Onko kenellekään, ja on varmaan, tullut mieleen huolestunut ajatus siitä, että kuinka Ari kestää fyysisesti ja henkisesti tämän pyörremyrskyn keskuksessa? Itse jo alkumetreillä pelästyin kun Ari kilpaili idolsissa kovassa flunssassa ja lepoa ei varmasti ollut. Ja vielä henkilökohtaista surua kannettavaan... Samoin hän on valitellut väsymystä usein monessa yhteydessä ja toimittajat ovat tehneet saman huomion. Vähän aika sitten olleessa Iltalehden jutun kuvassa hän oli todella väsyneen näköinen. Huolettaa vaan kun olen tuota rock-elämää pyörityksineen nähnyt läheltä... -I don´t want to break you-
Ari; like a candle in the wind
tigerfeet
201535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
samaa mieltä.Voi kun tajuaisi levätä välillä. En haluaisi hänen polttavan itseänsä loppuun. Raskas keikka kesä tulossa, lepää Ari, please. Haluamme nauttia lauluistasi vielä pitkään, ajattele myös itseäsi.
Hei hei hevimies ei tunne kipua
Hei hei hevimies on tehty raudasta....
Kyllä se hengissä selvii, ja mikä ei tapa niin vahvistaa.
linjoilla...kyllä sitä nuorena jaksaa, eikä tää pyöritys tämmösenä jatku kauhean pitkään, tasaantuu pakostakin. Ja keikkabussissahan on aikaa koisia.
pitää ottaa huomioon, et energiaa paitsi menettää niin myös saa henkisellä puolella varsinkin yleisöltä keikkaillessa. Jos menee kivasti niin se auttaa kummasti jaksamaan. Tietty on sit se, et pitää osata olla myös joskus tyly eli kaikkiin hössäyksiin ei pidä lupautua mukaan vaikka niitä joka tuutista tarjottais. Ein sanominen on aika näppärä taito. Tosin siitä saa leuhkan maineen, mut saa sen muuteskin vaikkei oliskaan.
jos uskaltaa sanoa joskus ei. Niinhän se menee ja tosiaan vaikka miten toimis, niin haukkujia aina tuntuu riittävän.
Parasta olisi kuitenkin olla jonkun verran itsekäs, ettei aja itseänsä loppuun. Kyllä nuoretkin voivat väsähtää liiaksi. On heitä ymmärrettävä ja annettava mahdollisuus rauhoittua.
siitä selviää kadottamatta itseään niin konsteja on monia. Toivottavasti ei lankea siihen helpoimpaan ja yleisimpään eli kemialliseen irtiottoon.
Yks tapa on aina välillä irrottautua myllystä lähtemällä jonnekin missä on vain Jaska Jokunen muiden joukossa. Tosin mitkään lomat ei hektisessä pyörityksessä onnistu. Toinen konsti on päivittäinen henkinen irrottautuminen tunniksi pariksi. Känny kiinni ja jonnekin missä katoaa aika ja paikka. Onhan noita konsteja. Eri asia hoksiiko Ari käyttää niitä vai vetääkö kaikki eteen tulevat sisulla läpi kunnes kuupahtaa joku kaunis kerta lavalle. Onneks uni näyttää maistuvan. Siinäkin pääsee vähäksi aikaa tauolle.
Kiva ylipäänsä, et jengi tällasiakin miettii siis ettei vaan mietitä miten Arista sais irti mahdollisimman paljon.
Kiitos paljon vastauksestasi!
Tämä asia on nimittäin rassannut minua aika tavalla ja sinulla tuntui olevan hyviä lääkkeitä asiaan ja varmasti omakohtaista kokemustakin asiasta on, oletan.
Tää huolestuminen on vaan sitä kun tuli sen seitsämän vuotta seurattua avoliitossa rakkaan kitaristimieheni ja ystävien edesottamuksia tässä musiikkibisneksessä ja median pyörityksessä ja sain siitä tuta aika tavalla itsekin ja haavat jäi. Tuntosarveni vain herkistyivät heti alusta saakka tämän Arin kohdalla huolestumisen taajuudelle, koska hänessä on paljon samaa kuin avomiehessäni. Tosin henkisesti vahvoja persoonia molemmat. Lisäksi olen kohdannut läheisen ihmisen menetyksen, koska tämä ihminen käytti väärin kemiallisia aineita väsymyksensä hoitoon. Myös läheisen ihmisen kuoleman kokeminen on niin monitasoinen juttu, mutta siinä auttaa ainakin aluksi uusi ja elämänmakuinen elämä. Juuri idolsin aikana Ari valitteli henkistä ja fyysistä väsymystä siskonsa kuoleman jälkeen ja se kosketti. Nuoruus ja hyvät unenlahjat ovat valttia kyllä tässä pokerissa. Jotenkin vaan Ari sukelsi mun sieluun varkain ja siksi välitän kuin omastani...Sellaistahan " knock , knock, knock on the heaven´s door"- meininkiä tämä rockelämä on, joten...ei muuta kuin minä ainakin aion rukouksissani Aria muistaa :) Ja toivon, että hänen lähellään olevat ystävät ymmärtävät ja pitävät huolta meidän herkästä hevimiehestämme Arista :)
on aina vapaaehtosta ja vastavuorosta ja jos on ite antanut muille oman ystävyytensä niin myös saa ja päinvastoin. Täs kohtaa tulee kyllä oikeet ystävät arvoon arvaamattomaan. On yleensä vähän niitä joihin voi luottaa ja jotka ei ole jotain sulta tahtomassa ja sen takii kaveeraa. Ainakin tällasissa "poikkeusoloissa". Samoin muut läheiset ihmiset on tärkeitä jo senkin takia, et ne tietää kuka olet. Sekin voi nimittäin välillä vauhdissa unohtua.
kauniisti ja sydänmellä. Olen kokenut aivan samoin, toivon Arille hyvää uraa, mutta ennenkaikkea jaksamista. Herkät, luovat ihmiset ottavat kaiken niin täydellä. Arin äänessä kuuluva herkkyys kertoo sielultaan kauniista ihmisestä.
Toivottavasti Ari olisi jo nukkumassa ja keräämässä voimia(tämä oli vain loppu kevennys!)
melkein aloin itkemään lukiessani noi viimeiset lauseet. Minä myös aion Aria rukouksissani muistaa.
Toivottavasti pysyykin tuollaisena herkkänä hevimiehenä..
ja laulakaammme yhdessä virrestä 434 säe 5;
Pois velttous ylpeys karkoita,
Pidä mieleni raitisna, kirkkaana,
Puhe joutava puhdista huuliltain,
Ole auttaja luonani matkallain.
(Mielellään heviversiona)
vittuilla. Mä kuolen nauruun. Keskustelun aihettakin varmaan kans naurattaa. Uskoisin minä.
...ja kauneus katsojan silmässä, joten jokainen kokee,lukee ja näkee niin kuin itse tuntee. En koettanut vittuilla. Mutta jos nauratti niin sehän on vain hyvä asia ja merkki että sydämessä on aika paljon iloa :) Joo, se raja on aina hiuksen hieno niin huumorissa kuin itse elämässäkin kun narrit ja kuninkaat astuvat kuitenkin aina samaan aikaan lavalle...Mielenkiintoista vaan että tekstini ymmärrettiin vittuiluna...hhmmm...anteeksi vain jos olen jotakuta loukannut...ihan sydämestäni kyllä kirjoitin...
tarkotus loukata.
tarkoittanut vaan tota mun virttäni. Ethän sinä halunnut sentään minun tekstiäni omia?
-tiger- myös
kirjottajasta. Vaikutti provolta.
... ettet tarkoittanut viestiäni, mutta huitelin silloin jo muualla netissä :) On vähän pitkät piuhat ja rento kesälomaolo, joten vastasin vaan automaattisesti minulle tulleeseen viestiin enkä huomannut sitä virttä siinä välissä. Palasin kuitenkin takaisin tänne ja oli kiva huomata viestisi. Tiikerit ovat vähän tällaisia äkkiarvaamattomia petoja ;) Mitä opimme tästä: älä unohdä virsiä välistä :)
kaunis!
-tiger2-
kun tässä vaiheessa edes joku asia pitäis olla staattinen kun joka puolella jyllää ja paljon on menny uusiksi. Toi omaisen menetyskin on varmaan viel käsittelemättä ja surematta. Siihen ei nyt tällä erää sopis enää mitään henk.koht. tragedioita tai voi käydä turhan raskaaksi. Toivottavasti Arilla menee muuten hyvin vaikka ei kerkee läheistensä kans paljon tekemisissä ollakkaan. Kaitpa he sen ymmärtävät.
Voi kun Ari saisi tyttöystävänsä Helsinkiin!