kirjoitti tuosta kovasta halusta näyttää ulkoisesti menestyvältä. Siinä on sama opinkappale: täytyy näyttää ulospäin varakkaalta.
Minulle opetettiin, että todistajan talon on oltava parempi kuin muilla, pihanurmikko ja istutukset paremmin hoidettuja kuin muilla, auto hienompi ja kiiltävämpi kuin muilla.
Heidän vihkosessaan "Mitä Jumala vaatii meiltä" painotettiin, että tässä materialistisessakin suhteessa täytyy erottua edukseen " maailmallisista".
täydellinen paradoksi:
toisaalta ei suositella korkeakoulutusta, koska se tekee vartiotorniseuran mukaan materialistiksi, kriittiseksi ja ahneeksi.
Suositellaan vaatimatonta ja nöyrää elämää samaan aikaan kun vaaditaan, että on ulkoisesti annettava kuva siitä, että on parempi kuin "maailmalliset", koska siten tuottaa kunniaa Jehovalle.
Kuinka nämä kaksi vastakkaista uskonkappaletta sitten toteutuu käytännössä?
En tietenkään voi puhua muista kuin heistä, joita opin muutaman vuoden aikana seurakunnassa ollessani tuntemaan.
Monilla oli hirveitä paineita, kun palkka oli melko vaatimaton, mutta ulospäin piti näyttää "menestyvältä".
Tämä johti siihen, että monilla todistajilla oli paljon velkaa, kun piti pitää yllä varakkaan imagoa.
Jotkut ostivat jopa vaatteita, huonekaluja ja jopa ulkomaanmatkoja velaksi, kun ei ollut käteistä.
Minä näin todella ahdistuneita ihmisiä, jotka yrittivät kuuliaisesti "tuottaa kunniaa Jehovalle" vaikka "velaksi".