Suvilahden kaasukellon

Kaasusäiliöt olivat käytössä aikanaan, kun HIILEN polttamisessa syntyy hyvää palavaa kaasua. Kaasumittariin tungettiin "kolikoita" ja kotona voi sitten käyttää kaasua jonnin verran... Kun hesassa siirryttiin maakasuun, niin tankit jäivät turhiksi.

Ps.

Hiilestä tehty KAASU on parempaa polttoainetta, kuin ITSE hiili ja sitä voitaisiin käyttää vaikka BUSSEISSA. Hesan herrat eivät tunne asiaa vaikka syntyvä säästö olisikin melkoinen ympäristökin säästyisi hieman.

Kuunvaihteessa wanhan hanan piiput häipyy ja sitten koko loppu purkki.

Katto tosiaan liikkuu, sillä säädetään kaasunpainetta.
En ole ihan varma siitä kehikosta, mutta olen joskus ollut näkevinäni sen katon ihan alhaalla, joten olisiko se toimiva, eikä keskeneräinen?

Muistaakseni räjähdys on tapahtunut, mutta se tapahtui voimalaitoksen puolella generaattorin vedyn sytyttyä.

Nuo kaasusäiliöt ovat Gasum konserniin kuuluvan tytäryhtiön omistuksessa. Säiliöt jäivät pois käytöstä 1994, kun viimeinenkin kohde oli muutettu maakaasulle ja vanha kaupunkikaasutehdas suljettiin. Alkuaikoina tehtaan raaka-aineena käytettiin pääasiassa hiiltä, sota-aikoina käytössä oli tilapäisesti puu ja turve, ja 1974 hiilen käytöstä luovuttiin ja siirryttiin butaaniin eli erääseen nestekaasun lajiin.
Nykyisin Kalasatamahankkeen yhteydessä on puhuttu kaasukellojen uusiokäytöstä, mutta en tiedä miten helppoa/halpaa se lopulta on. Turun vanhan kaasukellon uusiokäytön esteenä oli pitkään sen sisältämät erittäin haitalliset yhdisteet (mm. PAH).
Ja kokonaan toinen, pirujen seinille maalaustyylinen, mutta EHKÄ vakavasti otettava uhka lienee se että onko kukaan muistanut tyhjentää kelloja silloin lopetuksen yhteydessä kunnolla kaasusta, vai onko se tehty pelkästään laskemalla paineet pois. Toki vuotojen kautta (aina löytyy, ei huolta) kellot itsestään ajan myötä tuulettuvat, mutta jos ko. homma tehtiin tai tullaan tekemään kaiken taiteen sääntöjen mukaan, niin paineiden uloslaskun lisäksi kellot täytyisi inertoida, eli käytännössä typettää jotta räjähdysriski todella vältettäisiin. Ja typetyksen jälkeen kunnollinen tuuletus on paikallaan, ainakin jos sisälle meneviä remontti/purkumiehiä ei haluta tukehduttaa.

Periaatteessahan siinä keltaisessa rakennuksessa on, tai on ainakin toimintavuosina ollut, samantyyppinen järjestelmä sisällä kuin mitä viereinen kehikko on. Kehikko ei siis ole keskenjäänyt kaasukello, vaan myöhemmin ja ehkä myöhemmällä tekniikalla rakennettu. Periaatteena wanhan tietosanakirjan mukaan oli, että laitteen pohjalla oli vesiallas, jonka päällä itse kaasukello sijaitsi vähän samaan tyyliin kuin esim. vettä täynnä olevaan tiskialtaaseen suuaukko alaspäin kännetty avonainen hillopurkki. Juuri vedenpinnan yläpuolelle sitten tuli kaasuputki/putket. Mikäli tehtaan tuotannosta sattui hetkellisesti tulemaan enemmän kaasua kuin kulutuksessa sillä hetkellä tarvittiin, niin kaasu varastoitui kelloon katon noustessa luonnollisesti ylöspäin. Kulutuksen ollessa suurempaa tilanne oli luonnolisesti päinvastainen. Veden päällä olevan kaasukuplan pieneneminen sai teräskupolin laskeutumaan alaspäin. Paine kellossa vaihteli sen mukaan miten täynnä kaasua se oli, ja kellon jälkeen ennen putkiverkkoa oli tasaaja mikä piti laitoksen lähtöpaineen vakiona.

Sikäli mielenkiintoista olisi tietää, että miten suuren paukun kaasulaitos olisi käynnissä ollessaan voinut pahimmillaan aiheuttaa. Jossain syrjäkylillä pamauksen vahingot olisivat taatusti jääneet vähäisimmäksi. Alussahan kaasulaitoksenkin alue oli syrjäkylää, mutta aikanaan Helsinki on laajentunut niin että kaasulaitoskin jäi asutuksen puristuksiin. Viranomaiset aikoinaan tahtoivat laitoksen pois keskeltä tiheää asutusta, ja tiedossa on että 1980-luvun alussa kellojen naapurissa sijaitsevan, silloin jo pysäytetyn, Suvilahden voimalan teatterikäyttö jäi viranomaisten määräyksestä yhteen kesään juuri kaasun aiheuttaman räjähdysvaaran takia.

Niin, kyllä se kaasukello räjähti kerran, tapahtui 60 luvulla, sekin pitää paikkansa että se teräksinen kaasukello suurenee paineen noustessa

Mistä löytyisi kuva teräksisestä kellosta, niin että se katto olisi vielä ylhäällä?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvilahti_(Sörnäinen)

nämä ovat nyt jo käytöstä poistettuja kaasuvarastoja. kaasu valmistettiin öisin, että sitä oli aamulla valmiina kun mammat ryntäsivät lieden ääreen. taaempana oleva säiliö on ns. säädettävä, eli palje nousee täytenä ylös ja laskee sitä mukaan alas kun säiliö päivän mittaan tyhjenee. alkujaan kaasu valmistettiin kivihiilestä myöhemmin nestekaasusta, ja nykyjään se on maakaasua. kivihiiliajalta on myös peräisin se syanidijäte joka sinne myllypuron tosiongelmajätekaatopaikalle (ompa sana)on kipattu. isäni näki vielä 60:la kun autot kippasivat sinne hirsirallien läpi erinlaisia liemiä. niitä sai sitten hetken kuluttua katsella ja haistella marjaniemen uimarannalla.

Teksti kopioitu Lasipalatsista Skiffari 40:n kirjoittamana

Aikoinaan työkaverini joka oli sodan aikana teurastamolla. Kertoi kellon kaasun olevan toisinaan meren alla säiliössä. Kun ponnittivat. En nuorena viitsinyt kuunnella tarkempaa joten nyt se tieto olisi kohdallaan.
Usein duuniin ja takaisin mennessä kaasukellon katto oli erikorkeudella.
Tuolla murha.infi.fi on urbaani legendoja, en ole sieltä lukenut räjähdyksestä.
Koko 60-luvin kuljin kellon ohitse joten epäilen tarinaa, toisaalta saattaa olla totta.
maagikko