Viikoittaisen ruokakassin
tarvitsijoiden
joukko on viime
kuukausina kasvanut
Espoossa selvästi.
Hyvä Arki ry:n toiminnanjohtaja
Hannu Hätönen laskee, että
heidän ruokakassejaan hakee viikossa
noin 600 ihmistä. Samaan
määrään päätyy laskuissaan
Manna-Avun toiminnanjohtaja.
Lähde:Länsiväylälehti 20.5.07 Sunnuntai.
Liisa Aalto.
– Avun tarvitsijoiden määrä
on kasvanut ainakin kolmanneksella.
Me olemme tilanteessa, jossa
tilat ovat käymässä liian pieniksi.
Onneksi ruokaa on riittänyt
vielä jaettavaksi. Leivästä on
jopa ylitarjontaa, Hannu Hätönen
tiivistää tilannetta.
Hänen mukaansa kolmena
päivänä viikossa Hyvä Arki ry:n
toimipisteen edessä seisova jono
on läpileikkaus espoolaisista.
– Joukossa on kaiken ikäisiä,
yksinhuoltajia, nuoria opiskelijoita,
eläkeläisiä, maahanmuuttajia,
työssä käyviä ihmisiä. Joskus
joukossa näkyy ihmisiä Espoon
kaupungin työhaalareissa
ruokatunnilla hakemassa täydennystä
jääkaappiin, Hätönen luettelee.
Hänen mielestään köyhyys ei
ole häpeä, eikä ruokaa hakevien
tarvitse hävetä.
– Häpeää pitäisi tuntea joidenkin
muiden. Minusta on käsittämätöntä,
ettei Espoossa vieläkään
haluta tunnustaa, että köyhien
joukko on täälläkin lisääntynyt.
Meidän pitäisi nöyrästi
tunnustaa tosiasiat, eikä puhua
kiertoilmauksilla, Hätönen lataa
viitaten muun muassa kaupunginvaltuustossa
taannoin tehtyyn
päätökseen hyvinvointitutkimuksen
tekemisestä kaupungissa.
Liisa Aalto Manna-Avusta on
yhdistyksen arkipäivän avustustyössä
nähnyt tilanteen pahenemisen.
– Kun siirryimme maaliskuun
alussa uusiin tiloihin, tuli meille
lähes 300 uutta asiakasta. Kynnys,
mutta ehdottomasti myös tarve
hakea ruokakassi helpottamaan
tilannetta ainakin silloin tällöin
on kasvanut
tarvitsijoiden
joukko on viime
kuukausina kasvanut
Espoossa selvästi.
Hyvä Arki ry:n toiminnanjohtaja
Hannu Hätönen laskee, että
heidän ruokakassejaan hakee viikossa
noin 600 ihmistä. Samaan
määrään päätyy laskuissaan
Manna-Avun toiminnanjohtaja.
Lähde:Länsiväylälehti 20.5.07 Sunnuntai.
Liisa Aalto.
– Avun tarvitsijoiden määrä
on kasvanut ainakin kolmanneksella.
Me olemme tilanteessa, jossa
tilat ovat käymässä liian pieniksi.
Onneksi ruokaa on riittänyt
vielä jaettavaksi. Leivästä on
jopa ylitarjontaa, Hannu Hätönen
tiivistää tilannetta.
Hänen mukaansa kolmena
päivänä viikossa Hyvä Arki ry:n
toimipisteen edessä seisova jono
on läpileikkaus espoolaisista.
– Joukossa on kaiken ikäisiä,
yksinhuoltajia, nuoria opiskelijoita,
eläkeläisiä, maahanmuuttajia,
työssä käyviä ihmisiä. Joskus
joukossa näkyy ihmisiä Espoon
kaupungin työhaalareissa
ruokatunnilla hakemassa täydennystä
jääkaappiin, Hätönen luettelee.
Hänen mielestään köyhyys ei
ole häpeä, eikä ruokaa hakevien
tarvitse hävetä.
– Häpeää pitäisi tuntea joidenkin
muiden. Minusta on käsittämätöntä,
ettei Espoossa vieläkään
haluta tunnustaa, että köyhien
joukko on täälläkin lisääntynyt.
Meidän pitäisi nöyrästi
tunnustaa tosiasiat, eikä puhua
kiertoilmauksilla, Hätönen lataa
viitaten muun muassa kaupunginvaltuustossa
taannoin tehtyyn
päätökseen hyvinvointitutkimuksen
tekemisestä kaupungissa.
Liisa Aalto Manna-Avusta on
yhdistyksen arkipäivän avustustyössä
nähnyt tilanteen pahenemisen.
– Kun siirryimme maaliskuun
alussa uusiin tiloihin, tuli meille
lähes 300 uutta asiakasta. Kynnys,
mutta ehdottomasti myös tarve
hakea ruokakassi helpottamaan
tilannetta ainakin silloin tällöin
on kasvanut
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ruoka-apua tarvitsevien espoolaisten määrä on kasvanut
viime syksystä ainakin kolmanneksen. Viikon aikana
pahimmillaan jopa yli tuhat espoolaista joutuu turvautumaan
ruokakassin tuomaan helpotukseen.
Ruuanjakelujonojen piteneminen on pääkaupunkiseudulla nyt
erityisesti Espoon ongelma. Helsingissä ja Vantaalla satojen, jopa
tuhansien ihmisten enemmän tai vähemmän säännöllinen ruokaavun
tarve on ollut arkipäivää jo aiemmin.
Espoossa käytiin alkuvuodesta kaupunginvaltuustoa myöten
mielenkiintoinen ja värikäskin keskustelu köyhyydestä. Pontimena
oli 34 valtuutetun allekirjoittama aloite köyhyystutkimuksen
tekemisestä kaupungissa.
Loppujen lopuksi valtuusto päätti, ettei Espoossa tarvita erillistä
köyhyystutkimusta. Sen sijaan päädyttiin tekemään jossain vaiheessa
hyvinvointitutkimus. Näin toimittiin samaan aikaan, kun
varmasti oli, tai ainakin olisi pitänyt olla, päättäjienkin tiedossa
ruokajonojen kasvaminen.
Kolmannen sektorin vapaaehtoistyötä köyhien ja vähävaraisten
parissa tekevät ovat syystä ihmeissään Espoon tavasta työntää pää
pensaaseen. Olemassa olevat ongelmat ikään kuin lakaistaan maton
alle. Ei suostuta puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä.
Tietysti voi imagosyistä olla miellyttävämpää puhua vaikka ”vähemmän
hyvinvoivista” kuin köyhistä. Vaarana tällaisessa silottelussa
on, että pääasia eli pahenevaan ongelmaan puuttuminen
unohtuu.
Yhteiskunnan eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvaminen ovat
Suomessa tosiasioita, joita ei enää voi korulauseilla ohittaa. Kolmas
sektori on tehnyt äärettömän hyvää ja pyyteetöntä työtä vähävaraisten
ja syrjäytyneiden auttamiseksi. Mutta näiden toimijoiden
voimavarat ovat rajalliset, ja monessa tapauksessa vedetty
jo äärimmilleen. Niiltä ei voi enää edellyttää enempää.
Kunnat, Espookaan – valtiosta puhumattakaan – eivät voi enää
ummistaa silmiään köyhyydeltä. Ja siltä, että ruokajonoissa seisovien
suurenevassa joukossa näkyy entistä useammin lapsiperheitä,
opiskelijoita, osa-aikatyössä käyviä ihmisiä. Siis tavallisia suomalaisia
ja maahanmuuttajia.
Ruokaa jonoissa odottavat leimataan valitettavasti helposti vielä
nykyisinkin syrjäytyneiksi, jotka, ainakin osittain ovat itse syyllisiä
siihen, että rahat eivät riitä ruokaan. Tämä joukko on kuitenkin
nykypäivän ruokajonoissa vähemmistönä.
Sen näkee ja kokee jokainen, joka vaivautuu katsomaan luikertelevia,
hiljaisten ihmisten jonoja.
Espoo ilosten ihmisten kaupunki ! Tervetuloa !
Miten käy nytten suomen, kun hallituskin on miehitetty samaa arvoa kannattavilla ? Ei tiedä hyvää. mikäli sille ei saada vastavoimaa.
TE-keskus on päättänyt rakennuttaa jokaiselle paikkakunnalle ruoka-apua varten tilat.
Rakennuksen arkkitehtuuri on samanlainen jokaisella paikkakunnalla.
Kusannusarvio on 4 miljoonaa euroa rakennusta kohden.
Yhteensä 432 kuntaan rakennetaan siis 1,8 md euron rakennukset.
Vain ex - ministeri Lipponen on antanut kielteisen kannanoton rakentamiseen.
Lipposen mukaan Suomessa ei ole nälänhätää. Opiskelijatkin ovat ylipäinoisia, kertoo Lipponen tuohtuneena.
Lipponen itse on kuin väestö entisessä Biafrassa. Eli kaikilla iso maha. Proteiinin puutteesta.
Lipponen sai lohdutusta siitä, että ruoka-avussa ei ole proteiinia. Vain viljatuotteita jaetaan myös uusissa nälänhätää hoitavissa jakokeskuksissa. Tarjolla ei ole riisiä, se on köyhien kiinalaisten ruokaa.
.
- Onnekas köyhäläinen, jolla on pilkkivarusteet..
-Tavallinen "kaupunkipukeutuminen" ei ole riittävän lämmin ulkona tuntitolkulla seisomiseen.
- Huonot talvikengät eivät parane pohjallisilla,
-sormikkaat ja tasku ei korvaa lapasia ja rukkasia.
-Pipo,huppu tai lippis ei korvaa talvihattua..
-Sukkahousut ei korvaa lämpökerrastoa tai raappahousuja.
-Farkut ei korvaa toppahousuja.jne
-Talvella porukkaa on vähemmän vain siksi,
etteivät köyhimmät tarkene ulkona seisomista tunti tolkulla..
Täällä hyväosaiset valittaa "työvoimapulaa", mutta ihmisille ei voida osittaa, edes säännöllistä toimeentuloon perustuvaa työmaata ihmisille. Pitää vapaa-ajalla juosta sosiaalitoimistossa, kelassa, leipäjonoissa sekä vielä tarjousten perässä. Jotkut joutuu vielä tämän lisäksi turvautumaan kirkonapuun.