Rahastoyhtiössä vihjattiin omaisuudenhoitopalvelusta, kun ilmoitin että voisi tulla n. 40000 eur sijoitus.
Kuka uskaltaa antaa rahansa rahastonhoitajan käsiin? Kenen etu hänellä lienee etusijalla??
Hänen roolinsa lienee siirrellä varoja vaakakupista ja rahastosta toiseen riippuen suhdanteista? Ehkä hän tekisi homaan paremmin, kuin maallikko?
Kuka uskaltaa antaa rahansa rahastonhoitajan käsiin? Kenen etu hänellä lienee etusijalla??
Hänen roolinsa lienee siirrellä varoja vaakakupista ja rahastosta toiseen riippuen suhdanteista? Ehkä hän tekisi homaan paremmin, kuin maallikko?
Vastaukset 9
Vanhimmat
juttu on siinä, että millaisen sopimuksen teet:
Miten rajataan riski ja mihin saa rahoja sijoittaa.
Ja mikä on hoitopalkkio.
Kuten kaikessa muussakin, niin kannattaa käydä kuuntelemassa ja ottaa tarjous, jota sitten harkitsee rauhassa.
Sitten käy kysymässä kilpailevan tarjouksen ja taas vertaa ajan kanssa ja pyrkii löytämään ne hyvät ja huonot puolet.
Sen jälkeen voi miettiä että voiko tehdä saman itse ja miten se kannattaisi.
Ei sijoittaminen ole mitenkään vaikeaa tai hankalaa.
Ainoa vaikeus on lähinnä tarjonnan runsaus.
Tuossa on pari riskiä:
Mikäli kyseessä on pankin "halpa" tarjous niin on erittäin helppo kupata mahdolliset tuotot pankille kun tekee muutaman ylimääräisen siirron rahastosta toiseen. Siirrot tuottivat, mutta hups kun se menikin lunastus- ja merkintäpalkkioihin.
Tai salkunveivaamiseen jos osakkeista on kysymys.
Nämä "riippumattomat" taas haluavat tuottoperusteista palkkiota. Tämä kannustaa hillittömään riskinottoon. Jos menee hyvin niin tulee hyvät palkkiot. Jos rahat häviävät niin sinä maksat.
Aina, kun sijoitettava summa menee yli 20 tuhannen, kannattaa käyttää yksilöllistä sijoitusvakuutusta. Esim Irish- Life on Irlanti-laisen vakuutusyhtiön tuote, jossa ei ole valmiita sijoituskohteita, vaan asiakas saa valita omat kohteensa vakuutuksen sisälle. Jos sijoitettava summa ylittää 40-tuhatta, kannattaa käyttää näitä "oikeita" varainhoitopalveluita, joita tarjoaa esim. FIM, Evli, Gyllenberg, Ålb jne. Pankkien Private banking eivät ole niitä oikeita. Yksilöllisen sijoitusvakuutuksen etu on yksityiselle henkilölle, että hänen ei tarvitse ilmoittaa verottajalle sijoituksestaan eli hänen ei tarvitse maksaa tuotoista veroja ollenkaan.
Ihan hillittömät kulut, tyypillisesti menee seitsemän prosenttia sisäänpääsymaksua ja sen jälkeen iso vuosimaksu.
Noilla kuluilla ei verotuksesta kannata huolehtia, kun eivät ne mitään tuota.
Lisäksi omaisuutesi ei sen jälkeen ole sinun vaan vakuutusyhtiön. Sinulla on lupaus takaisinmaksusta. Jos vakuutusyhtiö menee kanttuvei niinkuin Skandia Lifelle meinasi käydä niin et saa mitään.
Kyseisen yksilöllisen sijoitusvakuutuksen etu on, että ei tarvitse maksaa mitään merkintäpalkkioita, eli ainut kulu on vuotuinen hallinnointipalkkio, joka on samaa luokkaa kuin muissakin rahastosijoituksissa. Lisäksi, jos haluaa vaihtaa varainhoitajaa tai sijoitettua kohdetta niin ainut kulu on 35 euroa. Yleensä suurin kulu tuottavissa sijoituksissa on aina vero ja jos siihen pystyy vaikuttamaan, niin kyllä näitä kannattaa käyttää. Todellisuudessa nämä tuotteet on ollut vain suursijoittajien tiedossa, mutta nyt kun 20000 eurolla pääsee mukaan, niin varmasti tulee yleistymään. Asiakkaan kannalta ainut ongelma on, että näitä yksilöllisiä sijoitusvakuutuksia saa vain kunnon meklareilta ja niitä on aika harvassa.
Kun mainostamasi sijoitusvakuutus on noin erinomainen, kerro miten hyvin siihen esimerkiksi kymmenen vuotta sitten sijoittaneet ovat pärjänneet.
Tähän aikaan on sisältynyt sekä nousuja että laskuja.
Oikealla ja asiansaosaavalla varainhoitajalla paljon indeksejä parempaa tuottoa tietysti riskistä riippuen. Huom. tässä ei ole kysymys mistään Skandiasta vaan tuotteesta jota oikeat sijoittajat käyttävät. Eli näissä on vähimmillään sijoitettava summa yleensä satojatuhansia euroja, joten jo muutaman prosentin tuotto tuo veroissa ja myöskin kuluissa huomattavia etuja.
Olisi muutamia miljoonia euroja sijoitettavaa, jos joku tämmöinen ihmeputiikki löytyy niin voisin harkita.
Sitä vaan kummastelen kun minulle aina tarjotaan jotain kummallista tuotetta jossa myyjä menee vaikeaksi kun siltä kysyy miten tuotot menevät muutamassa perustapauksessa. Esimerkiksi jos indeksi menee puoleen ja nousee siitä kaksinkertaiseksi alkuarvoon verrattuna. Tai pysyy samana ja nelinkertaistuu viimeisen vuoden aikana.
Kun noita varainhoitajia on nähty, suurin osa on täysin tumpeloita. Enemmän luotan itseeni.
Tuskin omaisuudenhoitaja saa pääomaa tuottamaan paremmin kuin asiansa osaava maallikkokaan, joka keskittyy yksinomaan omaan salkkuunsa. Kannattaa perehtyä sijoittamisen salaisuuksiin, kun rahaa on tuonkin verran syrjässä.
Ihmiset näitä asioita pankeissakin hoitavat, ja pieniä salkkuja siellä hoidetaan vasemmalla kädellä. Palkkionsa nämä ns. asiantuntijat kyllä osaavat periä, ja huonoina aikoinahan se varmistaa salkulle huonon menestyksen.