Oikeuslaitoksen yksityistäminen

Paremminkin voisi kysyä, että mikä demokratiassa estää homojen ja pitkätukkien tappamisen, jos enemmistö haluaa sitä?

Anarkokapitalistisessa yhteiskunnassa yhteiskuntasopimus on kaiken lainsäädännön perusta. Se takaa yksilölle loukkaamattoman oletusarvoisen vapauden. Kaikkien yksityisten oikeusjärjestelmien on oltava linjassa yhteiskuntasopimuksen kanssa.

Yhteiskuntasopimus siis määrittelee vapauden vapaudeksi toisten aloittamasta pakkovallasta ja väkivallasta. Tästä johtuen vapaus on negatiivista vapautta pelkistettynä nonaggressioprinsiippiin (NAP). Tämä vapaus johtaa kolmeen oikeuteen. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Yksikään yksityinen oikeusjärjestelmä ei voi loukata niitä, ellei yksilö ole niistä erikseen luopunut sopimusvapautensa oikeuttamana. Yksilö, joka ei ole vapaaehtoisesti sopimuksella luopunut oikeuksistaan, on jokaisen oikeusjärjestelmän suojaama.

Mafia voi perustaa oman oikeusjärjestelmänsä, mutta senkin on suojeltava siihen kuulumattomia. Se voi sallia varastamisen vain sellaisilta, jotka ovat tämän oikeusjärjestelmän valinneet.

Tuskin edes mafian jäsen itsekään valitsee oikeusjärjestelmää, joka sallii varastamisen. Hehän asettaisivat silloin myös oman omaisuutensa vapaaksi riistaksi. Jos järjestelmä sallisi varastamisen muilta kuin mafian jäseniltä, niin ei siitäkään olisi mitään hyötyä. Se järjestelmä ei saisi muita jäseniä kuin mafialaisia.

Epäoikeudenmukainen järjestelmä kohtaa muitakin ongelmia. Koska riidan osapuolet saattavat olla eri oikeusjärjestelmien asiakkaita, on oikeusjärjestelmien välille synnyttävä sopimuksia siitä, miten asiat ratkaistaan näissä tapauksissa. Jokaisen oikeusjärjestelmän kannattaa siis tehdä sopimus kaikkien muiden kanssa. Jos oikeusjärjestelmiä on kaksikymmentä, niin jokaisen tekee sopimuksen yhdeksäntoista muun kanssa. Jos oikeusjärjestelmä on muiden mielestä kohtuuton, niin se ei saa sopimusta aikaiseksi. Se taas tarkoittaa sitä, että sillä on yksi kilpailuvaltti vähemmän. Kunkin oikeusjärjestelmän tehtävänä on tehdä voittoa, ja voitto on suorassa suhteessa asiakkaiden määrään. Tämä sopimisen kannattavuus tietysti aiheuttaa sen, että oikeusjärjestelmät yhdenmukaistuvat mahdollisimman pitkälle.

Mitä parempi ja halvempi oikeusjärjestelmä, sen enemmän asiakkaita. Mitä selkeämpi oikeusjärjestelmä, sen vähemmän sen ylläpitoon kuluu resursseja omistajalta. Tässä voittavat molemmat, sekä asiakas, että oikeusjärjestelmän omistaja.

Yksityinen oikeusjärjestelmä on siten erittäin demokraattinen - markkinademokraattinen. Asiakkaiden toiveet otetaan paremmin huomioon kuin äänestäjien toiveet poliittisessa demokratiassa.