Gal. 4:8-20; Taistelu jatkuu

PAAVALI VETOAA GALATALAISIIN
Gal.4:8-20
---
4:8 Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalia, jotka luonnostaan eivät jumalia ole.
4:9 Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla?
4:10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.
4:11 Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt.
4:12 Tulkaa minun kaltaisikseni, koska minäkin olen tullut teidän kaltaiseksenne, veljet, minä pyydän sitä teiltä. Ette ole minua mitenkään loukanneet.
4:13 Tiedättehän, että ruumiillinen heikkous oli syynä siihen, että minä ensi kerralla julistin teille evankeliumia,
4:14 ja tiedätte, mikä kiusaus teillä oli minun ruumiillisesta tilastani; ette minua halveksineet ettekä vieroneet, vaan otitte minut vastaan niinkuin Jumalan enkelin, jopa niinkuin Kristuksen Jeesuksen.
4:15 Missä on nyt teiltä kerskaaminen onnestanne? Sillä minä annan teistä sen todistuksen, että te, jos se olisi ollut mahdollista, olisitte kaivaneet silmät päästänne ja antaneet minulle.
4:16 Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne sentähden, että minä puhun teille totuuden?
4:17 Heillä on intoa teidän hyväksenne, mutta ei oikeata; vaan he tahtovat eristää teidät, että teillä olisi intoa heidän hyväksensä.
4:18 On hyvä, jos osoitetaan intoa hyvässä asiassa aina, eikä ainoastaan silloin, kun minä olen teidän tykönänne.
4:19 Lapsukaiseni, jotka minun jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä,
4:20 tahtoisinpa nyt olla teidän tykönänne ja äänenikin muuttaa! Sillä minä olen aivan ymmällä teistä.
--
Taisteluvaihe jatkuu.
Pakanuudesta kääntyneet Galatian kristityt ovat vaarassa palata takaisin alkeisvoimien puoleen.
He alkavat uudestaan etsimään yhteyttä luontoon ja maailmaan (j. 10).
Merkillinen on ihminen. Hän kaipaa vapautta, mutta sallii kuitenkin itseään orjuuutettavan.
Hän on mukavuutta ja nautintoja rakastava ja pakenee vastuuta. Vapaus taas edellyttää valppautta ja omatoimisuutta.

Paavali vetoaa heihin: ”Tulkaa minun kaltaisikseni.” Hän muistelee entisiä yhteyksiään ja toivoo niiden palautuvan (j. 12-20).

Apostoli ei ole väärällä tavalla vaatimaton. Hän voi jopa suositella itseään.: ”Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja.” (1. Kor. 11:1)
Jokainen meistäkin tarvitsee mallin, jota seurata.

Mallina oleminen on vastuullista. Itse olen joskus peloissani, millaisen mallin annankaan kehitysvammaisille työtovereilleni. Toimin heidän ohjaajanaan (tosin nyt olen sairaslomalla) ja he usein ”mallittavat” minua.

Galatian seurakuntalaiset ajattelivat loukanneensa syvästi Paavalia (j. 12), mutta hän kumoaa tämän. Galatian maasta hänellä on mitä parhaimmat muistot (j. 14).Ensimmäisellä kerralla hänet otettiin siellä hyvin vastaan huolimatta hänen sairaudestaan. Paavalin sairaus ei käy tarkemmin ilmi. Oliskohan kyseessä ollut jokin silmäsairaus (j. 15)?
Sen ajan katsomuksenhan mukaan sairaudet nähtiin pahojen henkien aikaansaannoksiksi ja se tavallisissa oloissa olisi saattanut olla suuri este evankeliumin menestymiselle.

Syystäkin Paavali ihmettelee Galatian uskovien suunnanmuutosta (j. 20). Tämä muutos oli seurausta heidän keskuudessaan valheapostolien harjoittamasta voimakkaasta käännytystyöstä. He olivat helppo saalis yksin jätettyinä, koska Paavali ei ollut voinut oleskella pitempään heidän keskuudessaan.
Evankeliumin työ oli aloitettava alusta (j. 19), ja Paavali kokee itsensä voimattomaksi; hän on ymmällään (20).
--
3. Taisteluunsa Kristus meidät
seuraajikseen vienyt on.
Hän on valo valkeuden,
rauhan lähde loputon.
Voimallansa Kristus murskaa
vallat yön ja turmion.

Virsi 227:3