Kaatokolo?

Sama kolohan siittä tulee kun asian osaa.

Isäntä kirjoitti:

Sama kolohan siittä tulee kun asian osaa.

Joo, kyllä se näin on että yläsahaus ensin ja sitten se alasahaus. Jos on meininki tehdä varma kaato ja pysyä pitempään hengissä saha hommia tehdessä. Monet vanhat kupet tekevät sen alasahauksen ensin, en tiedä mistä moinen johtuu, mutta siinä tulee sitä piilosahausta sinne alas ja on helposti puu perseellään nurin.

kysyjä e kirjoitti:

Joo, kyllä se näin on että yläsahaus ensin ja sitten se alasahaus. Jos on meininki tehdä varma kaato ja pysyä pitempään hengissä saha hommia tehdessä. Monet vanhat kupet tekevät sen alasahauksen ensin, en tiedä mistä moinen johtuu, mutta siinä tulee sitä piilosahausta sinne alas ja on helposti puu perseellään nurin.

Siinä eilisessä Äijät-ohjelmassa se 47v sahahommia tehnyt sahasi sen alaleikon myös ensin (jos nyt oikein katsoin).
Siksi aloin ihmetellä, että noinko se on.
Mutta minun päähäni jäi 1980-luvun alussa tuo, että ensin yläsahaus ja puhuttiin just tuosta piilosahauksen mahdollisuudesta, jos sahaa ensin alaleikon.
Pysyn oppimassani.

Läpisahaaja kirjoitti:

Siinä eilisessä Äijät-ohjelmassa se 47v sahahommia tehnyt sahasi sen alaleikon myös ensin (jos nyt oikein katsoin).
Siksi aloin ihmetellä, että noinko se on.
Mutta minun päähäni jäi 1980-luvun alussa tuo, että ensin yläsahaus ja puhuttiin just tuosta piilosahauksen mahdollisuudesta, jos sahaa ensin alaleikon.
Pysyn oppimassani.

Ensin ylä sahaus, sitten alasahaus vähän yläviistoon niin ei tule piilosahausta, varsinkin isoon puuhun reilu lovi ja kaatosahaus 3-4 senttiä loven yläpuolelta silloin toimiva "sarana" puu lähtee kevyesti vänkärillä, myöskin vanhoilla metsureilla tapana sahata kaatosahaus loven tasolta jolloin joutuu nostamaan koko puun painon vänkärillä puhumattakaan jos sahaus menee loven alapuolelle silloin työläs kaataa pienempikin puu.

renkinä kirjoitti:

Ensin ylä sahaus, sitten alasahaus vähän yläviistoon niin ei tule piilosahausta, varsinkin isoon puuhun reilu lovi ja kaatosahaus 3-4 senttiä loven yläpuolelta silloin toimiva "sarana" puu lähtee kevyesti vänkärillä, myöskin vanhoilla metsureilla tapana sahata kaatosahaus loven tasolta jolloin joutuu nostamaan koko puun painon vänkärillä puhumattakaan jos sahaus menee loven alapuolelle silloin työläs kaataa pienempikin puu.

itsekään huomaa kumminpäin sen tekee, piti oikein tuumia kuinka itse tekee mutta kyllä se yläsahauksen ensiksi teen, hmm mistähän tuo on takaraivoon jäänyt ettei tarvitse tuumailla sen kummemmin miten homma tehdään, kai se on yhtä luonnollinen toimitus kun lusikan vienti suuhun.

kysyjä e kirjoitti:

Joo, kyllä se näin on että yläsahaus ensin ja sitten se alasahaus. Jos on meininki tehdä varma kaato ja pysyä pitempään hengissä saha hommia tehdessä. Monet vanhat kupet tekevät sen alasahauksen ensin, en tiedä mistä moinen johtuu, mutta siinä tulee sitä piilosahausta sinne alas ja on helposti puu perseellään nurin.

Lyhempi kanto?

??? kirjoitti:

Lyhempi kanto?

metsurit tehny ikänään lyhyitä kantoja.

??? kirjoitti:

Lyhempi kanto?

Eihän sillä loven sahauksella mitään vaikutusta, tekee kumminpäin hyvänsä, kannon pituuteen,koska lovihan pitäisi olla samanlainen, sahaus tyylistä riippumatta?

renkinä kirjoitti:

Eihän sillä loven sahauksella mitään vaikutusta, tekee kumminpäin hyvänsä, kannon pituuteen,koska lovihan pitäisi olla samanlainen, sahaus tyylistä riippumatta?

..alinta sahauskohtaa metsässä, voisi ajatella, että alasahaus tehtäisiin ensin.
Saataisiin puu mahdollisimman tarkoin talteen.

??? kirjoitti:

..alinta sahauskohtaa metsässä, voisi ajatella, että alasahaus tehtäisiin ensin.
Saataisiin puu mahdollisimman tarkoin talteen.

Kun kaataa lyhyeen kantoon tyvelikästä puuta.Yleensä kuusi ja koivu. Varsinkin jos kaatosahauksen korkeusero loven pohjaan nähden on yli 2 cm. Johtuen siitä,että saranakohdan puun syyt ovat viistossa,niiku kuoripinta. Vrt. parallaksi virhe.

suuri.. kirjoitti:

Kun kaataa lyhyeen kantoon tyvelikästä puuta.Yleensä kuusi ja koivu. Varsinkin jos kaatosahauksen korkeusero loven pohjaan nähden on yli 2 cm. Johtuen siitä,että saranakohdan puun syyt ovat viistossa,niiku kuoripinta. Vrt. parallaksi virhe.

en sanokaan, että se olisi oikein tehty, mutta arvelin vain, että haettaisiinko alasahuksen ensin tekemisellä sitä, että päästäisiin lyhyeen kantoon.

Mutta kerropa, millaiseen tiheyteen koivumetsä tulisi harventaa?
Ja muutenkin koivikon harventamisesta, että menee oikein?

??? kirjoitti:

en sanokaan, että se olisi oikein tehty, mutta arvelin vain, että haettaisiinko alasahuksen ensin tekemisellä sitä, että päästäisiin lyhyeen kantoon.

Mutta kerropa, millaiseen tiheyteen koivumetsä tulisi harventaa?
Ja muutenkin koivikon harventamisesta, että menee oikein?

sahaus ja kirveellä päälle silloin joskus.Olisiko siitä jäänyt tavaksi tehdä alasahaus ensin koneellakin?

suuri.. kirjoitti:

Kun kaataa lyhyeen kantoon tyvelikästä puuta.Yleensä kuusi ja koivu. Varsinkin jos kaatosahauksen korkeusero loven pohjaan nähden on yli 2 cm. Johtuen siitä,että saranakohdan puun syyt ovat viistossa,niiku kuoripinta. Vrt. parallaksi virhe.

Ensteks teen kaatokolon,sitten työnnän sahan laipan siitä kaatokolon suuntaisesti niin ,että jää sitä kannaketta kolmisensenttiä.Sitten kierrän sahalla sahaten vähän yli puolet rungon läpimitasta,nyt on kaato vänkärin laiton vuoro.Siitä jatkan sahausta,kaatorauta siellä toisella puolella,sitä pitää ennen loppusahausta toisella kädellä alkaa painaa,jo käy kätevästi.Puu kaatuu aina sinne mihin haluaa,kaatokolo,ja kaatovänkäri takaa sen.

Kaatokalle kirjoitti:

Ensteks teen kaatokolon,sitten työnnän sahan laipan siitä kaatokolon suuntaisesti niin ,että jää sitä kannaketta kolmisensenttiä.Sitten kierrän sahalla sahaten vähän yli puolet rungon läpimitasta,nyt on kaato vänkärin laiton vuoro.Siitä jatkan sahausta,kaatorauta siellä toisella puolella,sitä pitää ennen loppusahausta toisella kädellä alkaa painaa,jo käy kätevästi.Puu kaatuu aina sinne mihin haluaa,kaatokolo,ja kaatovänkäri takaa sen.

kun kolonsaa kaadettua sitten alkaa vasta se vänkärin käyttö.

niin on poijat kirjoitti:

kun kolonsaa kaadettua sitten alkaa vasta se vänkärin käyttö.

sama pätee heinän teossa, ensin kaadetaan sitten seivästetään;)

renkinä kirjoitti:

sama pätee heinän teossa, ensin kaadetaan sitten seivästetään;)

Hätänen mätästys ja vakokylvö.

uudistamisessa kirjoitti:

Hätänen mätästys ja vakokylvö.

ettei reikä ole mikään uudistusalam kyllä sen pitää olla kunnon aukko.....

UPDATE_7991992 kirjoitti:

ettei reikä ole mikään uudistusalam kyllä sen pitää olla kunnon aukko.....

Kyllä se reikäkin on usein uudistusala...nine months ja uusi taimi. Aukko on sitten mitä on ????

Pokasahalla kirjoitti:

sahaus ja kirveellä päälle silloin joskus.Olisiko siitä jäänyt tavaksi tehdä alasahaus ensin koneellakin?

On. Ilmiötä tukee kun vanhanajan jätkät nii sahaa.

??? kirjoitti:

en sanokaan, että se olisi oikein tehty, mutta arvelin vain, että haettaisiinko alasahuksen ensin tekemisellä sitä, että päästäisiin lyhyeen kantoon.

Mutta kerropa, millaiseen tiheyteen koivumetsä tulisi harventaa?
Ja muutenkin koivikon harventamisesta, että menee oikein?

Taimikossa, että voi kävellä esteettä kädet levällään.Järeemissä pohjapinta ala relaskoopilla 16m2.

en vaan oikeen tiija sanua, miten on hyvä, puolensa kummallakin. niin taikka näin, miten oikein on? kyllä se siittä.