Hei kaikki vanskut ja miksei muutkin
Tässä olisi yksi erityisesti vanskuille suunnattua kysymys, jotka pohjatuu käsitykseeni, että pelastua voi vain ja ainoastaan tulemalla uskoon toisen uskovan (vanskun) kautta
1) Mitä jos joku haaksirikkoutuu autiolle saarelle ja seuraavana päivänä sinne ajautuu Raamattu ja kaveri alkaa lukea sitä. Sieltä selviää, että hän on syntinen eikä voi päästä taivaaseen, koska on rikkonut Jumalan lakia vastaan. Selviää myös, että tämän saa anteeksi uskomalla Jeesuksen kuolleen hänen puolestaan. Vaan nyt ongelma on se, ettei vanskua näy mailla halmeilla eikä edes yhtä elävää ihmistä 500 kilometrin säteellä.
Voiko kaveri päästä taivaaseen ja kun laiva joskus tulee häntä hakemaan, niin mitä sen jälkeen? Vaikuttaako hänen pelastukseensa seurakunta, johon hän hakeutuu päästyään pois saarelta? Vai onko ratkaisevaa usko Jeesuksen ristintyöhön?
Toisin sanoen eikö ihmisen pelastumiseen riitä Raamatun ilmoitus ja sen uskominen? Esim Mark 16:16 ja Room 10:9-10.
Pahoittelen jos teksti savuttaa, mutta tarkoitus ei ole suututtaa ketään.
Tässä olisi yksi erityisesti vanskuille suunnattua kysymys, jotka pohjatuu käsitykseeni, että pelastua voi vain ja ainoastaan tulemalla uskoon toisen uskovan (vanskun) kautta
1) Mitä jos joku haaksirikkoutuu autiolle saarelle ja seuraavana päivänä sinne ajautuu Raamattu ja kaveri alkaa lukea sitä. Sieltä selviää, että hän on syntinen eikä voi päästä taivaaseen, koska on rikkonut Jumalan lakia vastaan. Selviää myös, että tämän saa anteeksi uskomalla Jeesuksen kuolleen hänen puolestaan. Vaan nyt ongelma on se, ettei vanskua näy mailla halmeilla eikä edes yhtä elävää ihmistä 500 kilometrin säteellä.
Voiko kaveri päästä taivaaseen ja kun laiva joskus tulee häntä hakemaan, niin mitä sen jälkeen? Vaikuttaako hänen pelastukseensa seurakunta, johon hän hakeutuu päästyään pois saarelta? Vai onko ratkaisevaa usko Jeesuksen ristintyöhön?
Toisin sanoen eikö ihmisen pelastumiseen riitä Raamatun ilmoitus ja sen uskominen? Esim Mark 16:16 ja Room 10:9-10.
Pahoittelen jos teksti savuttaa, mutta tarkoitus ei ole suututtaa ketään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mahdoton on itseään tuomita; eihän silloin mitään tuomiota ole.
Mutta kun Jumala tuomitsee niin se on varmasti pätevä.
Ja sanoi heille: menkäät kaikkeen maailmaan, ja saarnatkaat evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan.
Niin et vain muistanut, kenenkä pitää sinutkin kastaa jos mielit taivaaseen.
"uskot sydämessäs"
13. Sillä jokainen, joka Herran nimeä avuksensa huutaa, tulee autuaaksi.
14. Mutta kuinka he sitä avuksensa huutavat, jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka he sen uskovat, josta ei he ole kuulleet? Mutta kuinka he kuulevat ilman saarnaajaa?
15. Ja kuinka he saarnaavat, ellei heitä lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: oi kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka rauhaa julistavat, niiden jotka hyvää julistavat.
Siis mielestäsi ei ole mahdollista pelastua ilman vanhoillislestadiolaisen apua? Jos nyt ymmärsin oikein, niin mielestäni tuo on erittäin raskaasti sanottu. Asian voi ajatella myös niin päin, että Jumala tarvitsee vanskuja pelastaakseen ihmisiä, kun ei ihmiset muutoin voi pelastua, ellei ole vansku lähellä? Jumala siis ei ole kaikkivaltias, vaan tarvitsee vanskujen apua?
Mitä muuten kastamiseen tulee (kts. edellinen viesti) (ihan näin lyhyesti vain), niin Markus 16:16: "Uskoon tullut ja kastettu pelastuu, mutta epäuskoisena pysynyt tuomitaan kadotukseen" Eli uskoontulo ts. kääntyminen pimeydestä valoon ja kuolemasta elämään on tärkeämpi kuin kaste.
Roomalaiskirjeen lainauksiin puolestaan esittäisin vastaavasti kysymyksen, että eikö autiolla saarella voi huutaa avukseen Jumalaa ihan yksin? Miksi Jumalan ilmoitus ei ole riittävä?
laitatko taas Raamatun kirjan myös mistä siteeraamasi kohta on. kiitoksia.
Uskomme, että kaikkivaltias Jumala käyttää uskovaisia "apulaisinaan". Siksi meidän jokaisen velvollisuus on saarnata syntein anteeksiantoa sitä janoavalle.
Jumala tekee asiat juuri parhaaksi katsomallaan tavalla. Ei siihen ihmisellä ole paljoa arvostelemista. Itse olen kokenut Jumalan säätämyksen ihmisen älyä ja itsekkyyttää viisaammaksi. Kun tarvitaan toista ihmistä, on pakko olla seurakuntayhteydessä - Jeesuksen lammaslaumassa. Näin ei pääse nääntymään eikä eksymään. Saa olla ja asua seurakuntaäidin helmassa ja huomassa. Sanotaanhan että uskovainen on Jumalan LAPSI. Kuten ihan kuka tahansa lapsi niin ei tämäkään lapsi elä eikä pärjää ilman äidin (seurakunta) ja isän (Jumala) hoivaa ja varjelusta. Heitteille jäämisestä tai irtaantumisesta seuraa ennemmin tai myöhemmin kuolema.
Sielunvihollinen kyllä mielellään nostaa mieleen ties mitä ajatuksia, kun ihminen lähestyy Jumalan totuutta. Ja myös Jumala itse Raamatussa on ilmoittanut salanneensa itsensä ja valtakuntansa niin että siihen pahennutaan ja se näyttää hullutukselta joka on täynnä vikoja. Vain tiettyinä hetkinä sen ihanuus ja "järki" avataan ihmiselle havaittavaksi. Sillä hetkellä ovi on auki ja sisään saa astua.
Siel se.
Nykyään autiolle saarelle joutuminen ja sinne kuoleminen on hyvin harvinaista, mutta esimerkkinä ihan toimiva. Tekipä kuolemaa autiolla saarella tai sairaalan teho-osastolla, niin sama juttu pätee joka paikassa.
Siksi jokaisen ihmisen kannattaisi miettiä omalle kohdalle, että mitäpä jos tekisin parannuksen ennen sinne autiolle saarelle joutumista. Ei Jumala ikuisesti kutsu. Etsikonaika menee ohi kuin sade, sitten se lakkaa. Silloin kun Jumala kutsuu parannukseen, niin ota siitä vaari, äläkä paaduta sydäntäsi. Valitettava elämän perusfakta on se, että ihminen kuolee ja kuolema ei tosiaankaan tule "kello kaulassa". Ei siihen tarvitse kuin yhden rekkamiehen, joka kiinnittää huomionsa ratkaisevaksi aikaa muuhun kuin liikenteeseen.
...meidän täytyy luottaa ja Hänen armosta on syntimme annettu anteeksi. Kerran minulle sanottiin, että synnit voi saada anteeksi myös suoraan Jumalalta, mutta todistajan (Pyhän Hengen vaikutuksen alaisena olevan henkilön) läsnäollessa synnit on helpompi uskoa anteeksi annetuiksi.
Mitä siihen parannukseen tulee, parannusta teemme elämämme loppuun saakka, sillä synti turmelee ihmisen aika nopeasti uudestaan.
Toivottavasti keskustelu pysyy rauhallisena=)
...tämä touhu nimittäin. Voiko ystävällisesti joku vanhoillislestadiolainen kertoa, miksi Jumala tarvitsee ihmisen pelastamiseen toista vanhoillislestadiolaista?
Eikö Jumala olekaan täydellinen, niin että voi antaa synnit anteeksi ihmisille suoraan vaan tarvitsee siihen ihmisen apua, jonka ainoa ainoa arvo on siinä, että hän Jumalan luoma? ONKO Jumala kaikkivaltias ja voimallinen antamaan synnit suoraan ilman välikäsiä ihmisille anteeksi vai EIKÖ ole???
(Kts ekan/tokan Samuelin kirjan loppu: Jumala armahtaa Daavidia suoraan ilman välikäsiä? Ja kuinka monta kertaa Jeesus antaa synnit anteeksi UT:ssä? Vielä PS: 32:5: Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani. Minä tunnustin sinulle rikokseni ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani.)
Ja mitä etsikkoaikaan tulee, jokaisen on kyllä kohdaltaan syytä huolehtia, ettei etsikkoaika mene ohi. Helvettiin joutuminen on jokaisen oma syy, kun taas pelastuminen on yksin Jumalan teko!
niin Jumala avaa oikean uskon ymmärryksen ja hän saa parannuksen armon... pääsee myös uskovien yhteyteen. Ellei ole valittu, niin Jumalan salattu sana on häneltä peitetty...- on niiltä peitetty, jotka kadotetaan, kuten Raamattu asian ilmaisee.
Jumalalle ei mikään ole mahdotonta. Miksi oliskaan, Jumalahan kaiken loikin?
Luulempa, että tämä ihminen saarella kokee ns tuskallisen kuoleman.
Sillä onhan kirjoitettu: "Jeesus sanoi, minä annan teille Taivasten valtakunnan avaimet, ne jolle te synnit annatte maanpäällä, niille ne on myös taivaassa anteeksi annettu. Ja jolta ta ne pidätätte, niiltä ne ovat taivaassakin pidätetyt."
(Helluntain teksteissä raamatussa)
Ja ei löydy raamatusta neuvoa, että mennä yksinäisyyteen ja eristykseen, niin Jumala antaa synnit anteeksi..
Rukoilemaan kylläkin voipi mennä hiljaiseen ja yksinäiseen paikkaan.
Jos Jumala on jonkin ihmisen nimen kirjoittanut elämän kirjaan, niin Hänellä on kyllä taitoa järjestää niin, että tämä ihminen elämänsä aikana tekee parannuksen.
pipi.