Vuonna 1939 Viipurin asukasluku oli noin 86 000, ja kaupunki oli tuohon aikaan Suomen mittakaavassa harvinaisen kansainvälinen ja monikielinen. Vuonna 1939 Viipurin asukkaista oli suomenkielisiä n. 90 %, ruotsinkielisiä 3,2 %, venäjänkielisiä 5,6 % ja saksankielisiä 1,2 %. Minkähänlaiset mahtavat olla Viipurin kieliolosuhteet tänään? Sen verran mitä olen itse kaupungissa käynyt niin eipä siellä enää muita kieliä kuule kuin venäjää tai sitten suomalaisten turistien puhumaa suomea. Muutenkin kaupunki on järkyttävän huonossa kunnossa. Venäläisillä ei ole ollut mitään halua kehittää kaupunkia. Suomen alaisuudessa Viipurista sen sijaan olisi tullut vireä kansainvälinen suurkaupunki. Viipuri oli aina Suomen kansainvälisin kaupunki, ja sitä olisi varmasti vieläkin mikäli kuuluisi Suomelle.
Viipurin kieliolot v. 1939
Jukka P.
3605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
... monikansallisempi nykyisin kuin Suomen aikaan. Tshetseenejä, ukrainalaisia, valkovenäläisiä, kazakkeja jne. Viipurin "monikansallisuus" muuten hiipui kovaa vauhtia Suomen itsenäistyttyä ja kaupungista oli nopeasti tulossa pelkästään suomen ja ruotsinkielinen.
!900-luvun alussa Viipurin väestöstä yli 80 % oli suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli alle 10 %, ja siis vähemmän kuin venäjänkielisiä. Saksankielisiä oli n. 3 %.
verrattuna paljon juutalaisia.
Uskon että kaupungista olisi kehittynyt noin 250 000 asukkaan kansainvälinen kaupunki, joka olisi tehnyt Itä-Suomesta jotain aivan muuta kuin mitä siitä sitten kehittyi..
Kaupungissa olisi nykyään luultavasti paljon ruotsin-, saksan- ja myös vironkielisiä.
Viipurista olisi luultavasti muodostunut myös suomenvenäläisten "pääkaupunki".
Mutta ikäväkyllä tällainen asia elää vain omissa mielikuvituksissamme :( .
Se kaupunki on jo niin raiskattu että ei voi kuin itkeä.