Nyt omani camini käynnistyivät, ja kuvaan ilmestyi mies. ”Tervehdys Mary. Olet vain kaunistunut. Hei Brian ja muut. Taisitte jo tajuta homman. Meillä on Bella”, mies totesi.
”Sam! Tyttö ei kuulu tähän. Eikä Brian! Tiedät sen!” äiti huusi. ”Älä jaksa Mary. Hanki minulle ja Jacobille 150 milliä, niin tyttö on vapaa”, Sam esitti vaatimuksensa. ”Tuo on liikaa! Ei meillä ole tuollaisia summia!” äiti huusi. En välittänyt yhtään mitä ympärilläni tapahtui, tuijotin vain Bellaan.
”Viikko aikaa, tai tapan Bellan julkisesti. Koko Internet näkee sen. Kamerat ovat käynnissä koko viikon, jottette unohda omaa panostanne. Mitä Mark unohti meidät”, Sam totesi. ”Antakaa Bellan puhua”, Thomas vaati ja tuli esille, että näkyisi. ”Olet aivan isäsi näköinen, ja kasvanut paljon. Veljesi on enemmän äitisi näköinen… Vaikka olette kaksi marjaa”, Sam totesi nauraen. ”Mutta hyvä on”, Sam sanoi. Bellan luo tuli toinen mies, näyttävästi tämä Jacob, joka poisti siteensilmiltä ja suulta. ”Katso näyttöön”, Jacob käski ja Bella katsoi.
”Bella”, huusin ja kyyneleet valuivat poskiani pitkin. ”Brian. Anna anteeksi. Olisi…” enempää Bella ei ehtinyt sanoa, kun Jacob laittoi liinan taas hänen suulleen. ”Tajusitte tilanteen. 150 milliä, tai Bella kuolee”, Sam totesi ja camit sammuivat.
Tuijotin näyttöä ja olin tuhottu. Bellan kuva oli jäänyt silmilleni, enkä nähnyt muuta. Pelko hänen silmissään… Kauhu… Epätoivo…
”mitä isä on tehnyt?” Thomas huusi ja rikkoi pitkään vallinneen hiljaisuuden. ”Mark teki vuosia yhteistyötä Jacobin ja Samin kanssa. Sitten Mark lopetti yhteistyön ja jakoi lopullisen saaliin. Sam ja Jacob alkoivat väittää Markin huijanneen ja jakaneen saaliin väärin. Ja siitä lähtien he ovat piinammeet meitä, kun Mark ei ole kotona, eikä pysty vaikuttamaan. Mutta en uskonut että he pystyisivät tuollaiseen tekoon. He ovat pikkurikollisia”, Mary kertoi hiljaa, ja hänen äänessään kuului epätoivo.
”Pikkurikolliset pystyvät tekemään mitä vain nurkkaan ajettuina. Äiti ala keräämään niitä rahoja. Petra ota yhteyttä isään. George auttaa äitiä, ja Brian… Lepää. Me hoidamme tämän”, Thomas käski.
”Sam! Tyttö ei kuulu tähän. Eikä Brian! Tiedät sen!” äiti huusi. ”Älä jaksa Mary. Hanki minulle ja Jacobille 150 milliä, niin tyttö on vapaa”, Sam esitti vaatimuksensa. ”Tuo on liikaa! Ei meillä ole tuollaisia summia!” äiti huusi. En välittänyt yhtään mitä ympärilläni tapahtui, tuijotin vain Bellaan.
”Viikko aikaa, tai tapan Bellan julkisesti. Koko Internet näkee sen. Kamerat ovat käynnissä koko viikon, jottette unohda omaa panostanne. Mitä Mark unohti meidät”, Sam totesi. ”Antakaa Bellan puhua”, Thomas vaati ja tuli esille, että näkyisi. ”Olet aivan isäsi näköinen, ja kasvanut paljon. Veljesi on enemmän äitisi näköinen… Vaikka olette kaksi marjaa”, Sam totesi nauraen. ”Mutta hyvä on”, Sam sanoi. Bellan luo tuli toinen mies, näyttävästi tämä Jacob, joka poisti siteensilmiltä ja suulta. ”Katso näyttöön”, Jacob käski ja Bella katsoi.
”Bella”, huusin ja kyyneleet valuivat poskiani pitkin. ”Brian. Anna anteeksi. Olisi…” enempää Bella ei ehtinyt sanoa, kun Jacob laittoi liinan taas hänen suulleen. ”Tajusitte tilanteen. 150 milliä, tai Bella kuolee”, Sam totesi ja camit sammuivat.
Tuijotin näyttöä ja olin tuhottu. Bellan kuva oli jäänyt silmilleni, enkä nähnyt muuta. Pelko hänen silmissään… Kauhu… Epätoivo…
”mitä isä on tehnyt?” Thomas huusi ja rikkoi pitkään vallinneen hiljaisuuden. ”Mark teki vuosia yhteistyötä Jacobin ja Samin kanssa. Sitten Mark lopetti yhteistyön ja jakoi lopullisen saaliin. Sam ja Jacob alkoivat väittää Markin huijanneen ja jakaneen saaliin väärin. Ja siitä lähtien he ovat piinammeet meitä, kun Mark ei ole kotona, eikä pysty vaikuttamaan. Mutta en uskonut että he pystyisivät tuollaiseen tekoon. He ovat pikkurikollisia”, Mary kertoi hiljaa, ja hänen äänessään kuului epätoivo.
”Pikkurikolliset pystyvät tekemään mitä vain nurkkaan ajettuina. Äiti ala keräämään niitä rahoja. Petra ota yhteyttä isään. George auttaa äitiä, ja Brian… Lepää. Me hoidamme tämän”, Thomas käski.
Vastaukset 10
Vanhimmat
enää en osaa arvailla jatkoo!!!!
ei sitä pidä edes arvailla ;) odottaa vain:D
henkeäni pidätellen, niin jännittäväksi olet taitanut tunnelman kehitellä...:)
Koska saamme lukea seuraavan jakson, voitko jo paljastaa, jef?
T. Jason
pian... viimeistään maanantaina ;)
Kiva että pidät :)
sinä, että pidän sekä jutuistasi että varsinkin sinusta...Ja paljon...*kaipaava katse...*
tiedän sen ;)ja mitä sinä oikein kaipailet?
vietimme aikaa kirjojen ja toistemme seurassa...
...on jäänyt mieleeni *haaveellinen katse...*
Olipa se hauskaa...:)
no.. sulla on varmaan kaikki jäänyt mieleen *nauraa*
...mielessä ja tunnemuistissa; kaikki mitä sun kanssa on "koettu", eihän NIITÄ unohda...:)
Se tunnelma ja ne tuoksut, kuin antikvariaatissa...mullahan oli kasa vanhoja kirjoja, jotka jäi yli muutossa sun naapurikoloon ...*katsoo kysyvästi:muistathan?*
Ja se, kun sain jäädä luoksesi yön yli ja nukkua kanssasi pitkien keskustelujen aiheuttaman suloisen uupumuksen pois ...
Ei noita unohda; ainutlaatuista ja NIIN romanttista...
Ja se musta silmäkin, minkä mulle "lahjoitit", on jo oman värinen...
Voin lahjoittaa toisenkin mustan silmän... *mairea hymy*
ja kyl mie muistan, ne on tuol nurkassa edelleenkin odottamassa imuria, että voin heittää ne kaapiiin...
*haukotus* mut nyt nukkuu.... liikka on peestä....