LOPETETTAISIINKO LÄÄNINHALLITUKSET ?
Joitakin aikoja sitten mediassa puhuttiin valtionhallinnon uudistamisesta, maaherrojen virkojen lopettamisesta ym.
Eipä tunnu monikaan tietävän mitä lääninhallitukset tekevät ja mikä erottaa ne mm.
maakuntahallinnosta.
Lääninhallinto on jo kauan ollut ns. putkihallintoa eli Sisäasiainministeriö on jo kauan ohjannut poliisitointa, opetustoimen alaa on ohjannut opetusministeriö, oikeushallinto-osastoa oikeusministeriö jne.
Näiden osastojen päätöksistä sitten valitetaan hallinto-oikeuteen, eikä maaherra puutu asioiden kulkuun mitenkään. Pääosin asiat toimivat tällä kaavalla. Joten, jos maaherrojen ja kansliapäälliköiden virat lakkautetaan, niin mikään ei muutu miksikään. Päinvastoin: Asiat selkeytyvät kansalaisiin nähden.
Lääninhallitusten eri osastoilla ei juurikaan ole mitään yhteistä, paitsi toimitilat.
Maaherrojen ja kansliapäälliköiden virkojen lakkauttamisen jälkeen nämä lääninhallitusten osastot siis voisivat toimia edelleenkin entiseen tapaan.
Toisin sanoen esimerkiksi koulutoimen alan hallintoa hoidetaan ministeriöstä ja viidestä lääninhallituksesta. Ministeriöillä tavallaan on viisi eri osastoa, jotka ovat sijoitettuna eri puolille Suomea eli ovat valvonta- ja toimintakohteitaan lähellä. Toki voisi olla niinkin, että nämä viisi osastoa siirrettäisiin ministeriöön Helsinkiin, mutta mitä siitä sitten hyödyttäisiin ? Nämä "osastot" ovat siis toisaalta myös tuomioistuimen tapaisia toimijoita eli esimerkiksi oppilas voi valittaa lääninhalitukseen saamastaan kohtelusta ja edelleen sitten lääninhallituksen päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Lääninhallitusten "kouluosastot" tekevät monenlaista muutakin työtä, esimerkiksi hoitavat koko läänin alueen yhteishaun eri oppilaitoksiin.
Läänit ovat siis monin verroin suurempia, kuin esim. maakuntahallinnon alueet. Eikö tämä olekin tehokas toimi ? Pitäisikö yhteishaku toimittaa vain kunkin maakunnan sisällä ?
Sitten esim. oikeushallinto-osasto hoitaa ulosoton alan koulutuksen koko läänissä. Koulutettavia on todella paljon vuosittain.
Samoin oikeushallinto-osastolle voidaan kannella esim. ulosoton toimittamisesta jne.
Lopputulos on se, että lääninhalitukset voivat jäädä olemaan ns. toimistohotelleina eli paikkoina, jossa saman katon alla on koko valtionhallinnon paikallishallinto. Ylin päällikkötitteli voisi olla osastopäällikkö tai yksikönpäällikkö tms. Maaherroja ja kansliapäälliköitä ei tarvita. Tosin säästö olisi vain 10 virkaa koko Suomessa, mutta hallinnon kuvio voisi näin selvitä kansalaisille paremmin, jos osastoista tulisi omia virastojaan.
Lääninhallinnon eri osastoilla ei juurikaan ole mitään yhteistä keskenään. Jokainen osasto hoitaa omat tehtävänsä ja jos jotain keskinäistä keskusteltavaa olisi, niin ei siihen maaherraa tarvita.
Nämä kuviot tuntuvat olevan hyvin vieraita suurelle osalle kansaa ja päättäjiä.
Lääninhallituksissa tehdään pääosin sellaista työtä, jota ei voida siirtää maakuntahallinnolle tai jos siirrettäisiin, niin sitten maassa olisi sitten taas pari kymmentä "lääninhallitusta".
Kaiken kaikkiaan lääninhallitusten tehtävät eivät ole pääosin sellaisia, joista voitaisiin päättää poliittisesti. Tehtäviin kuuluu paljon laillisuusvalvontaa.
Joitakin aikoja sitten mediassa puhuttiin valtionhallinnon uudistamisesta, maaherrojen virkojen lopettamisesta ym.
Eipä tunnu monikaan tietävän mitä lääninhallitukset tekevät ja mikä erottaa ne mm.
maakuntahallinnosta.
Lääninhallinto on jo kauan ollut ns. putkihallintoa eli Sisäasiainministeriö on jo kauan ohjannut poliisitointa, opetustoimen alaa on ohjannut opetusministeriö, oikeushallinto-osastoa oikeusministeriö jne.
Näiden osastojen päätöksistä sitten valitetaan hallinto-oikeuteen, eikä maaherra puutu asioiden kulkuun mitenkään. Pääosin asiat toimivat tällä kaavalla. Joten, jos maaherrojen ja kansliapäälliköiden virat lakkautetaan, niin mikään ei muutu miksikään. Päinvastoin: Asiat selkeytyvät kansalaisiin nähden.
Lääninhallitusten eri osastoilla ei juurikaan ole mitään yhteistä, paitsi toimitilat.
Maaherrojen ja kansliapäälliköiden virkojen lakkauttamisen jälkeen nämä lääninhallitusten osastot siis voisivat toimia edelleenkin entiseen tapaan.
Toisin sanoen esimerkiksi koulutoimen alan hallintoa hoidetaan ministeriöstä ja viidestä lääninhallituksesta. Ministeriöillä tavallaan on viisi eri osastoa, jotka ovat sijoitettuna eri puolille Suomea eli ovat valvonta- ja toimintakohteitaan lähellä. Toki voisi olla niinkin, että nämä viisi osastoa siirrettäisiin ministeriöön Helsinkiin, mutta mitä siitä sitten hyödyttäisiin ? Nämä "osastot" ovat siis toisaalta myös tuomioistuimen tapaisia toimijoita eli esimerkiksi oppilas voi valittaa lääninhalitukseen saamastaan kohtelusta ja edelleen sitten lääninhallituksen päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Lääninhallitusten "kouluosastot" tekevät monenlaista muutakin työtä, esimerkiksi hoitavat koko läänin alueen yhteishaun eri oppilaitoksiin.
Läänit ovat siis monin verroin suurempia, kuin esim. maakuntahallinnon alueet. Eikö tämä olekin tehokas toimi ? Pitäisikö yhteishaku toimittaa vain kunkin maakunnan sisällä ?
Sitten esim. oikeushallinto-osasto hoitaa ulosoton alan koulutuksen koko läänissä. Koulutettavia on todella paljon vuosittain.
Samoin oikeushallinto-osastolle voidaan kannella esim. ulosoton toimittamisesta jne.
Lopputulos on se, että lääninhalitukset voivat jäädä olemaan ns. toimistohotelleina eli paikkoina, jossa saman katon alla on koko valtionhallinnon paikallishallinto. Ylin päällikkötitteli voisi olla osastopäällikkö tai yksikönpäällikkö tms. Maaherroja ja kansliapäälliköitä ei tarvita. Tosin säästö olisi vain 10 virkaa koko Suomessa, mutta hallinnon kuvio voisi näin selvitä kansalaisille paremmin, jos osastoista tulisi omia virastojaan.
Lääninhallinnon eri osastoilla ei juurikaan ole mitään yhteistä keskenään. Jokainen osasto hoitaa omat tehtävänsä ja jos jotain keskinäistä keskusteltavaa olisi, niin ei siihen maaherraa tarvita.
Nämä kuviot tuntuvat olevan hyvin vieraita suurelle osalle kansaa ja päättäjiä.
Lääninhallituksissa tehdään pääosin sellaista työtä, jota ei voida siirtää maakuntahallinnolle tai jos siirrettäisiin, niin sitten maassa olisi sitten taas pari kymmentä "lääninhallitusta".
Kaiken kaikkiaan lääninhallitusten tehtävät eivät ole pääosin sellaisia, joista voitaisiin päättää poliittisesti. Tehtäviin kuuluu paljon laillisuusvalvontaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.