Johannes Virolainen nousi eduskuntaan ensimmäisissä sodanjälkeisissä vaaleissa 1945. Hänet valittiin pian Maaseudun nuorten liiton puheenjohtajaksi ja Maalaisliiton varapuheenjohtajaksi, ja hän nousi yhdeksi puolueensa voimahahmon Urho Kekkosen luottomiehistä. 1950-luvulla Virolainen oli Kekkosen yhteistyökumppanina kaikissa tämän hallituksissa: toisena sisäministerinä 1950–1951, kansliaministerinä 1951, pääministerin sihteerinä 1952–1953, opetusministerinä 1953–1954 ja ulkoasiainministerinä 1954–1956. Ulkoministerikautenaan Virolainen sai "tietämättömän ulkoministerin" liikanimen, koska Kekkonen ja presidentti J. K. Paasikivi eivät kertoneet hänelle matkastaan Moskovaan loppuvuodesta 1955. Matkan tuloksena Neuvostoliitto palautti Suomelle Porkkalan vuokra-alueen. Kekkosen noustua presidentiksi 1956 Virolainen jatkoi puolueensa vakioministerinä.
Elokuussa 1958 Virolainen otti vastaan ulkoministerin paikan K. A. Fagerholmin hallituksessa. Hallitus herätti ärtymystä Neuvostoliitossa, koska eduskunnan suurimmaksi puolueeksi noussut SKDL samoin kuin SDP:n vasemmistosiipi oli jätetty oppositioon. Syntyi yöpakkaskriisi: Neuvostoliitto jäädytti taloudelliset neuvottelut Suomen kanssa, kutsui suurlähettiläänsä kotiin Helsingistä ja antoi ymmärtää Fagerholmin hallituksen olevan sille epämieluisa. Ulko- ja sisäpoliittisen painostuksen seurauksena Virolainen ja muut Maalaisliiton ministerit erosivat joulukuussa 1958, mikä hajotti hallituksen.
Yöpakkashallituksen ulkoministerinä toimiminen löi Virolaiseen vuosikymmeniksi leiman, ja poliittiset vastustajat hyödynsivät sitä osoittaakseen hänet "ulkopoliittisesti epäluotettavaksi". Tapaus myös löi ensimmäiset säröt Virolaisen ja Kekkosen väleihin. Vaikka Kekkonen oli nimittänyt yöpakkashallituksen, hän oli aavistanut ikävyyksiä ja varoittanut Virolaista pysymään sen ulkopuolella; Virolainen puolestaan piti Kekkosen toimintaa kaksinaamaisena. Virolainen säilyi Kekkosen suosiossa vielä pitkään, mutta presidentin maalaisliittolaiseen lähipiiriin eli K-linjaan hän ei koskaan kuulunut.
Elokuussa 1958 Virolainen otti vastaan ulkoministerin paikan K. A. Fagerholmin hallituksessa. Hallitus herätti ärtymystä Neuvostoliitossa, koska eduskunnan suurimmaksi puolueeksi noussut SKDL samoin kuin SDP:n vasemmistosiipi oli jätetty oppositioon. Syntyi yöpakkaskriisi: Neuvostoliitto jäädytti taloudelliset neuvottelut Suomen kanssa, kutsui suurlähettiläänsä kotiin Helsingistä ja antoi ymmärtää Fagerholmin hallituksen olevan sille epämieluisa. Ulko- ja sisäpoliittisen painostuksen seurauksena Virolainen ja muut Maalaisliiton ministerit erosivat joulukuussa 1958, mikä hajotti hallituksen.
Yöpakkashallituksen ulkoministerinä toimiminen löi Virolaiseen vuosikymmeniksi leiman, ja poliittiset vastustajat hyödynsivät sitä osoittaakseen hänet "ulkopoliittisesti epäluotettavaksi". Tapaus myös löi ensimmäiset säröt Virolaisen ja Kekkosen väleihin. Vaikka Kekkonen oli nimittänyt yöpakkashallituksen, hän oli aavistanut ikävyyksiä ja varoittanut Virolaista pysymään sen ulkopuolella; Virolainen puolestaan piti Kekkosen toimintaa kaksinaamaisena. Virolainen säilyi Kekkosen suosiossa vielä pitkään, mutta presidentin maalaisliittolaiseen lähipiiriin eli K-linjaan hän ei koskaan kuulunut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
... maalaisliittolainen ja keskustalainen. Hän oli hyvä sisä- ja talouspolitiikassa. Mutta ulkopolitiikkaa hän ei oikein hallinut. Osittain aiheettomasti hän joutui siihen porukkaan, joka ei voinut olla Suomen hallituksessa kylmän sodan aikana. Kuuluessamme sodan seurauksena N-liiton etupiiriin, hallituksessa ei voinut olla sellaista ministeriä tai puoluetta, joka avoimesti oli veuvostovastainen.
Myös muiden puolueiden poliitikot arvostivat Virolaista. Eivät ehkä niinkään mielipiteiden takia vaa siksi että kun Virolainen oli jonkin asian sopinut niin sopimus myös piti. Iltalypsyt ja yön yli nukkumiset eivät tulleet kysymykseenkään. Sellaisia poliitikkoja keskusta nytkin tarvitsisi.
oli pakkoruotsittajien Äiti. Hän öoli ainoa suomenkielinen joka on saanut freudenthaalin mitalin
Liekö kukaan suomenkielinen saanut yleensäkään niin paljon mitaleita kuin Johannes Virolainen.
Oivahan kovia väittää. Että Virolainen olisi ollut avoimesti neuvostovastainen.
Katsoppas peiliin ja mieti.
Ahti Karjalaisen johtama K-linja yritti moneen otteeseen kammeta Virolaista pois Kepun puheenjohtajan paikalta. Lopulta myös presidentti Kekkonen kehoitti Virolaista eroamaan sekä puolueen puheenjohtajan että eduskunnan puhemiehen toimista. Kekkosen kehoitus oli luonnollisesti ennenkuulumaton parlamentarismin loukkaus. Virolaiselle tuollainen käskynomainen neuvo oli luonnollisesti shokki, mutta Virolainen toipui siitä nopeasti ja kieltäytyi eroamasta.
Lopulta K-linjan kisälli Paavo Väyrynen onnistui ohittamaan Virolaisen, mutta K-linjan voitonriemu jäi lyhyeksi, kun Virolainen päihitti Karjalaisen Kepun esivaalissa. Se olikin lopullinen niitti K-linjan kabinettipolitiikalle. Sen jälkeen Suomessa alkoi perestroika ja glasnost vallata alaa. Myllykirjeiden aika loppui Kekkosen voimien hiipuessa.
ainakin sen kuuluisan lausahduksansa, kun hän hävisi Väyryselle niukasti, kun kokousväki vähän kapinoi, silloin hän lausui nuo politiikan ja kansan tietoisuuteen jäävät sanat. "Temokratia on pelannut pulinat pois". Kuten muistamme Virolainen oli kovana vetojuhtana kun Esko ahosta yritettiin Presitenttiä.
Kun siinä sitten kävi niin, että Esko jäi toiseksi, myöskin niukasti, silloin kyllä odotin jopa luulin, että nytkin Virolainen sanoo tuon lausumansa totuuden, mutta ei ollut Jussissa miestä. Jostain syystä Demokratia lakkasi pelaamasta näitten vaalien kohdalla.
Että tämmoisena totuudenpuhujana, minä pidän Virolaista. Kyllä totuus on myöskin, että Jussi veti Kalevi Sorsaa alta kölin mennen tullen. Juuri tuolloin luotiin tämä monimutkainen Maalaisliiton tukijärjestelmä, josta me veronmaksajat saamme jatkuvasti kärsiä. muistan kun Sorsa muisteli edesmennyttä Virolaista hän todella sanoi, minkä Virolainen lupasi se myöskin piti. Tietenkin piti, koska Sorsa antoi kaikessa periksi.
>>>Ahti Karjalaisen johtama K-linja yritti moneen otteeseen kammeta Virolaista pois Kepun puheenjohtajan paikalta.