Neuvostoliitto ja tietoyhteiskunta

Miksi Neuvostoliitossa panostettiin 80-luvulla ainoastaan raskaaseen teollisuuteen, kun Yhdysvalloissa oli silloin jo täysmittainen siirtyminen digitaaliseen tietoyhteiskuntaan? Haluaisin kuulla tovereilta: Miksi Neuvostollitossa ei ollut laadittu suunnitelmia tietoyhteiskuntaan siirtymiselle?

Lisäksi haluaisin kuulla palstan suurilta talousviisailta, jos olisit ollut silloin Neuvostoliiton johtaja, miten olisit hoitanut siirtymisen raskaasta teollisuudesta tietoyhteiskuntaan?

Mehän tiedämme, että siirtyminen tarvitse hullujen/nerojen luovuutta ja paljon pieniä epäonnistumisia, joista ei saanut lannistua. Pelisäännöt piti muokata lähes vuoden välein uusiksi. Mikään poliittinen järjestelmä ei pysty reagoimaan, niin nopeasti kuin rahoitusmarkkinat. Pääoma saatiin Yhdysvalloissa salaman nopeasti sinne, missä sitä eniten tarvittiin. Eli, missä tuotto oli suurinta.
61561
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

panostus olisi pitänyt tehdä kevyempään teollisuuteen jo 50-luvulla mutta silloin oli ja sen jälkeen henkien taistelu ideologiasta kuka on kuka.

Äänestä
  • oli jo mm. IBM kasvanut suureiksi atk-alan yritykseksi kun neuvostoliitossa tavallisen kansan talousasiat laskettiin helmitauluilla.

    Avaruusohjelma oli pelkästään kilpailu usan kanssa ja yhdessä sotakoneiston kasvattamisen kanssa se johti koko neuvostoliiton talouden romahtamiseen. Kuitenkin amerikkalaiset astuivat ensimmäisinä kuun pinnalle.

    Vasta kapitalismi toi venäläisille mm. jääkaapit ja mm. hedelmiä.

    Äänestä

  • sori kirjoitti:

    oli jo mm. IBM kasvanut suureiksi atk-alan yritykseksi kun neuvostoliitossa tavallisen kansan talousasiat laskettiin helmitauluilla.

    Avaruusohjelma oli pelkästään kilpailu usan kanssa ja yhdessä sotakoneiston kasvattamisen kanssa se johti koko neuvostoliiton talouden romahtamiseen. Kuitenkin amerikkalaiset astuivat ensimmäisinä kuun pinnalle.

    Vasta kapitalismi toi venäläisille mm. jääkaapit ja mm. hedelmiä.

    Olen vakuuttunut siitä että ns. "kuulento" suoritettiin lähes kokonaan Haliwuudin stuodioilla :)

    Äänestä

Oli...

Äänestä

Ensimmäiset henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut MIR-tietokoneet, nykyisten PC:iden edeltäjät tehtiin Neuvostoliitossa 1966, josta IBM ajatuksen apinoi ja ensimmäisen koneensa osti:
http://www.icfcst.kiev.ua/Museum/GL_HALL2/COMPUTERS/MIRS.html

Tietoverkkojen kehittäminen alkoi Neuvostoliitossa käytännön tasolla 1966, teoriassa jo aiemmin, ja sieltä Amerikan sotateollisuus ajatuksen nappasi, siirsi vain rauhanomaiseen talouden kehittämiseen tarkoitetun keksinnön sotapyrkimystensä palvelukseen.
http://links.jstor.org/sici?sici=0038-5859(197204)23:4<608:SCCNOT>2.0.CO;2-Q&size=LARGE&origin=JSTOR-enlargePage

Äänestä

Ei niistä samana päivänä voi puhua

Äänestä

Ketjusta on poistettu 35 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


gallup. kirjoitti:

Miksi Neuvostoliitossa panostettiin 80-luvulla ainoastaan raskaaseen teollisuuteen, kun Yhdysvalloissa oli silloin jo täysmittainen siirtyminen digitaaliseen tietoyhteiskuntaan? Haluaisin kuulla tovereilta: Miksi Neuvostollitossa ei ollut laadittu suunnitelmia tietoyhteiskuntaan siirtymiselle?

Lisäksi haluaisin kuulla palstan suurilta talousviisailta, jos olisit ollut silloin Neuvostoliiton johtaja, miten olisit hoitanut siirtymisen raskaasta teollisuudesta tietoyhteiskuntaan?

Mehän tiedämme, että siirtyminen tarvitse hullujen/nerojen luovuutta ja paljon pieniä epäonnistumisia, joista ei saanut lannistua. Pelisäännöt piti muokata lähes vuoden välein uusiksi. Mikään poliittinen järjestelmä ei pysty reagoimaan, niin nopeasti kuin rahoitusmarkkinat. Pääoma saatiin Yhdysvalloissa salaman nopeasti sinne, missä sitä eniten tarvittiin. Eli, missä tuotto oli suurinta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu