Kekkonen oli se, joka pyöritti Neuvostoliittoa eikä päinvastoin.
Iltapäivän kevennys
14.15
481744
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Naurattaa ihan sikana.
http://www.ainurin.net/history/kekkonen/images/leipalapio.gif
Hyvä taiteilija ollut asialla. Peräti kansantaiteilija?
en onnistunut löytämään Ilaj Glazunovin maalaamaa Kekkosen kuvaa.
Jotain löytyi.
http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/kultala/polit1.htm
Olipa kauniita kuvia.
Ei ollut joukossa sitä, jossa Kekkosta naarataan joesta Islannin vierailulla 1977.
Se on hävitetty.
Sen julkaisemisen kielsi Paavo Väyrysen johtama ulkoministeriö aikoinaan ja sitä ei löydy enää mistään.
Siinä kaksi tai kolme miestä raahaavat Kekkosta joesta pelastaen hänet hukkumiskuolemalta.
Joku tosin epäili, kummasta siinä salaperäisessä kuvassa on kyse, pelastetaanko siinä Kekkosta, vai yritetäänkö hukuttaa?
Kuvaajan paikalle sattuminen saattoi muuttaa hukuttamisyrityksen muka pelastusoperaatioksi..
****
Sitten muihin aiheisiin, löysin tällaisenkin:
---------
Kollaa kestää
Kirjoittanut: Mielipidepankki 8.2.2005 klo 10.41
Maralla ei polve aina kestäneet, mutta pää kesti. Polvien pettäessä pää saattoi pikkasen aina kolahtaa, mutta pintanaarmuilla niistä selvittiin.
Kekkonen putosi jokeen taas sen vuoksi, ettei pää kestänyt, vaikka polvet olisivatkin pitäneet.
Nyt voi kysyä, kumpi on presidentille tärkeämpi. Kestävät polvet vai kestävä pää?
Kekkonen antoi veljellisissä keskusteluissaan Neuvostoliiton johtajille veljellisiä ohjeita, kuin USAn kanssa tulee menetellä erilaisissa tilanteissa. Neuvostojohto (Kosygin, Hrutsev erityisesti) toteutti täysin "konsultti Kekkosen" kertomat asiat.
Niin se vaan on. Yksinkertaista mutta totta. Kekkonen oli sen ajan yrityskonsultti korkealla politiikan tasolla. Sinnehän tasolle se mielii Ahtisaarikin tekemään "sankartekoja"
Noin sen täytyi mennä, Kekkonen johti Neuvostoliittoa Suomen kansan tuella eikä päinvastoin.
Kekkonen ja neuvostojohtajat puhuivat esperantoa viittomakielellä Kekkosen konsultiopalavereissa. Suulaat tulkit olisivat olleet riski maailmanrauhalle.
alkoi oikeasti naurattaa
Kekkosella oli oli niin läheiset suhteet Yhdysvaltain johtoon, että sellaisista Tarja Halonen voi vain haaveilla.
Varsinkin Neuvostoliittoa koskevissa asioissa amerikkalaiset kääntyivät Kekkosen puoleen. kekkosta voikin pitää USA:n presidenttien tärkeänä neuvonantajana Neuvostoliiton suhteen.
Tässä US. govermentin virallisia asiakirjoja joista suhteen laatu hyvin näkyy:
Kennedyn onnittelut:
http://www.presidency.ucsb.edu/ws/index.php?pid=9025
Kekkonen ja Kennedy:
http://www.state.gov/r/pa/ho/frus/kennedyjf/xvi/63930.htm
Kennedy olikin demokraatti, jonka CIA murhasi.
Nykyinen USA:n presidentti on hallintoineen maailmanrauhan pahin uhkaaja, jonka kanssa ei kenenkään tarvitsekaan olla väleissä.
Tony Blairkin myönsi IRAKin retken olleen virhe.
... yksityiskohtaisesti, miten luottamukselliset suhteet Kekkosella oli sekä USA:n että N-liiton johtajiin. Molemmat hakivat neuvoja Kekkoselta suhtautumisesta vastapuoleen. Kekkonen eli silloisten maailman napojen välissä ja vaikutti varmaan siihen, että nuo mahtimaat lopujen lopuksi pysyivät kohtuudessa vihoittelussa toisiaan vastaan ja maailmanrauha säilyi.
Paljon parjaamallasi Mauno Koivistolla oli likimain samanlaiset suhteet molempiin suurvaltoihin... mutta mitäpä moinen tosiasia lestikepua kiinnostaisi...
Otsikossa kyssäri
Ei Koivistosta ollut Kekkosen kenkiin. Suhteet olivat hyvät Kekkosen perintönä mutta siitä sitten pikku hiljaa hiipuivat.
Koivisto ei osannut pysytellä keskellä kuten Kekkonen vaan pyrki Gorbatsovin kamuksi USA-suhteiden kustannuksella. Vironkin suhteen Koivisto asettui yksipuolisesti Gorbatsovia tukemaan. Se kummastutti USA:n johtoa.
Lyndon B. Johnsoninkin kanssa vaikka loukkaantui Suomen puolesta kun Johnson heitteli Suomen vierailullaan avo-Cadillacista kuulakärkikyniä kadun vieren yleisölle.
Kekkonen oli lausunut tapahtuman johdosta pilkallisia sanoja Johnsonin järjenlahjoista eräälle luottohenkilölleen. Juhlapäivällisillä hän oli jälleen kohtelias isäntä ja Johnsonille jäi hyvät muistot ystävällisestä Suomen maasta ja sen hienosta presidentistä.
... Koiviston ulkopolitiikkaa. Hänhän sanoi, toimikautensa alussa, että hän ei halua turmella arvostetun edeltäjänsä perintöä ulkopolitiikassa. Ja hoitikin sitä niin kuin Kekkonen. Koivisto toimi myös N-liiton ja USA:n välittäjänä.
Koiviston sekaantuminen sisäpolitiikkaan oli tuhoisaa. Vahvan markan politiikan jatkaminen oli kaikkein pahinta. Se ja Holkerin hallituksen kaikki muut mahdolliset Holkerin hallituksen tekemät talouspoliittiset virheet johtivat maan vuosisadan syvimpään lamaan.
Ulkopolitiikassa alkoi negatiivinen kehitys Ahtisaaren presidenttikaudella ja Lipposen ollessa pääministerinä.
Matti Vanhanen nimesi Ahtisaaren yhdeksi kunnioittamakseen presidentiksi pressanvaalien aikaan.
Ja sinä muistaakseni vänkäsit siitäkin täällä, ettei ole Vanhanen niin tehnyt.
Mutta kun teki ja siitä löytyi linkkejä niin paljon, että sinunkin tuli lopulta se uskoa.
... tarkoittanut Ahtisaaren valtavan hyvää työtä, mitä hän on tehnyt kansainvälisten selkkausten sovitteluissa. Mutta Suomen presidentiksi hänestä ei ollut. Eihän hän voinutkaan pärjätä maan korkeimmassa poliittisessa tehtävässä, kun ei ollut päivääkään osallistunut maan politiikkaan ja tehnyt työuransakin pääosin ulkomailla, eikä aina edes suomalaisten palveluksessa.
Ja presidenttinä Ahtisaari ei kansainvälisiä selkkauksia sovitellut.
Tympeää, että alat esittää taas omia tulkintojasi, kun linkittäminen joihinkin yli vuoden takaisiin lausuntoihin on hankalaa.
Vnahnen nimesi muistaakseni Kekkosen, Mannerheimin ja Ahtisaaren esikuvikseen.
Lämmittelykysymyksenä Ollila tiedusteli ehdokkailta esikuvaa aiempien presidenttien joukosta.
Tarja Halonen ei kelpuuttanut tehtävään ketään yhtä tiettyä presidenttiä. Hän luetteli K. J. Ståhlbergin, C. G. Mannerheimin, Urho Kekkosen, Mauno Koiviston ja Martti Ahtisaaren.
Vanhasen esikuviksi pääsivät Ahtisaari ja Kekkonen, Niinistön listalle taas nousivat Mannerheim, Risto Ryti ja Ahtisaari.
Ahtisaari näyttää siis olevan nyt kovassa kurssissa.
http://www.hs.fi/extrat/presidentinvaalit2006/artikkeli/1101981703359
"muistaakseni" on huono peruste noin jyrkille väittämille. Vaikka Vanhanen olisikin joskus Ahtisaarta kehaissutkin (Koivistoon ja Haloseen verraten), niin tuskinpa hän Ahtisaarta esikuvanaan pitää. Kekkonen on Vanhasen esikuva ylitse muiden.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000026389344
Tottahan nyt Kekkonen on ylitse muiden Matti Tanelille (tiennet, mistä nimet tulevat?).
Ja Kekkosen jälkeen tuli Ahtisaari.
Ja muita ei Matti Taneli nimennytkään esikuvikseen.
Vai Ahtisaari rauhantekijä, taitaa olla eniten tapattanut ihmisiä sitten Stalinin ja Hitlerin jälkeen.
Kyllä Bush menee heittämällä ohi.
Tapattaa parhaillaankin oman maansa sotilaita jääräpäisyyttään.
Kekkonen se Neuvostoliiton johtajana tapatti Neuvostoliiton kansalaisia eikä Stalin.
Niinhän kekkosfanit kertovat, etä NL oli Kekkosen pikkusormen ympärillä ja tanssi Kekkosen pillin mukaan.
George Walker Bush on vielä näpertelijä verrattuna Martti Ahtisaareen.
Valtio, jossa vieläkin huppupäiset kukluxklaanin miehet ovat voimissaan.
Valtio, jonka kaiken glamourin takana piilee uskomaton kurjuus lukutaidottomine ihmisineen, jotka keräävät roskista ruokansa ja ovat vailla mitään yhteiskunnallisia palveluja.
Se on amerikkalaisen unelman kääntöpuolta.
Ahtisaari muuten mainittu ennen Kekkosta.
Hän ei nimenomaan maininnut, että kysymys on esikuva presidenttiydestä. Eihän Mannerheimkaan ollut presidenttinä kummoinen. Hänenkin, niin kuin Ahtisaarenkin saavutukset olivat muualla kuin presidenttinä toimimisessa.
Eli myöskin voidaan olettaa, ettei Vanhanen arvostanut Kekkostakaan presidenttiyden vuoksi.
Eli myöskin voidaan olettaa, ettei Vanhanen arvostanut Kekkostakaan presidenttiyden, vaan hänen korkeushyppytuolostensa vuoksi.
Vanhanen ei Mannerheimia maininnut laisinkaan.
Hän mainitsi vain Ahtisaaren ja Kekkosen, tuossa järjestyksessä.
... elämäntyönsä presidenttinä, ei Haminan valleilla.
... oli pientä siihen verrattuna, mitä hän teki ministerinä, pääministerinä ja varsinkin presidenttinä.
Mistä sinä sen tiedät, miten Vanhanen arvottaa Ahtisaaren tekemän työn?
Vai "tiedätkö" taas?
... se Ahtisaaren presidenttinä olo niin surkeaa räpellystä, ettei häntä yleensä kukaan arvosta sen tehtävän perusteella. Sossutkaan eivät valinneet häntä edes ehdokkaaksi toiselle kaudelle. Mutta rauhansovittelijana hän on maailmankuulu.
Oli miten oli, mutta sinä et voi tietää, millä perusteilla Vanhanen nimesi Ahtisaaren esikuvakseen.
Sinulla on oma mielipide Ahtisaaresta ja uskot ja uskottelet ja tulistset sen perusteella Vanhasen sanomisiakin itsellesi mieluisiksi.
Tosiasia on, että Vanhanen nimesi esikuvikseen presidenteistä Ahtisaaren ja Kekkosen.
Arvailehan kepuoiva vaan...
... Mannerheiminkin.
>>Vnahnen nimesi muistaakseni Kekkosen, Mannerheimin ja Ahtisaaren esikuvikseen.
... siihen voi vastata. Ei vastaajan tehtävä ole selvittää, muistiko oikein.
Jos joku sanoo muistaakseen, ei se ole sama kuin väittää jonkun asian olevan niin.
Sitäpaitsi, ei taida olla oleellista laisinkaan?
VAnhanen sanoi entisistä presidenteistä esikuvikseen Azhtisaaren ja Kekkosen ja sillä sipuli.
Sinä vaan venkuloit omiasi, mitä Vanhanen on muka tarkoittanut, vaikka sinun "tietosi" ei perustu taaskaan kuin kepu-uskoosi.
Jospa Kekkonen onkin esikuva juuri siinä asiassa Vanhaselle?
"Vuonna 1953 Stalin kuoli. Hänen ruumiinsa balsamoitiin ja asetettiin palvottavaksi Leninin mausoleumiin. Kekkonen sanoi radiossa 6.3.1953 mm. seuraavasti: "Stalinin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle nykypäivän ihmiselle kiistämätön tosiasia. Niidenkin, jotka eivät omaksu sitä maailmankatsomusta, jonka n e r o k a s ja menestyksellinen johtaja Stalin on ollut, täytyy myöntää, että Neuvostoliiton taloudellinen kehitys takapajuisesta maatalousmaasta voimakkaaksi, nykyaikaiseksi teollisuusmaaksi ja toiseksi johtavaksi maailmanvallaksi on ollut todellinen jättiläissuoritus."
Kekkosen esikuva oli takinkäännöksen jälkeen Josif Vissarionovitš Džugašvili.