Tampereen kiäliset uutiset:
"
Noi Suamalaiset varusmiehet o 'perää'antamattomimpia ko ruåttalaiset...
Toisaalta kyä ruåttalainenkin poika aina miehen 'aukon' täyttää.
"
Muuta mietittyä:
"
Son hyvä ettei noi yliopistot sun muut ammattikoulut ihan kaikkia pöljiä hyväksy...
Pysyy nääs tää muaseutu sillä keinoin asuttuna..
"
"
Noi Suamalaiset varusmiehet o 'perää'antamattomimpia ko ruåttalaiset...
Toisaalta kyä ruåttalainenkin poika aina miehen 'aukon' täyttää.
"
Muuta mietittyä:
"
Son hyvä ettei noi yliopistot sun muut ammattikoulut ihan kaikkia pöljiä hyväksy...
Pysyy nääs tää muaseutu sillä keinoin asuttuna..
"
Vastaukset 31
Vanhimmat
"Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio esittää lukukausimaksuja kaikille opiskelijoille."
Se on hiton hyvä juttu ja mielestäni samainen hemmo arvosteli jossain yhteydessä pääsykoejärjestelmää. Ulkoluku saisi jo minunkin mielestä jäädä. Järjestelmää pitäisi kehittää niin, että kyvyt erottuisivat ja pääsisivät kehittymään korkeakoulujen siipien alla. Ulkolukua voi treenata ihan hyvin vaikka kotona.
Onpa todella hyvä idea että yliopistoon pääsee sillä että on rahaa (ts. iskällä ja äiskällä on varaa ja halua maksaa), eikä puhtaasti kyvyillä. Onhan se ikävää jos köyhän kakarat kelpaa paremman väen sekaan, pysyköön suutari lestissään.
Ja kun yliopistojen opetus on niin laadukasta että oikein päätä huimaa, ilomielinhän sellaisesta maksaakin itsensä kipeäksi...
..jos tietojen hankinta (pänttääminen??) poistetaan, niin mitä ihmettä yliopistossa sitten tehdään..??
..tokipa olen pannut merkille sukan kutomisen, suoranaisen nukkumisen ja auringonpallon kierron seuraamisen, mikä tosin makkaratehdasta muistuttavissa laitoksissa on useimmiten hankalaa, mutta kumminkin..
... ja tehostaisi opiskelua ja ikiopiskelijoiden määrä vähenisi. Se myös pistäisi miettimään, onko hakeutumassa itselle sopivaan koulutukseen. Tärkeämpää kuin hyvä menestyminen pääsykokeissa on mielestäni hyvä motivaatio.
Mikä mittaa paremmin motivaatiota, kuin pääsykokeisiin ponnistelu? Pääsykoekirjat ovat lisäksi pois varsinaisista opintoviikoista, niitä ei tarvitse enää juurikaan käsitellä. Yliopisto-opiskelu on pänttäämistä, ulkoaopiskelua se ei ole, sitä se ei ole pääsykokeissakaan.
Kari Raivio esitys käsittääkseni tarkoitti sitä, että opiskelu edelleen maksettaisiin, nyt maksujärjestelmä vain muuttuisi. Nykyisin maksetaan yliopistolle, lähinnä valmistujien määrän mukaisesti. Raivion esityksessä opiskelijat maksaisivat ja saisivat tähän maksamiseen yhteiskunnallista tukea, jopa täysimääräisesti.
Yliopistot toimisivat sitten, näiden lukukausimaksujen varassa ja samalla niillä olisi mahdollisuus hankkia maksajia ulkopuolelta. Teollisuus olisi erä maksajataho, samalla teollisuuden valta päättää opintojen sisällöistä kasvaisi. Käytänössä akateeminen vapaus vähenisi, samoin kävisi tieteelliselle itsenäisyydelle. Hyötyä tästä olisi siten, että valmistuvat opiskelijat olisivat valmiinpia työelämän käyttöön heti. Humanistiset alathan tästä muutoksesta lähinnä kärsisivät ja tietenkin perustutkimus.
Maksutavan muutos merkitsisi käytännössä sitä, että vastuu valmistumisesta siirtyisi enemmän opiskelijoille itselleen, nykyisinhän ikuisuusopiskelijat rasittavat lähinnä yliopistojen taloutta.
Onhan se ilmeisesti sitten parempi karsia porukkaa varallisuuden eikä kykyjen mukaan. Lieneekö valitsijoille liian vaikeaa tutkia hakijoiden lahjakkuutta ja motivaatiota? Rahojen riittävyyden perusteellahan onneksi osaa kuka tahansa tolvana karsia porukkaa.
Itse kuitenkin näkisin, että sopiva lukukausimaksu olisi pelkästään hyvä ratkaisu (toimisi sopivasti keppinä) ja nimenomaan niin, että maksu olisi todellinen. Rahoitusmalleja kyllä löytyy ja ainahan voitaisiin luoda uusia. Luonnollisesti niin, että kaikilla olisi varallisuuteen katsomatta samat mahdollisuudet.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000026351001
Stipendeillä tai jollain "koulutusseteleilläkö" varmistettaisiin että aina pääsee opiskelemaan jos läpäisee pääsykokeissa? Herää kysymys, miten ne maksut sitten karsivat opiskelijoita, vai onko tämä vain vaikea tapa siirrellä rahaa taskuista toiseen. Eiköhän opiskelijoita olisi sekä järkevintä, oikeudenmukaisinta että helpointa valikoida pienentämällä sisäänottokiintiöitä ja siten tiukentamalla pääsyvaatimuksia.
Esim. valtion takaamalla lainarahalla. Ilmaiseen opinahjoon on helppo mennä vaikka hengaileen. Jos kuitenkaan ei ole varma koulutuksen sopivuudesta, maksullisuus nostaisi kynnystä ja näin paikka vapautuisi jollekin motivoituneemmalle.
..se tässä on vaikeaa ymmärtää. Tiedätkö lainkaan, kuinka paljon opiskelu yliopistossa maksaa? Tiedätkö, mitä kansakunnalle maksaa se, että ihmiset eivät kouluttaudu? Raivio ei ehdottanut sitä, että opiskelijat maksaisivat itse opintonsa, hän ehdotti sitä, että opiskelut maksettaisiin valtion taholta -tiettyyn rajaan asti.
Mikäli opiskelut tulisi velkarahalla tai omalla pääomalla kustannettaviksi, niin korkeakouluttettujen palkkausta olisi merkittävästi korotettava. Tämä olisi kansantaloudelle tuhoisaa, samoin sitä olisi koulutettujen muutto muualle. Molemmat vaihtoehdot toteutuisivat väistämättä, mikäli opintovelkaa kertyisi lännen malliin.
Tasa-arvo kysymykset ovat vielä erikseen, samoin olisi myös hukkaantuneiden lahjakkuusreservien merkitys kansantaloudelle. Osa jäisi väistämättä sivuun opiskeluista, joko motivaation puutteen vuksi, tai rahan takia. Näin pieni kansantalous tarvitsee kaikki lahjakaat yksilöt käyttöönsä.
"Tiedätkö lainkaan, kuinka paljon opiskelu yliopistossa maksaa?"
Mitä se tähän kuuluu ja toiseksi maksaa kenelle? Lukukausimaksun suurushan voidaan tässä MINUN mallissa repäistä vaikka hatusta. Ensisijainen tavoitehan sillä olisi karsia "hengarit" pois motivoituneempien tieltä. Sinun argumenttisi ovat kaikki varsin ontuvia. Kansantaloudelle olisi pelkästään hyvä jos panostettaisiin laatuun, ei määrään. Kaikille korkeakouluista valmistuneille ei löydy koulutusta vastaavaa työtä ja myös osa valmistuneista on "huonoja". Lukukausimaksut parantaisivat myös koulutuksen tasoa monellakin tavalla.
Olenpa tässä asiassa kanssasi samaa mieltä. Yliopistojen tahoitus lienee kuitenkin kokolailla pieni osuus valtion budjetista.
On aivan ja juurikin niin, että yhteiskuntamme yksi suurimpia vahvuuksia on se, että sen persaukisen YH-äipänkin kakaralla on realistinen mahdollisuus opiskella ja nousta vanhempiaan parempaan sosioekonimiseen asemaan.
Minusta se on asia josta meidän kannattaa pitää kiinni. Minä maksaisin mielelläni jopa lisää veroa jos sen vois 'korvamerkitä' suunnattavaksi koulutukseen.
Lukukausien kustannuksia ei vedetä hatusta, ne ovat selvästi laskettavissa. Suomessa kallein koulutus on näyttelijän koulutus, tämä on laskettu. Kuinka monta näyttelijää ajattelit Suomessa valmistuvan, mikäli opiskelu maksaisi? Hatusta ei voida mitään vetää, paitsi tietenkin kaneja. Kustannusvastavuus on aina otettava huomioon, mikäli omaa rahoitusta edes harkitaan.
Laadusta ei silloin puhuta, jos kyseessä on maksukyky opiskelijoista puhuttaessa. Silloin kyse on vanhempien maksukyvystä ja tai myös tulevaisuuden skenaarioista. Lukukausimaksut eivät paranna opetuksen tasoa, rahoituksen riittävyys ainoastaan takaa sen.
Koulutusta vastaavaa työtä jos ei löydy, silloin koulutuksen taso on kohtalaisen oikealla tasolla, koska reserviä tarvitaan, mikäli jatkuvuudesta halutaan pitää huolta. "Huonoja" valmistujia löytyy enemmän silloin, jos isä papan rahapussi on opiskelujen edellytys.
"Kustannusvastavuus on aina otettava huomioon, mikäli omaa rahoitusta edes harkitaan."
Minkä ihmeen takia?
"Lukukausimaksut eivät paranna opetuksen tasoa, rahoituksen riittävyys ainoastaan takaa sen."
Otetaan nyt vaikkapa kaksi esimerkkiä. Opiskelijalle maksuton työvoimapoliittinen koulutus ja opiskelijalle maksullinen täydennyskoulutus. Jopa kouluttajat saattavat olla samoja mutta pääsääntöisesti koulutuksen laadussa on merkittävä tasoero. Maksullisuus motivoi puolin ja toisin.
""Huonoja" valmistujia löytyy enemmän silloin, jos isä papan rahapussi on opiskelujen edellytys."
Mistä tuon isän rahapussin tuohon vedät? Ei valtion takaama laina edellytä mitään ulkopuolista rahoituslähdettä. Harkintaa itse opiskelun aloittavalta se tosin edellyttää ja se luonnollisesti on se pointti.
Mikäli keskustellaan yliopistojen rahoituksen kokonaisuudistuksesta, kustannukset on otettava huomioon. Mikäli puheen aiheena on löysä jaapailu ja pääasiana on opiskelijoiden kyykykytys, asian luonne luonnollisesti muuttuu. Jälkimmäisestä ei keskustelua kannata liiemmin käydä.
Korkeakouluttetujen lukukausimaksut tulee yhteiskunnalle kuitattua varsin nopeasti, koska täällä on niin alhainen palkkataso. Suomi saa näin hyvin koulutettua väkeä, kohtalaisen edullisesti. Mikäli ihmiset opiskelisivat pääsäntöisesti lainarahalla, palkkauksen olisi noustava, jo lainojen takasin maksukyky sitä vaatisi. Tätä ei liene hankalaa kenenkään ymmärtää, luulisin?
Vation takaama laina on maksettava takaisin, isiltä saatua avustusta ei niinkään. Kumpikohan vaihtoehto vaikuttaa herkullisemmalta, mikäli katselee tätä maamme pätkätöiden täplittämää työmarkkinakenttää?
Harkintaa opiskelujen aloittaminen merkitsee jo nyt, pääsykokeisiin ei mennä takki auki reuhottaen, työtä niihin on tehtävä.
Tasa-arvoinen yhteiskunta antaa mahdollisuuden kaikkien opiskeluun, tämä on aika selkeä linjaus, lähes kaikissa sivistysmaissa. Osassa maita rahoitus hoidetaan stipendeillä, tähän rahoitusmalliin sisältyy myös eriarvoistavia elementtejä.
Ilmaiseksi vaan käyttäjille kaikki palvelut. Olisipahan ainakin tasa-arvoista ja kuten tiedät, kynnys on korkealla arvostella "lahjahevosen hampaita" ja tämän tietää myös se vastapuoli. Kaikki on somasti tasa-arvoista kuten ennen muinoin itänaapurissa.
... missä poitsu kyselee mitä palveluja koulu tarjoaa ja entä jos ei ole tyytyväinen niihin? Mainos kuvaa hyvin ilmaispalveluiden luonnetta.
Ilmeisesti sinulta on kansantalouden opinnot menneet nukkuessa.
Ilmainen koulutus ei ole opiskelijalle lahja, se on palvelus elinkeinoelämälle. Korkeasti koulutettu työvoima on valtion kilpailuetu. Suomessa ei voida kilpailla halvalla työvoimalla yksikertaisesti siksi, ettei täällä ole riittävästi volyymia siihen. Mikäli haluamme työpaikkojen edelleen pysyvän ja talouskasvun jatkuvat, koulutettua työvoimaa on oltava. Timpurin hommilla ei maailmanlaajuista kauppa käydä. Mikä osuus tässä on niin hankala ymmärtää?
Mikäli kovin eriarvoista yhteiskuntaa halutaan, sekin vaatisi hieman suurenpaa väestömäärää, pieni kansakunta ei voi kovinkaan suuresti segeneroitua. Tämä on puhdasta talouspolitiikkaa, tämäkin.
"Korkeasti koulutettu työvoima on valtion kilpailuetu."
Korkeakoulutettu ei tarkoita samaa kuin korkeatasoisesti koulutettu ja vaikka vielä koulutuksen tasokin olisi kohdallaan (jossain on jossain ei), pitää koulutettavan aineksen olla korkeatasoista, vaikka sitten määrän kustannuksella. Samaten TURHA koulutus jäisi automaattisesti kysynnän puuttuessa pois.
Maksuttomuus ei myöskään takaa parasta mahdollista opiskelija-ainesta. Palvelun hankkijalle maksullinen palvelu on AINA laadukkaampaa kuin maksuton (markkinamekanismi toimii näin). Ilmaiseen palveluun ei myöskään sitouduta samalla tavalla, puolin tai toisin.
Voisin esittää lonkalta vaikka kuinka monta esimerkkiä aiheesta. Löytyykö siunulta esimerkkejä joissa maksutonta palvelua pidetään maksullista laadukkaampana ja millä perustein?
..klassinen esimerkki siitä, ettei ilmaistyö ole mitenkään huonompaa kuin rahasta tehty, on vaikka windows ja linux-käyttöjärjestelmät..
..joissakin asioissa toinen järjestelmä on parempi kuin toinen, mutta sinänsä tätä talkoovoimin tehtyä tuotetta ei voi pitää mitenkään huonompana rahastettuun tapaukseensa verrattuna..
..eikä yleensäkään..
..lahajakas ihminen on lahjakas, olipa hänellä sitten rahaa tai ei..
..tokipa tiedän ökyisäntiä ja -emäntiä, jotka kuvittelevat, että kun takatasku pullottaa, niin se on merkki paremmasta ihmisestä..
Palkattoman tai palkkatyön laadulla ei välttämättä ole eroa. Kysymyshän on motivaatiosta ja kannustimista. Jollain Linux-kehittäjällä kannustin voi olla vaikkapa maine. Tämän tyyppistä ilmaistyötä tehdään harrastuspohjalta. Taustalla sielläkin saattaa häämöttää odotus tehdyn työn rahallisesta realisoitumisesta. Tosiasiassa Linux-maailmassakin pyörii b to b puolella isot rahat. Microsoft on taas esimerkki niistä ongelmista joita syntyy kun saavutetaan monopolia lähentelevä määrävä markkina-asema. Määrätyllä tavalla korkeakoulutkin ovat palveluntuottajina vastaavassa asemassa. Kutakuinkin kaikki opiskelupaikat tekevät kauppansa teki työn sitten hyvin tai huonosti.
Joka tapauksessa asiakkaille ilmaisien koulutuspalveluiden tekiöiltä puuttuvat tietyt kannustimet, jotka syntyvät kun asiakas itse maksaa palvelusta.
Ilmaisia palveluja ei ole. Joku maksaa aina. On aika erikoista kuvitella sitä, että mikäli peruskustannukset jäävät ennalleen ja samaan aikaan maksutapa muuttuu siten, että tulotaso pienenee ja maksut tulevat epäsäännöllisiksi, niin tästä seuraisi laadun kohoaminen. Tämä lienee, jonkin yksityisen unelmasi luoma illuusio.
Maksuttomuus ei tietenkään takaa mitään, se ainoastaan mahdollistaa. Mahdollistaminen tarkoitaa sitä, että määrä lisääntyy, määrän lisääntyessä jokoon seuloutuu varsin usein lahjakasta porukkaa. Mikäli opiskelu maksaisi, vielä tästä enemmän, riskikartoituksia tehtäisiin nimenomaan lahjakkaiden parissa. Osalle akateemisuus on jo sinänsä arvo, jonka vuoksi ollaan valmiita makssamaan vaikka mitä. Älykkäimmät pitävät opiskelua vain välietappina ja ponnahduslautana työelämään. Tämä aloitus ei voi olla niin korkea kustannuksiltaan, koska vaihtoehtoja aina on. Opiskelu maksaa jo nyt opintoja suorittavalle, mikäli menetetyt palkka- ja eläketulot huomioidaan, se on jopa kohtalaisen kallista. Yliopisto-opistosta valmistuva saa aika kauan tehdä töitä, jotta saisi kiinni ammattikoulusta valmistuvan tulotason, mikäli huomioidaan menetetyt ansiot. Kohtuuttoman kauhan se ei voi viedä, muuten vallinnat suuntautuvat toisin.
Kannattaisi miettiä, mikä yliopisto-opetuksen palveluja hankkiva taho? Kannattaisi myös miettiä, mikä on kansantalouden kannalta kestävää kehitystä? Se olisi myös tärkeää selvittää, kuinka saadaan nykyiset kohtailaisen laadukkaat tutkimukset säilymään ylioistoissa, mikäli maksutapaa paljon muutetaan?
Jos viinaa alettaisiin jakaa ravitsemusliikkeissä ilmaiseksi, veikkaisin asiakaskunnassa tapahtuvan "lievää" muutosta kuten myös juomatavoissa. Tuskin palvelun laatukaan mainittavammin paranisi. Kiteytettynä tästä on kysymys.
"...tulotaso pienenee ja maksut tulevat epäsäännöllisiksi, niin tästä seuraisi laadun kohoaminen. Tämä lienee, jonkin yksityisen unelmasi luoma illuusio."
Jos ajatellaan puhtaasti miten markkinat toimivat palvelualoilla ja etenkin maksullisessa koulutuksessa, niin juuri tässä on se mekanismi. Motivoituneimmat ovat valmiita maksamaan laadusta. Vähemmän motivoituneet saattavat asettaa hinnan etusijalle. Itse en kuitenkaan tarkoittanut tätä.
Vielä kerran. Kun asiakas maksaa julkisesta jatkokoulutuspalvelusta vaikkapa ennalta määrätyn hinnan (hinnoilla ei sinänsä kilpailtaisi vs. opinahjojen välillä), se sitouttaa aivan toisella tavalla kuin ilmainen palvelu. Tällöin rahalle vaadittaisiin vastinetta, joka tässä tapauksessa tarkoittaa opetuksen ym. siihen liittyvän laatua.
Kyse on siitä, ettet ole selventänyt itsellesi, kuka on yliopistojen palvelujen asiakas. Opiskelijat ovat tuote, mikäli sallitaan näin kaupallinen termi. Tuoteelle voidaan toki laatia laatukriteereitä, mutta tuote ei voi niitä itse vaatia. Käytännössä opiskelijoilta puuttuu kompetenssi, vaatia laadukasta opetusta, se on yhteiskunnan tehtävä. Opiskelijoiden opiskelu on turvattava ja mahdollisimman häiriötön tiedon saanti myös.
Opiskelijoiden määrällinen ja laadullinen valinta on tehtävä seulomalla ja tässä prosesissa ei raha voi ratkaista. Maksullisuus mittaa ainoastaan valmiutta käyttää rahaa, mikään motivaation mittari se ei ole. Motivaatiota mitataan paljon paremmin toimivien pääsykokeiden ja miksei myös lukioiden päättötodistuksilla.
Vielä kerran, maksutavan muutos ei sinänsä laatua nosta. Opiskelijoiden ei kannata maksaa palvelusta, joista hyödyn korjaavat toiset.
Maksulliset koulutukset vaativat yleensä lyhytaikaisempaa sitoutumista ja niiden funktio on hieman toinen. Käytännössä ne ovat suunnatut jo perustutkinnon suorittaneille ja usein myös työelämässä oleville. Usein näissä tapauksissa koulutuksen maksaa työnantaja, kuten mm. Jyväskylässä anettavassa johtajakoulutuksessa on laita.
..eihän raha mikään laadun tae ole..
..tuon kyllä ymmärrän, että löytyy pilvin pimein kouluuttajia, jotka katsovat, että julkisvaroin tuotettu ilmaiskoulutus ei ole minkään arvoista, että väki koulutuksessa on tyhmää ja vähälahjaista..
..mutta tämä on juuri kapitalismin vääristämä ajattelumalli, joka ei juurikaan pohjaudu mihinkään todelliseen..
..siinä olet kyllä mielestäni oikeassa, että motivaatiosta on kysymys, mutta motivaation synnyttäminen on sangen pienistä asioista kiinni..
..jotkut hullut paiskivat työtä yökausia saadakseen pari riviä johonkin tiede- tai taidejulkaisuun, jota tuskin lukee muuta kuin kourallinen ja nekään mitään ymmärtämättä, tai pelaavat älypäätä saadakseen viisi tähteä..
********************************************
Lainaus: Ei ole, Kirjoittanut: Tittelityy 19.5.2007 klo 18.42
********************************************
Kyse on siitä, ettet ole selventänyt itsellesi, kuka on yliopistojen palvelujen asiakas. Opiskelijat ovat tuote, mikäli sallitaan näin kaupallinen termi. Tuoteelle voidaan toki laatia laatukriteereitä, mutta tuote ei voi niitä itse vaatia. Käytännössä opiskelijoilta puuttuu kompetenssi, vaatia laadukasta opetusta, se on yhteiskunnan tehtävä. Opiskelijoiden opiskelu on turvattava ja mahdollisimman häiriötön tiedon saanti myös.
Opiskelijoiden määrällinen ja laadullinen valinta on tehtävä seulomalla ja tässä prosesissa ei raha voi ratkaista. Maksullisuus mittaa ainoastaan valmiutta käyttää rahaa, mikään motivaation mittari se ei ole. Motivaatiota mitataan paljon paremmin toimivien pääsykokeiden ja miksei myös lukioiden päättötodistuksilla.
Vielä kerran, maksutavan muutos ei sinänsä laatua nosta. Opiskelijoiden ei kannata maksaa palvelusta, joista hyödyn korjaavat toiset.
Maksulliset koulutukset vaativat yleensä lyhytaikaisempaa sitoutumista ja niiden funktio on hieman toinen. Käytännössä ne ovat suunnatut jo perustutkinnon suorittaneille ja usein myös työelämässä oleville. Usein näissä tapauksissa koulutuksen maksaa työnantaja, kuten mm. Jyväskylässä anettavassa johtajakoulutuksessa on laita.
********************************************
Vastauksia jne......:
Vai on valtiotyönantaja nykyään asiakas, mielenkiintoista. Jos näin onnettomasti on/olisi asia, silloin pitäisi lujasti katsella peiliin. Kieltämättä sosialistisessa ja kommunistisessa mallissa nämä asiat saattavat hämärtyä. Yksilöt ajatellaan tuotteina, joilla ei ole kuin tilastollinen merkitys jne. Julkisella puolella on kieltämättä kyllä tätä vikaa ja siksi siihen pitäisikin puuttua. Jotta palvelun laatua voitaisiin kehittää, silloin pitäisi olla valmis ottamaan palautetta vastaan niiltä joille palvelua suoranaisesti tarjotaan.
Korkeakouluthan ovat jatkokoulutuksen huippua. Mitä huipputuotteita ollaan koskaan saatu tuotettua valtion ohjauksessa vieläpä niin, että todellisia asiakkaita ei kuunnella. Opiskelijoiden lisäksi todellisia asiakkaita ovat yritykset ym. työnantajat.
Oletko koskaan miettinyt, miksi työnantajille ei riitä työhönotossa pelkkä pääsykoe? Miksi työnantajat mittaavat testeissään pääosin kaikkea muuta kuin tiedon määrää? Mihin henkilökohtaisia haastatteluja tarvitaan?
Eräs todellinen ongelma on se, että ihmiset hakeutuvat epäsopiviin koulutuksiin. Menevät sinne mihin pääsevät koska samapa tuo, eihän se maksa mitään. Lukukausimaksu laittaisi edes opiskelijan itsensä miettimään valintojaan hieman tarkemmin koska kukaan muu ei sitä tee. Tästä luonnollisesti seuraisi se, että tuotteiden laatu nousisi. Samaten tarpeettomien "tuotteiden" määrä vähenisi (ylituotanto).
*********************************************
Lainaus: kuinka niin eri asia
Kirjoittanut: j.pukkila 19.5.2007 klo 18.52
*********************************************
"..eihän raha mikään laadun tae ole.."
Se on eräs niistä ja etenkin se laittaa miettimään valmiutta maksaa: tarvitsenko, paljonko tarvitsen, valitsisinko jotain muuta .........
"..tuon kyllä ymmärrän, että löytyy pilvin pimein kouluuttajia, jotka katsovat, että julkisvaroin tuotettu ilmaiskoulutus ei ole minkään arvoista, että väki koulutuksessa on tyhmää ja vähälahjaista.."
Ei välttämättä niinkään. Esim. Jos viet tavaraa kierrätyskeskukseen (ilmaiseksi), tuskin koet olevasi vastuussa tuotteen laadusta. Jos taas myyt jotain, tilanne on hieman toinen.
"..siinä olet kyllä mielestäni oikeassa, että motivaatiosta on kysymys, mutta motivaation synnyttäminen on sangen pienistä asioista kiinni.."
Sekä motivaatiosta, että valintojen oikeasta kohdentumisesta. Viittaan tällä lähinnä jatkokoulutukseen. Maksuttomuus hämärtää ihmisen kykyä tehdä oikeita/järkeviä valintoja. Moni saattaa tehdä hankinnan puhtaasti siitä syystä, että tuote/palvelu on ilmainen. Esimerkkinä tästä vaikkapa veden kulutus eri asumismuodoissa. Omakotiasujat kuluttavat lähes puolet vähemmän vettä hlö päälle kuin taloyhtiöissä asuvat. Kaikillehan vesi maksaa mutta em:ssa se vain kohdentuu eri tavalla ja käsittääkseni kaikissa taloyhtiöissä ei ole erillistä vesimaksua.
..maksuttomuus nimenomaan takaa sen, että lahjakkuuksilla on mahdollisuus päästä esiin tilanteissa, joissa esille pääsyä ei voida varmistaa rahalla..
..kuten sanoin, ihminen on lahjakas tai sitten ei, olipa hänellä sitten rahaksi nimitettyä tavaraa tai ei, raha ei tuo kenellekään älliä, mutta saattaa sen kyllä viedä, kun rahaa on siinä määrin, ettei seurauksista tarvitse enää välittää..
..rahan merkitys taloudessa voidaan ymmärtää myös niin, että se toimii samaan tapaan kuin sakko, rankaisee ihmisiä tietyistä teoista..
..siis raha on tavallaan normi, joka säätelee sitä, mikä on oikein ja mikä väärin, tokipa raha voidaan nähdä myös kannustimena, mutta tässä korkeakoulujen maksulliseksitekemisasiassa ei ilman erikoisen omalaatuista mielikuvitusta voi keksiä, miten lukukausimaksut voisivat kannustaa ketään yhtään mihinkään..
..monessa asiassa jokin muu normi kuin raha on paljon tehokkaampi ja järkevämpi, yleensä tehokkain säätely tapahtuu rahan ja muiden sosiaalisten normien yhdistelmällä..
..rahan kohdentava vaikutuskin on kyseenalainen, yhteiskunta on väärällään väärin tehtyjä investointeja, ja mistä rahalle tulee älli kohdentaa resursseja ellei ihmisestä itsestään..
..yliopistot voisivat pysyä lestissään ja lopettaa bisniksen tekemisen, koska se ei yliopistolle kuulu..
..opintosetelin ja muun julkisen palvelun seteliajattelun filosofian mielekkyys on mielestäni kyseenalainen, se lisää vain byrokratian reippaasti yli kolmanteen potenssiin, ensinnäkin, kun tätä seteliä hallinnoidaan, toisekseen, kun kansalainen sitä käyttää ja kolmannekseen, kun julkinen valta kyttää, että seteliä käytetään oikein ja sitten se ylimenevä potenssi on näiden yhteisvaikutus..
Maksullisuus tukee ihmistä valitsemaan oikean lestin.
Jos kenkäkaupassa jaettaisiin rajallinen määrä ilmaiseksi kenkiä eikä kaikille löytyisi sopivia, siitä huolimatta moni nappaisi sopimattoman kenkäparin mukaansa. Ne samat kengät sopisivat jollekin toiselle ja tulisivat näin tarpeeseen, mutta nyt ne kulkeutuvat maksuttomuuden johdosta jonkun kenkätelineeseen pölyä keräämään.
Kohtuullinen maksu lisää kynnystä hankkia tarpeettomia tai epäsopivia tavaroita tai palveluja.
"..maksuttomuus nimenomaan takaa sen, että lahjakkuuksilla on mahdollisuus päästä esiin tilanteissa, joissa esille pääsyä ei voida varmistaa rahalla.."
Tuskin huomasit, mutta kuten mainitsin, lukukausimaksu ja maksujärjestelyt olisi suhteellisen helppo luoda sen tyyppisiksi, ettei ne sinänsä muodostaisi ylitsepääsemätöntä estettä kenellekään. Hieman vain laittaisivat miettimään valintoja.
Tuskin kukaan sitä on ehdottanut, en minä ainakaan, että korkeakoulupaikkoja alettaisiin huutokauppaamaan.
..kuten sanoin, raha on vain yksi osa ihmisen käyttäytymisen säätelijänä, samoin valintojen teon..
..raha ei sano esimerkiksi, koska ihminen on nälkäinen ei myöskään sitä,minkämuotoinen ja kokoinen ihmisen jalka on, vaan tämä tarve syntyy ihmisestä itsestään, samoin on laita myös halukkuudessa opiskella..
..lukukausimaksu sen sijaan voi olla este jollekin opiskeluun halukkaalle, jolla ei tuohon lukukausimaksuun ole varaa..
..tokipa yliopiston rahansaannin näkökulmasta lukukausimaksu voi olla tarpeellinen, mutta tämä tarve palvelee vain yliopistoa, ei opiskelijaa eikä yhteiskuntaa..