Maailmankaikkeus, kuten me sen jo nykyään tunnemme vaikka vain osittainkin, on silti hämmästyttävästi erilainen kuin vuosituhantiset raamatulliset ja muinais itämaiset maailmankuvat ja kosmologiat. Kaikki mitä empiirisen tieteen keinoin, maailmasta havaintoja tekemällä, on voitu saada selville, on ristiriidassa raamatullisen maailmankäsityksen kanssa, johon uskominen oli oikeutettua vain oman aikansa kulttuurisessa kontekstissa.
Mutta myös se kristillinen "pelastussanoma", jonka monet uskovat väittävät olevan Raamatun "kestävää ydintä" on sidoksissa tuohon muinaisitämaiseen ja myöhäisantiikkiseen maailmankuvaan: Jeesus laskeutui alas, maan alimpiin paikkoihin (Ef. 4:9) kuoltuaan ja ylösnousemus maan alta ylös nousemista kirjaimellisesti. Lisäksi Jeesuksen taivaaseen ottaminen (Apt.1:9-11) kerrotaan siten, että pilvi nostaa hänet korkeuksiin, Jumalan luo. Tässäkin kertomuksessa kuvastuu Raamatun ajan ihmisten maailmankuvan maakeskeisyys ja kolmikerroksinen maailmankuva on kosmologisena viitekehyksenä. Jeesuksen taivaaseen ottamisesta katso myös Mark. 16:19 ja Luuk. 24:50-52. Sama maailmankuva edellytetään myös Kristuksen toista tulemista kuvaavissa UT:n teksteissä.
Voidaanko edellytyksenä ja taustana oleva kolmikerroksinen maailmankuva syrjäyttää ja jättää huomiotta tieteellisen tiedon hyväksymisen kautta ja silti pitää kiinni perinteisestä, sitä maailmankuvaa edellyttävästä pelastusopista uskottavasti? Voidaanko tuhansia vuosia pitää kiinni siitä, että "Jeesus tulee pian takaisin"?
Kolossalaiskirjeen (Kol.1:23) mukaan evankeliumi on julistettu kaikille luoduille taivaan alla. Varhaiskristittyjen keskuudessa ajateltiin näin ollen, että maailma on melko pieni: Rooman valtakunta ja sen ympärillä oleva maanpiiri. Kun evankeliumi oli julistettu Roomassa, antiikin maailman keskuksessa, voitiin katsoa evankeliumin tavoittaneen koko maailman. Lähetystyön uskottiin siten olevan jo kuta kuinkin valmis, mikä onkin hyvin linjassa UT:ssa kauttaaltaan esiintyvän pikaisen Kristuksen paluun odotuksen kanssa. Kyseinen Kol.1:23 kohta osoittaa lisäksi, että alkukristityillä – ja UT:ssa – ei ollut tietoa siitä, miten suuri maailma on.
Mutta myös se kristillinen "pelastussanoma", jonka monet uskovat väittävät olevan Raamatun "kestävää ydintä" on sidoksissa tuohon muinaisitämaiseen ja myöhäisantiikkiseen maailmankuvaan: Jeesus laskeutui alas, maan alimpiin paikkoihin (Ef. 4:9) kuoltuaan ja ylösnousemus maan alta ylös nousemista kirjaimellisesti. Lisäksi Jeesuksen taivaaseen ottaminen (Apt.1:9-11) kerrotaan siten, että pilvi nostaa hänet korkeuksiin, Jumalan luo. Tässäkin kertomuksessa kuvastuu Raamatun ajan ihmisten maailmankuvan maakeskeisyys ja kolmikerroksinen maailmankuva on kosmologisena viitekehyksenä. Jeesuksen taivaaseen ottamisesta katso myös Mark. 16:19 ja Luuk. 24:50-52. Sama maailmankuva edellytetään myös Kristuksen toista tulemista kuvaavissa UT:n teksteissä.
Voidaanko edellytyksenä ja taustana oleva kolmikerroksinen maailmankuva syrjäyttää ja jättää huomiotta tieteellisen tiedon hyväksymisen kautta ja silti pitää kiinni perinteisestä, sitä maailmankuvaa edellyttävästä pelastusopista uskottavasti? Voidaanko tuhansia vuosia pitää kiinni siitä, että "Jeesus tulee pian takaisin"?
Kolossalaiskirjeen (Kol.1:23) mukaan evankeliumi on julistettu kaikille luoduille taivaan alla. Varhaiskristittyjen keskuudessa ajateltiin näin ollen, että maailma on melko pieni: Rooman valtakunta ja sen ympärillä oleva maanpiiri. Kun evankeliumi oli julistettu Roomassa, antiikin maailman keskuksessa, voitiin katsoa evankeliumin tavoittaneen koko maailman. Lähetystyön uskottiin siten olevan jo kuta kuinkin valmis, mikä onkin hyvin linjassa UT:ssa kauttaaltaan esiintyvän pikaisen Kristuksen paluun odotuksen kanssa. Kyseinen Kol.1:23 kohta osoittaa lisäksi, että alkukristityillä – ja UT:ssa – ei ollut tietoa siitä, miten suuri maailma on.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tekstejä Aristotelisen maailmankuvan läpi joka on SUURI VIRHE!!! Raamatun kirjoittajat eivät edustaneet sen enempää muinaisitämaista kuin aristotelistä maailmankuvaa, vaan Jumalan antamaa maailmankuvaa, jossa käytettiin hyväksi ihmisille tuttuja termejä. Huonostippa tunnet Raamattusi.
Esitä vaikka muutamalla Raamatunlauseella, minkälainen on se Jumalan antama maailmankuva?
ja lukisit ihan itse, alkaen Mooseksen ensimäisestä luvusta. Jo siinä kerrotaan, että miten maailman luominen tapahtuii raamatun mukaan!
Aivan aluksi Jumala värkkäsi valon (1Ms1.3)? Sitten hän TAKOI taivaan kannen erottaakseen vettä maan kamaralle ja pilviin (1Ms1.7). Jumala kasasi maata yhtäälle, jotta saatiin manner (1Ms1.9) ja kuoppaan valuneista vedestä syntyivät meret (1Ms1.10)! Takomaansa taivaankanteen hän ASETTI valolähteitä (1Ms1.17), niinpä osaamme jakaa eletyn elämän päiviin, kuukausiin ja vuosiin (1Ms1.14,16). Lopulta hän survaisi kätensä mutaan ja MUOVASI ihmisen ja antoi hänelle elämän hengen (1Ms2.7), ISTUTTI ihmiselle puutarhan (1Ms2.8), jossa oli hyvä elää ja Jumala MUOVASI myös karjaeläimiä, villieläimiä ja lintuja ilahduttamaan ihmistä ja hänelle hyödyksi (1Ms2.19,20). Huipentumana Jumala suorittaa kirurgisen toimenpiteen, ANESTESIASSA poisti ihmiseltä kylkiluun ja UMPEUTTI haavan sekä TEKI tuosta kylkiluusta toisen ihmisen (1Ms2.21,22). Kerrotussa on multaa Jumalan kynsien alla, suusta suuhun elvytystä, verta ja kädentaitoja. Sellainen maailmankuva löytyy Raamatun ensilehdiltä!
lukenut. Missään ei sanota, että Jumala takoi jotakin. Ei alkuteksti oikeasti edes puhu taivaankannesta, vaan taivaanlaajuudesta, joka on heprean sana ilmakehälle. Tekstissä ei sanota, että Jumala kasasi jotain jonnekin, vaan hän erotteli meren ja maan. Eikä ihmisen muovaaminen maan tomusta tarkoita mutaa, vaan se on runomitallinen tapa sanoa, että Jumala käytti samoja ainesosia kuin mistä muukin luomakunta on tehty. Kuten totesin, luet tekstiä aristotelisesti, joka on virhe.
1 Moos.7:11 .."puhkesivat kaikki syvyyden lähteet ja taivaan ikkunat aukenivat"
2 Kun.7:2,19 "...Herran kai avaa taivaan luukut"
1. Sam. 2:8 ".. Sillä maan perustukset ovat Herran, niiden varaan hän on
laskenut maan."
2 Sam.22:8 "Maa tärisi ja järkkyi, taivaan pilarit vavahtelivat, hänen vihansa sai ne horjumaan".
Job. 9:6 "Hän (Herra) koskettaa maata ja se järähtää paikoiltaan, ja sen peruspylväät horjuvat".
Jes 19:10 "Maan peruspylväät murskataan, ja kaikki palkkalaiset ovat murheellisella mielellä."
Sananl.8:31 "Maan kiekko oli leikkikalunani.."
Jes. 40:22 "Hän istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat; hän levittää taivaan niin kuin harson, pingoittaa sen niin kuin teltan asuttavaksi."
Job 26:5-7 "Vainajien henget vapisevat syvyyden vesien alla, syvyyden joukkojen alla, sillä Jumalan edessä tuonela on alasti, syvyyden kuilua ei häneltä mikään peitä. Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle."
Job 37:18 "voisitko sinä hänen kanssaan takoa taivaan holvin, lujan kuin pronssinen peili"
Job 38:4-6 "...laskin maan perustukset...kuka veti mittanuoran sen yli...mihin laskettiin sen peruspylväät? Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven..kuka sulki meren portit, kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta?"
Job 38:16-17,22 "...käynyt meren lähteillä, oletko tutkinut syvyyden pohjan? Nousiko eteesi tuonelan portit, saitko nähdä kuoleman varjon ovet?...Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta, oletko nähnyt rakeiden varastot?"
Ps.24:1-2 "Hän on perustanut sen [maan] merien päälle, kiinnittänyt lujasti virtojen ylle".
Ps.93:1 "Herra on kuningas! Mahti on hänen viittanaan, hän on vyöttäytynyt, kietonut vyötäisilleen voiman! Maanpiiri on lujalla perustalla, se ei horju" .
1 Aik. 16:30 "Vaviskoon koko maailma ja pelätköön häntä. Hän loi maan, joka pysyy eikä horju".
Oletpas todellinen velikulta ja olevinasi kielentuntija! Kerronta käyttää substantiivia RAQIYA ”kansi” / ”levy”, jota tämän kohdan lisäksi Hesekiel ja Daniel kirjat käyttävät kuvatakseen kaartuvaa / hohteista / säteilevää levyä. Tähän levyyn kiinnitetyt ”valot” [aurinko, kuu ja tähdet] (1Ms1.14) antavat tälle levylle sen omaaman loiston (1Ms1.17)! Tällaisen LEVYN ALLA voi olla toimintaa – linnut lentävät (1Ms1.20) tai vertaa Hesekielin kuvausta. Ja kuvatun LEVYN YLLÄ voi vastaavasti olla jotakin, kuten luomiskertomus viittaa vesiin (1Ms1.7) tai vertaa Hesekielin kuvausta valtaistuimesta! Tämän levyn Jumala valmisti. Verbi ASAH on hyvin yleinen kuvaus tuottamisesta ja tässä asiayhteydessä se kuvaa painamista muottiin – kaarevaksi takomista!
"Näiden olentojen yläpuolella oli kuin KAARTUVA LEVY. Kristallin tavoin se loisti niiden yllä, se hohti pelottavaa valoa. LEVYN alla kunkin olennon kaksi siipeä ojentui vieressä seisovien siipiä kohti, ja kahdella siivellä kukin peitti vartalonsa. Kun ne kulkivat, minä kuulin siipien äänen, kuin suurten vesien pauhun, kuin Kaikkivaltiaan jylisevän äänen, kuin väkijoukon metelin tai sotajoukon melskeen. Pysähtyessään ne laskivat siipensä. Myös niiden pään yllä olevan LEVYN päältä kuului mahtava jyly. Pysähtyessään ne laskivat siipensä. Ja ylhäällä, niiden päällä olevan LEVYN yläpuolella, oli jotakin, mikä hohti kuin safiiri. Se oli valtaistuimen muotoinen, ja tällä valtaistuinta muistuttavalla istui joku ihmisen kaltainen." [Hes1.22–26; 10.1]
"Oikeat opettajat loistavat niin kuin säteilevä TAIVAANKANSI." [Dan12.3]
Pitää olla todella yksisilmäinen jos ei huomaa, että kerronnan maailmankuvassa aurinko, kuu ja tähdet sijaitsevat tässä ”kannessa”, jonka yläpuolella on muun muassa se vesi, joka sateen muodossa kastelee maan. (1Ms2.5 vrt. 1Ms1.7) Toisessa viestissä viitataankin muihin Raamatun kohtiin, joista samainen maakeskeinen maailmankuva välittyy! Herää epäily, mahtaako sinulla olla hajuakaan siitä, mitä Aristotelisellä maailmankuvalla tarkoitetaan?
Aivan kehityksensä alussa filosofia sisälsi itseensä tieteellisen tiedon pyrkiessään ymmärtämään maailmaa siitä itsestään käsin. Aivan pian kuitenkin erikoistieteet alkoivat eriytyä filosofiasta omiksi tieteen lajeikseen. Merkittävä filosofi tässä mielessä oli Aristoteles, joka loi perustan kymmenille eri tieteen haaroille. Mutta vaikka erikoistieteet syntyivätkin, filosofialle jäi tilaa kokonaisvaltaisen maailmankuvan luojana ja eri tieteenaloja yhteensitovana elementtinä. Aristoteleen mukaan siis ihmisen on mahdollista saavuttaa totuus. Platonin mukaan todellisuus on olemassa, mutta ihminen saa siitä vain hyvin rajoittuneen kuvan. Mutta rajoittunutkin kuva on kuva.
Viestisi on todella ristiriitainen koska se sisältää julistusomaisen elementin, jonkin tietyn mahdollisen totuuden olemassaolosta – Aristotelisen maailmankuvan. Mutta, toisaalta kuittaat kerronnan maailmankuvan perusrakenteiden olevan proosaa; ”Eikä ihmisen muovaaminen maan tomusta tarkoita mutaa, vaan se on runomitallinen tapa sanoa.” Eli, olisit ikään kuin kallellasi platonismiin – turvaudut kielikuviin kuvataksesi yleisiä periaatteita! Luomiskertomus ei olekaan tosiasiallinen tapahtuma vaan myytti, joka selittää todellisuutta. Ajattelusi on pahasti solmussa. Koeta ensin päättää millä periaatteella tarkastelet maailmaasi, äläkä poimi sieltä täältä ilman johdonmukaisuutta!
Luku kertoo mitä Jeesuksen pian tuleminen tarkoittaa.
Kaikkien näiden täytyy ensin tapahtua ja sitten vasta tulee loppu.