Käyppäs lukemassa tuolla tunteet palstoilla jotain...Tunnistatko itsesi.
S.M.L Jos näet tämän...
Ei olemassa
91051
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olisko ikävä palstalla?? Vai missä??
ja muuta mukavaa.. ja piikkejäkin näkyi olevan teksteissä ja varsinkin kommenteissa. jos olet tuota mieltä niin ongelmahan on kai sitten liian iso sinun kestettäväksesi.
No, eipä tainnu olla ainakaan kalamiehen tekstit mulle - en tunnistanut.
Joko löysit etsimäsi tai joko hän löysi...?
Jaa eipä ole tainnut löytää kumpikaan ku täälä ni helposti asiat vain sotkeutuu...
Mutta hän tietää kyllä numeroni ja mä olen hälle pistäny kaikenlaista viestiäki ja sähköpostiaki...
mutta ei häntä vaan kiinnosta enää niitä lukea.
Ja empä sit tiiä onko sil sit enää tarvettakaan...Mutta olisi se kiva ollut keskustella vaikka vielä kasvotustenki asioista että ei ainakaan mitään turhia epäselvyyksiä olis jääny välille...Usein kuitenki törmätään toisiimme
ja ne kohtaamiset on suoraan sanottuna jäätäviä.
Vaikka ainaki mulla on hänet kohdatessa sellanen olo että haluaisin mennä juttelemaan ja halaamaan oikein kunnolla... ja sillä teolla hyvitäisin tekemäni vääryyden häntä kohtaan.
ja ihan vaikka missä tahansa...Mutta varmaan hän taitaisi vaan vähän pelätä mua...
ja tuo viimeinen teksti sitten kertoikin kaiken. KIITOS vielä kerran kaikesta epäluottamuksesta. ja usko vaan tästä lähtienkin kaikki tarinat joita kuulet turuilla ja toreilla. äläkä missään nimessä tarkista onko se totta vai ei. luulemalla ja kuvittelemalla toisesta pahaa on kaiken perusta suhteessa kuin suhteessa. pääset sillä fisu vielä tosi pitkälle. ei voi todeta tähän lopuksi muuta kuin että kasvapa poju aikuiseksi ennenkuin on liian myöhäistä!
kuulostipa tuo aika katkeralta . olisko kenties aika katsoa peilin.
voi joskus myös laskeutua tänne tavallisten kuolevaisten joukkoon. ja peilistä katsominen ei paljon auta jos unohtaa katsoa mitä sen pärstän takaa pilkistää. voisi olla opettavaista itse kullekin tutkia mikä tässä elämässä on tärkeintä.
kauniit sanat vai aidot teot. t. maalaisjunntti-einari
Mikäs sua riivaa... Etkö sä vieläkään tajua sellasta asiaa koska sua kehutaan. onhan sielä piikkejäki mut luulis että sun huumorintajullas varustettu ihminen Ymmärtäis tietyn huumorinki.
Tiedätkö mitä nyt tajuan sen asian ku tapasin tässä toisen että meillä ei ollut koskaan hauskaa keskenämmekään. Tai no joskus mä luulin et mä sain nauramaanki. mut olikohan se vain teatteria.
Kuten ne mairittelevat tekstiviestitki että kuinka sain sut tuntemaan ittes ...plaa plaa
Musta tuntuu nyt ja tajuan sen että mä en saanu sua koko aikana tuntemaan ittes muuta ku helvetin huonoksi naiseksi...Vaikket sä ihan oikeasti ole.
Sä olet ihan hyvä tyyppi .niinku minäki..
meillä vain katosi toistemme arvostus. Ja se oli synti. Sä tottavieköön antsaitset kyllä parempaaki...En sanoisi tätä muuten mutta en halua sulle jättää sitä kuvaa ..et mä kannan katkeruutta sulle.
En oikein hallinnut tunnereaktioitani kun sinun seurassasi olin. olihan mulla jo monen vuoden ajan ollu edellisen kanssa kaikki isommat tunteet vähän piilossa . Ja sä ku herätit mussa jotain elämää suurempaa ..ni ne tuntemukset oikein vyöry yli...niitä oli tosi vaikea käsitellä...
Mutta nyt ku olen tässä oppinut taas nauttimaan yksinolosta ja kaveriseurasta ni monet asiat mistä ne riidat lähti..tuntuu ihan uskomattomilta että kaikkeen sellaseen naurettavaan
sitä viittiki ruveta nahistelemaan...
ja nyt pitkästä aikaa sit varmaan puoleen vuoteen ..uuden ystäväni myötä Mulla on taas ihan aidosti ilme näkkärillä... Mua naurattaa kaikki pienetki asiat . Ja ei tulis mieleenkään ruveta kellekkään aukomaan päätänsä.Toivottavasti sinullakin olisi jo kaikki hyvin ja turhaa katkeruutta ei olisi...En sinua unohda ja ikuisesti sitä harmittelen mitä olisin voinut kenties tehdä toisin että olisit tuntenu itsesi maailman ihanammaksi naiseksi...
Mut se on nyt mennyttä ja tulevaa en viitsi edes miettiä ..elän päivän kerrallaan ja mietin vain sitä mikä kulloinki tuntuu itsestä mukavalta ja hauskalta... Että sillä lailla pääsen eroon suruista..en sillä tavalla että haen vain yhen illan seuraa lohdutukseen. Joka jättää kuitenki kalvavan tunteen...Ja koska tiedän että osaan tehdä hyvän työn ni ei ole järkeä sekoittaa muita ihmisiä ja tuottaa heillekkin sydänsuruja...seuraava nainen joka mun ottaa ja jonka itsekkin haluan ..ni se nainen saa paremman kohtelun ..n tarkoita ettetkö sinä olisi sitä ansainnu...Tottakai olisit mutta en pystynyt silloin...suhde lähti kertakaikkiaan väärille raiteille...Mutta kai sinulla on kaikki hyvin?