Israelin ystäviä

Itamar Marcus, joka johtaa Palestiinan mediatarkkailua (PMW), kertoo
Haviv Rettigin haastattelussa (JP 22.05.07), että sellaisia on varmaan
olemassa, mutta ei heillä ole mahdollisuutta saada ääntään kuuluviin.

Haastattelija muistuttaa, etteikö Abbas ole sellainen, maltillinen?
Marcus etsii välittömästi faktoja, jotka selvittävät asiaa ilman
sarvia ja hampaita. Muslimisaarnaajat eivät koskaan ole julkisesti
tunnustaneet, että Israelilla on oikeus olla olemassa. "Palestiina on
Islamin wakfin (säätiön) maata" ja "Tel Aviv on sama kuin Ramallah",
eli kuuluu islamin maahan. Nämä lausunnot antoi Arafatin nimittämä
imaami al-Aksa moskeijassa Jerusalemissa.

MUTTA ABBAS, inttää haastattelija, eikö häntä pidetä maltillisena?
Marcus selittää, että tämä uskomus perustuu median otsikointiin. Abbas
ei ole missään vaiheessa sanonut suoraan, että Israelilla on oikeus
olla olemassa. Kysyttäessä Abbasilta, täytyykö Hamasin tunnustaa
Israelin oikeus olla olemassa, Abbas vastaili näin: "Hamasin ei
tarvitse tunnustaa Israelin oikeutta olla olemassa, eikä Fatahin
tarvitse tunnustaa sitä. Kenenkään ei tarvitse tunnustaa Israelin
oikeutta olla olemassa." Marcus selittää, että media otti USA:n
ulkoministeri Gondoleezza Ricen tulkinnan tästä Abbasin lausunnosta
todeten, että Abbas tunnustaa Israelin. Abbas selittää itse, että
tunnustamisella hän tarkoittaa sitä, että saadakseen Israelin keräämät
miljoonat tulli- ym. maksut, hänen talousministerinsä täytyy
neuvotella Israelin vastaavan ministerin kanssa. Eli Abbas tunnustaa,
että Israelilla on talousministeri, siinä kaikki. Se ei tarkoita
valtion tunnustamista.

EDELLINEN KIRJOITUS selittänee jollain tavoin muslimin tapaa nähdä
asioita täysin eri tavalla kuin mihin länsimaissa on totuttu. Arabi on
kautta vuosisatojen tottunut perustamaan turvallisuutensa omaan
viekkauteensa. Erämaan rajuissa olosuhteissa se oli henkiin jäämisen
ehto. Kenenkään sanaan ei voi luottaa siten, että jättäisi henkensä
sen varaan. Aina pitää olla mahdollisuus paeta, täytyy olla
takaportti. Siksi arabin on vaikea allekirjoittaa mitään sitovia
dokumentteja. Tai jättää ne huomiotta, kuten Arafat teki, eikä kukaan
vaatinut häntä tilille.

Siksi Abbas ei voi tunnustaa julkisesti, että Israelilla on oikeus
olla olemassa. Jos hän sen tekee, hänen suurin vaaransa tulee oman
kansan taholta. Häntä pidetään petturina. Tämän vuoksi Arafatin
ensimmäisiä toimia saatuaan vallan Palestiinan Auktoriteetissa, oli
säätää laki, joka kieltää ehdottomasti maan myymisen juutalaiselle. Se
on valtionpetos, josta rangaistaan kuolemalla. Lukemattomat
palestiinalaiset ovat menettäneet henkensä tämän johdosta. Teloituksen
suorittavat joko viranomaiset tai aseelliset yksityisryhmät kuten
al-Aksa.

ITAMAR MARCUKSEN viimeisimpiä paljastuksia on kuitenkin PA:n
virallisen TV:n lähettämät lapsille tarkoitetut piirrossarjat, jossa
jättikokoinen Mikki Hiiri, Farhour, opettaa lapsille oikeaa tapaa elää
muslimina. Se on viimeisin luomus PA:n virallista opetusohjelmaa, joka
kiihottaa lasten mielikuvitusta Israelia ja juutalaista vastaan. Se
opettaa, että muslimit tulevat hallitsemaan maailmaa Jerusalemista
käsin. Juutalaiset ovat ohjelmassa apinoitten ja sikojen jälkeläisiä.

MARCUS SELITTÄÄ oudon tosiasian, että huolimatta Israelin asevoimien
läsnäolosta Juudean ja Samarian palestiinalaisalueilla, vuonna 1967
tehdyn mielipidetiedustelun mukaan 78 % antoi Israelista positiivisen
lausunnon. Israelin luovuttaessa alueet PA:n hallintaan 1990 luvulla,
lähes 70 % palestiinalaisista suosi Israelia. PA:n talouden
kasvuvauhti oli silloin neljänneksi nopein maailmassa. Vielä 1999
Israelia suosi 65 % palestiinalaisista, PA:ta vain 32 %. Marcus
valittaa, että vaikka hänen johtamansa järjestö huutaa vuodesta
vuoteen viha-kulttuurista, jota syötetään palestiinalaisille, se ei
saa mitään reaktiota aikaan maailmalla. Hän nimittää Israelin
hallinnon osasyylliseksi tähän, sillä maailmalla seurataan Israelin
johtomiesten veljeilyä PA:n johtomiesten kanssa ja heidän ystävällistä
kättelyään. "Miksi länsimaitten tulisi käyttäytyä toisin, jos Israel
itse näyttää hyväksyvän kaiken mukisematta?" kysyy Marcus.

ITAMAR MARCUS SELITTÄÄ, että Arafat aloitti 2000 sotansa Israelia
vastaan ei siksi, että palestiinalaiset vihasivat israelilaisia, vaan
siksi, että heidän tulee vihata heitä. Tämän johdosta Israelin ja
palestiinalaisten lähentymistä tai sopimusta on aina seurannut uusi
väkivalta-aalto.

PA:N JOHTAJAT Hamasin johtoa lukuun ottamatta eivät ole olleet
uskonnollisia, useimmilla heistä on ollut marxilainen tausta, mutta he
ovat Arafatista lähtien osanneet käyttää uskontoa hyväkseen. Abbas ei
myöskään ole uskonnollinen, mutta hänet kuvataan usein rukoilemassa
moskeijassa hartaan näköisenä.

MARCUS VAROITTAA ettei pidä luottaa siihen, että maltilliset
muslimihallitsijat voisivat olla vakuutena siitä, että sama suuntaus
jatkuu. Hän ottaa esimerkiksi Iranin, jota lännelle ystävällinen
shaahi hallitsi. Sitten tuli Khomeini ja Islamilainen vallankumous,
tuli Ahmadinejad, joka avoimesti sanoo ponnistelevansa Israelin
tuhoamiseksi. Tai katsellaan Turkkia, Pakistania, Egyptiä tai muita
"maltillisia" valtioita, joissa demokraattista hallitusta uhkaavat
kiihkeän uskonnolliset saarnaajat ja ryhmittymät. Marcus muistuttaa,
että muslimisaarnaajat kaikkialla opettavat länsimaailman
saastuttavasta vaikutuksesta, johon ei saa ottaa osaa ja joitten
kanssa ei saa ystävystyä. Nämä saarnaajat opettavat myös profeettansa
omin sanoin, että juutalaisten olemassa olo on suurin este muslimien
odottaman messiaan, mahdin, tulolle, joka yhdistää muslimit, lopettaa
sekasorron ja levittää "ainoan oikean uskonnon" kaikkialle maailmaan.

ISRAELIN ONNETTOMUUTENA oli sen syntyhetkistä lähtien se, että sen
johtajat olivat ideologialtaan maallisia, monet heistä marxismin
kannattajia, joille uskonto ei merkinnyt muuta kuin keinoa manipuloida
kansaa ja säilyttää valta-asemansa. Onnettomuus oli myös se, että
korruptio sekä omaisten ja omaan piiriin kuuluvien suosimisesta tuli
kansallinen tapa, jota ei edes pidetty pahana. Moraalikäsitykset
sekoittuivat oman ryhmän ja oman perheen edun tavoitteluun. Tämä on
alkanut paljastua ahdistavana aikana, jona kansa on huutavassa hädässä
löytää johtajia, jotka pystyisivät yhdistämään kansan ja ohjaamaan
sitä näinä varallisina aikoina, joina Israelin kansa on suuremmassa
vaarassa kuin koskaan sitten Hitlerin natsien suunnitteleman
tuhoamissuunnitelmien.

OLMERTIN HALLITUKSEN JÄSENET ovat lähes kauttaaltaan joko poliisin
tutkittavina tai heitä epäillään ilman tutkimuksia. Tämä ei voi olla
terveen hallituksen tunnusmerkki.
Toiseksi hallituksen tärkeimpänä päämääränä näyttää olevan vallan
pitäminen omissa käsissään, vaikka monelta taholta ja monen tutkijan
toimesta on osoitettu, ettei tämä hallitus pysty luotaamaan kansaa
niiden karikkojen ja vaarojen läpi, jotka sitä uhkaavat.

JOTKUT kolumnistit ovat ehdottaneet, että nyt on aika Israelin valita
naiset maan johtoon. Olisiko tämä ratkaisu ongelmaan? Presidenttinä
Colette Avital, Knessetin puhemiehenä Dalia Itzik ja pääministerinä
Tzipi Livni. Onko tultu aikaan, josta Jesaja kirjoittaa näin:

"Minun kansani käskijät ovat lapsia,
ja naiset sitä hallitsevat.
Kansani, sinun johtajasi ovat eksyttäjiä,
he ovat hämmentäneet sinun polkujesi suunnan."
(Jes.3:12)

"Kadonnut lammaslauma oli minun kansani,
heidän paimenensa olivat vieneet heidät harhaan,
eksyttäville vuorille,
he kulkivat vuorelta kukkulalle,
unhottivat lepopaikkansa."
(Jer.50:6)

tämä kansa tarvitsee nyt Israelin ystävien rukouksia enemmän kuin
koskaan, huolimatta siitä, että paikalliset rabbit varoittavat
luottamasta kristittyjen tukeen, "he kun haluavat vain käännyttää."
kuten he uskovat.

Taivaan Isä, Herra Sebaot ! Sinä olet A ja O, kaikesta väkevin, sinä olet maailmojen valtias ! Kunnia olkoon Sinun maassa ja taivaassa !

Siunatut olkoon Benjaminin ja Juudan lisäksi myös kaikki Israelin 10 kadonnutta sukukuntaa kaikkien kansojen joukossa.

Jumalan kansa tuntee omansa. Eikös näin ole kirjoitettu ? www.britam.org/issachar.html
Mitä luulette, mistä johtuu suomalaisten myötätunto Israelia kohtaan ?

opetuslapsi

puheet. Joka toisen kiroaa, on pahanhengen pauloissa. Koskee myös Israelilaisia ja uskovaisia. Israelin touhut eivät ole aina Jumalan sanan mukaisia. Jo vanhantestamentin mukaan olivat israelilaiset jo Abrahamin ajoista lähtien kokolailla syntistä porukkaa. Siinä sai Mooses ja Aaron tehdä täyden päivätyön, että saivat varkaat ja huorintekijät aisoihin. Siksi Mooses sekopäisenä hakkasi kiveen käskyjä, jota ei ole kukaan täydellisesti noudattanut. Ei nykyuskovaisetkaan, israelilaisista nyt puhumattakkaan. Kyllä Jumalanne rankaisee kaikkia jos ei noudateta käskyjä raamatun mukaan. Ei siinä jokapaiväiset anteeksipyytelyt auta. Minun Jumalani joka on minun ikioma, ei koskaan kiroa, vaan hän siunaa ja varjelee minua. Eikä minun tarvitse levitellä käsiäni fariseksien tapaan, että Kiitos Jumala, etten ole niin huono kuin tuo syntinen. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Koskee myös ns. uskovaisiakin.

Sanomalehti Ilkassa on tänään hyvä Israelissa asuvan