Ympäristö ja sukupuoliroolit

Alla olevassa ketjussa keskustellaan, varsin mielenkiintoisesti, tyttöjen kasvattamisesta. Mihin ympäristöön me siis kasvatamme näitä viikareita. Kuinka kulttuurimme vastaanottaa nämä sukupuolineutraalisti kasvatetut lapset?

Yhteiskuntamme perustuu segegaatioon jopa rakennettu ympäristö. On sekeästi erotettu alueita, jotka "kuuluvat" miehiseen valtapiiriin ja myös naiselliseen. Nämä rajat ovat olemassa, vaikka niistä ei puhuta ja niitä ei haluta huomioida.

Kieli ei ole sukupuolineutraalia, on miehisiä kielialueita ja samoin kun on naisellisia. Miehisiin kielialueisiin kuuluvat mm. lakikieli ja johtamiseen käytetty kielenkäyttö. Naisellisia kielialueita ovat (luonnollisesti) hoivaamiseen käytetty kielenkäyttö. Erilaisten kielialuiden olemassa olo merkitsee sitä, ettei "väärää" sukupuolta omaava koe itseään kuulluksi. Ongelmia seuraa aivan luonnostaan.

Pwerheiden roolituksesta on varsin paljon nyt puhuttu, koska isyysvapaiden käyttöön pyritään kannustamaan. Näissä keskusteluissa näkyy sekeästi, kuinka tarkoin rajattu on myös perhepiiri -sukupuolten mukaisesti.

Kulttuurissa on myös selvästi erotettu miehiset ja naiselliset alueet. Historian kirjoituksessa tämä näkyy selvästi. Naiset on toimijoina häivytetty historiasta. Äskettäin on vasta huomattu esim. 1918 tapahtuminen jälkeisesissä tutkimuksissa, kuinka "punaisia" naisia teloitettiin, syynä oli ainoastaan aseisiin tarttuminen. Eräs teloitettu tyttö oli 14 vuotias.


Feminismistä sen verran, ettei nämä rakenteelliset tekijät ole feministien syytä, saati ansiota. Feminismin ansioksi voidaan laskea se, että näistä asioista puhutaan avoimesti.

Mielenkiintoista on näiden sukupuolierojen itsepintainen näkeminen luonnollisina. Anna Kortelainen on valittu EVA.n projektiin, pyrkimyksenä on naisten lisääminen johtotehtäviin. Kortelaisen mielipiteisiin voi tutustua alhaalla olevassa liitteessä. Kuinka uskottavaa on hänen "sukupuolineutraalin asenteensa? Sitä kannataa aidosti miettiä.

http://www.dodo.org/uutiset/mielihyvasta_tinkimatta.html

http://www.eva.fi/files/1738_Lehdistotiedote_25_1_07.pdf
201444
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

..yhteiskunnan rakenne heijastaa sukupuolia ja heidän erityispiirteitään, ja jos tämä ei ole luonnollinen asia, niin mikä sitten..??

..kieli mielestäni on sukupuolineutraali, mainitsemasi miehiset ja naisiset kielialueet ovat vain seurausta luonnollisesta työnjaosta, jota kieli vain heijastaa tai jonka perustalta kieli kehittyy..

..sillä taas, ettei tule kuulluksi, ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa, vaan se koskee yhtä hyvin kaikkia sukupuolia..

..ihmisellä, joka ei ole jonkin alan asiantuntija tai tuntija ylipäätään, on tuskin mitään sanomista sen alan asioihin, kysymys on siis jonkun alan hallinnasta, olipa sukupuoli mikä hyvänsä..

..mainitussa suhteessa kieli eriytyy käsitteiden kautta, sillä, mitä käsitteillä tietyssä yhteydessä tarkoitetaan, mikä on alueen logiikka, siis miten systeemi tapauksessa toimii..

..koulutus puolestaan on väylä, jota kautta opitaan yhteiskunnan ja sen eri tehtävien vaatimat kielikäytänteet..

..koulutus puolestaan on avoin lähes kaikille, naiset ovat tänä päivänä koulutetumpia kuin miehet, joten oikeastaan perinteinen feministinen problematiikka on kääntynyt päälaelleen, miesasiaksi..

Äänestä
  • Yhteiskunta heijastaa niitä piirteitä, joita ihmisillä oletetaan olevan. Yhteiskunnan rakenteellisuus toimii vahvempien ehdoilla.

    Kieli ei ole sukupuolineutraali, ei missään mielessä. Kieli heijastaa -tietenkin- sitä mistä se on kehittynyt. Kielen kehityksen juuret ovat syvällä patriarkaalisessa kulttuurissa.

    Kuulluksi tuleminen koskettaa toista sukupuolta silloin, jos toimintaan omalle sukupuolelle vieraassa ympäristössä. Naisten johtajuuden esteenä on lasikaton lisäksi myös kielitaidon puute. Miehillä vastaavanlaisia ongelmia syntyy esim. lastenhuoltajuus neuvotteluissa. Käytetty kieli on vierasta.

    Koulutuksessa ei kielen ominaisopiirteitä juurikaan huomioida, näin ei tehdä edes peruskoulussa, jossa neutraali kieli olisi kasvatuksen vuoksi välttämätöntä. Koulukieli vahvistaa stereotypioita.

    Koulutuksessa on edelleen ongelmia naisilla, yhä vielä naistutkimuksia vähätellään, edelleen mies pääsee nopeammin etenemään urallaan, heidän tutkimuksensa koetaan paremmiksi, näin on -perusteetta.

    Äänestä

  • old_profile_16943 kirjoitti:

    Yhteiskunta heijastaa niitä piirteitä, joita ihmisillä oletetaan olevan. Yhteiskunnan rakenteellisuus toimii vahvempien ehdoilla.

    Kieli ei ole sukupuolineutraali, ei missään mielessä. Kieli heijastaa -tietenkin- sitä mistä se on kehittynyt. Kielen kehityksen juuret ovat syvällä patriarkaalisessa kulttuurissa.

    Kuulluksi tuleminen koskettaa toista sukupuolta silloin, jos toimintaan omalle sukupuolelle vieraassa ympäristössä. Naisten johtajuuden esteenä on lasikaton lisäksi myös kielitaidon puute. Miehillä vastaavanlaisia ongelmia syntyy esim. lastenhuoltajuus neuvotteluissa. Käytetty kieli on vierasta.

    Koulutuksessa ei kielen ominaisopiirteitä juurikaan huomioida, näin ei tehdä edes peruskoulussa, jossa neutraali kieli olisi kasvatuksen vuoksi välttämätöntä. Koulukieli vahvistaa stereotypioita.

    Koulutuksessa on edelleen ongelmia naisilla, yhä vielä naistutkimuksia vähätellään, edelleen mies pääsee nopeammin etenemään urallaan, heidän tutkimuksensa koetaan paremmiksi, näin on -perusteetta.

    ..kieli on neutraali, eihän ymmärtäminen muuten ole edes mahdollinen..

    ..tokipa sitten kielen käyttäminen on sidoksissa henkilöön, joka sitä käyttää, mutta hänkin voi käyttää kieltä tavalla, joka on neutraali, siis kaikkien ymmärrettävissä..

    ..kouluissa ongelma ei nähdäkseni ole niinkään kieli, ellei sitten oteta lukuun huonoa kielenkäyttöä, vaan yleisesti huonosti hahmotettu ja löperö maailmankuva..

    ..jos sitten taas miehet etenevät nopeammin, niin silloinhan voi olla kysymys yksinomaan siitä, että mies sukupuolena on etevämpi joissakin asioissa..

    Äänestä

  • old_profile_16943 kirjoitti:

    Yhteiskunta heijastaa niitä piirteitä, joita ihmisillä oletetaan olevan. Yhteiskunnan rakenteellisuus toimii vahvempien ehdoilla.

    Kieli ei ole sukupuolineutraali, ei missään mielessä. Kieli heijastaa -tietenkin- sitä mistä se on kehittynyt. Kielen kehityksen juuret ovat syvällä patriarkaalisessa kulttuurissa.

    Kuulluksi tuleminen koskettaa toista sukupuolta silloin, jos toimintaan omalle sukupuolelle vieraassa ympäristössä. Naisten johtajuuden esteenä on lasikaton lisäksi myös kielitaidon puute. Miehillä vastaavanlaisia ongelmia syntyy esim. lastenhuoltajuus neuvotteluissa. Käytetty kieli on vierasta.

    Koulutuksessa ei kielen ominaisopiirteitä juurikaan huomioida, näin ei tehdä edes peruskoulussa, jossa neutraali kieli olisi kasvatuksen vuoksi välttämätöntä. Koulukieli vahvistaa stereotypioita.

    Koulutuksessa on edelleen ongelmia naisilla, yhä vielä naistutkimuksia vähätellään, edelleen mies pääsee nopeammin etenemään urallaan, heidän tutkimuksensa koetaan paremmiksi, näin on -perusteetta.

    Oletetaan, että nuo lukuista proragandaväitteeesi olisivat totta. Mutta kerroppa nyt mitä väliä tuolla sitten on? Et kai väitä, että se on jotenkin epäoikeudenmukaista kohdella naisia ja miehiä eri tavalla? Sinähän et oikein voi enää käyttää oikeudenmukaisuus termiä koska se on sinun osaltasi harhaanjohtavaa, muut ihmiset ymmärtävät sen ihan eri tavoin kuin sinä. Lainaus tekstistäsi:

    "Lyhyesti, oikeidenmukaisuus on käsitteenä absurdi, näin on aina, mikäli siihen liitetään moraalilausumat. Oikeudenmukaisuus ilman moraalia on viattomuuden tilassa olevaa ja sen toteuttaminen ihmiskunnan nykyisessä kehityksessä on mahdotonta."

    Eli sinun mielestäsi olisi absurdia sanoa, että naisia kohdellaan esim. liikemaailmassa epäoikeudenmukaisesti? Kai sinulla on jokin ihana privaattikieli, jossa 'oikeudenmukaisuus' toimii terminä vaikka on absurdi? (vitsi mennee ohi...)

    Äänestä

  • Popovits kirjoitti:

    Oletetaan, että nuo lukuista proragandaväitteeesi olisivat totta. Mutta kerroppa nyt mitä väliä tuolla sitten on? Et kai väitä, että se on jotenkin epäoikeudenmukaista kohdella naisia ja miehiä eri tavalla? Sinähän et oikein voi enää käyttää oikeudenmukaisuus termiä koska se on sinun osaltasi harhaanjohtavaa, muut ihmiset ymmärtävät sen ihan eri tavoin kuin sinä. Lainaus tekstistäsi:

    "Lyhyesti, oikeidenmukaisuus on käsitteenä absurdi, näin on aina, mikäli siihen liitetään moraalilausumat. Oikeudenmukaisuus ilman moraalia on viattomuuden tilassa olevaa ja sen toteuttaminen ihmiskunnan nykyisessä kehityksessä on mahdotonta."

    Eli sinun mielestäsi olisi absurdia sanoa, että naisia kohdellaan esim. liikemaailmassa epäoikeudenmukaisesti? Kai sinulla on jokin ihana privaattikieli, jossa 'oikeudenmukaisuus' toimii terminä vaikka on absurdi? (vitsi mennee ohi...)

    Käsittääkseni keskustelussa on nyt tasa-arvo, joka on käsitteenä suppeampi, kuin oikeudenmukaisuus. Mikäli oikeudenmukiaisuus kovin kiinnostaa, voidaan tätä termiä hieman rajata, keskustellaan vaikkapa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tämähän on varsin tuttu käsite kaikille. Valitsin sattumanvaraisesti erilaisia näkökulmia, tästä tuttuakin tutummasta käsitteestä. Kuinka selkeä se on ja kuinka ristiriidaton, se jääköön toisten arvioitavaksi.

    http://jaakkohuuki.blogspot.com/2007/05/raivion-raportti-ja-kieroutunut.html

    http://www.helsinki.fi/jarj/poleemi/sampo.html

    http://spuh.vuodatus.net/blog/366562

    http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2006:309:0119:01:FI:HTML

    Mikäli halutaan lähteä keskustelemaan, filosofian pohjalta oikeudenmukaisuuden käsitteestä, ongelmia on merkittävästi enemmän. Filosofia kun on ytimeltään kriittiseen ajatteluun ja väittelyyn perustuvaa toimintaa -näin Sokrateen hengessä. Filosofia ei muodostu valmiista tiedosta, vaan lähinnä jatkuvasta pyrkimyksestä käsitteiden ja selventämiseen, jäsentämiseen ja uudelleen arviointiin. Filosofian käsittäminen siten, että se on apinamaista toisten ajattelun toistantaa, on tämän arvostetun tieteenalan halventamista. Oikeudenmukaisuuden käsite ei poikkea tästä yleisperiaatteesta.

    Äänestä

  • old_profile_16943 kirjoitti:

    Käsittääkseni keskustelussa on nyt tasa-arvo, joka on käsitteenä suppeampi, kuin oikeudenmukaisuus. Mikäli oikeudenmukiaisuus kovin kiinnostaa, voidaan tätä termiä hieman rajata, keskustellaan vaikkapa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tämähän on varsin tuttu käsite kaikille. Valitsin sattumanvaraisesti erilaisia näkökulmia, tästä tuttuakin tutummasta käsitteestä. Kuinka selkeä se on ja kuinka ristiriidaton, se jääköön toisten arvioitavaksi.

    http://jaakkohuuki.blogspot.com/2007/05/raivion-raportti-ja-kieroutunut.html

    http://www.helsinki.fi/jarj/poleemi/sampo.html

    http://spuh.vuodatus.net/blog/366562

    http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2006:309:0119:01:FI:HTML

    Mikäli halutaan lähteä keskustelemaan, filosofian pohjalta oikeudenmukaisuuden käsitteestä, ongelmia on merkittävästi enemmän. Filosofia kun on ytimeltään kriittiseen ajatteluun ja väittelyyn perustuvaa toimintaa -näin Sokrateen hengessä. Filosofia ei muodostu valmiista tiedosta, vaan lähinnä jatkuvasta pyrkimyksestä käsitteiden ja selventämiseen, jäsentämiseen ja uudelleen arviointiin. Filosofian käsittäminen siten, että se on apinamaista toisten ajattelun toistantaa, on tämän arvostetun tieteenalan halventamista. Oikeudenmukaisuuden käsite ei poikkea tästä yleisperiaatteesta.

    ..tasa-arvo ei ole käsitteenä suppeampi kuin oikeudenmukaisuus, koska ilman pyrkimystä tasa-arvoon ei ole mitään oikeudenmukaisuutta, koko oikeudenmukaisuus menettää merkityksensä, ellei ihmisiä edes periaatteessa pidetä tasa-arvoisina..

    ..tasa-arvohan koskee viimekädessä elämisen edellytyksiä, sitä, onko ihmisillä toisiinsa verrattavissa olevat elämänolosuhteet..

    ..tuossa vertailussa raha on keskeinen, koska rahalla voidaan antaa erilaisille asioille arvo, siksi tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat ensisijaisesti taloudellisia käsitteitä..

    ..on suuri porvarillinen huijaus puhua jostakin sisäisestä tyytyväisyydestä, vaikka ruoka lautaselta puuttuisikin, näin ei ole, vaikka itse piispa julistaisi, ettei kristityn kuulu kadehtia lähimmäistään..

    Äänestä

  • old_profile_16943 kirjoitti:

    Käsittääkseni keskustelussa on nyt tasa-arvo, joka on käsitteenä suppeampi, kuin oikeudenmukaisuus. Mikäli oikeudenmukiaisuus kovin kiinnostaa, voidaan tätä termiä hieman rajata, keskustellaan vaikkapa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tämähän on varsin tuttu käsite kaikille. Valitsin sattumanvaraisesti erilaisia näkökulmia, tästä tuttuakin tutummasta käsitteestä. Kuinka selkeä se on ja kuinka ristiriidaton, se jääköön toisten arvioitavaksi.

    http://jaakkohuuki.blogspot.com/2007/05/raivion-raportti-ja-kieroutunut.html

    http://www.helsinki.fi/jarj/poleemi/sampo.html

    http://spuh.vuodatus.net/blog/366562

    http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2006:309:0119:01:FI:HTML

    Mikäli halutaan lähteä keskustelemaan, filosofian pohjalta oikeudenmukaisuuden käsitteestä, ongelmia on merkittävästi enemmän. Filosofia kun on ytimeltään kriittiseen ajatteluun ja väittelyyn perustuvaa toimintaa -näin Sokrateen hengessä. Filosofia ei muodostu valmiista tiedosta, vaan lähinnä jatkuvasta pyrkimyksestä käsitteiden ja selventämiseen, jäsentämiseen ja uudelleen arviointiin. Filosofian käsittäminen siten, että se on apinamaista toisten ajattelun toistantaa, on tämän arvostetun tieteenalan halventamista. Oikeudenmukaisuuden käsite ei poikkea tästä yleisperiaatteesta.

    Et sitten viitsi vastata kysymykseen? Me emme tarvitse filosofian määritelmää voidaksemme keskustella tästä asiasta enkä ole erityisen vakuuttunut sinun määrittely-yrityksestäkään (esim. mikä tieteenala muodostuu valmiista tiedosta? Miten tuo muka erottelisi filosofian muista tieteistä?)).

    Mutta yritetään itse asiasta uudelleen. Väite 'Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja jokaista ihmistä tulee kohdella samalla tavalla, sukupuolesta riippumatta' on normatiivinen väite. Se perustuu ajatukseen, että voimme puhua 'oikeudenmukaisesta' kohtelusta eli että meillä on käsitys oikeudenmukaisuudesta. Olet aivan oikeassa, että tasa-arvo on suppeampi käsite kuin tasa-arvo (nyt siis normatiivisessa mielessä). Mutta et nyt ilmeisestikään ymmärrä että tämä kantasi osoittaa oman positiosi järjettömyyden: se, että oikeudenmukaisuus on laajempi termi (ja tasa-arvo on yksi osa sitä) puolestaan implikoi, että jos oikeudenmukaisuuden käsite ei ole mielekäs, tasa-arvokaan ei ole mielekäs käsite. Eli, jos olet sitä mieltä, että oikeudenmukaisuus on absurdi käsite, et pysty antamaan mielekästä eksplikaatioita käsitteelle 'tasa-arvo'. Oman kantasi ristiriitaisuus seuraa suoraan omista väitteistäsi. Eli voisitko nyt vastata kysymykseen: oletko vieläkin sitä mieltä, että 'oikeudenmukaisuus' on absurdi käsite.

    Äänestä

  • UPDATE_7873588 kirjoitti:

    ..tasa-arvo ei ole käsitteenä suppeampi kuin oikeudenmukaisuus, koska ilman pyrkimystä tasa-arvoon ei ole mitään oikeudenmukaisuutta, koko oikeudenmukaisuus menettää merkityksensä, ellei ihmisiä edes periaatteessa pidetä tasa-arvoisina..

    ..tasa-arvohan koskee viimekädessä elämisen edellytyksiä, sitä, onko ihmisillä toisiinsa verrattavissa olevat elämänolosuhteet..

    ..tuossa vertailussa raha on keskeinen, koska rahalla voidaan antaa erilaisille asioille arvo, siksi tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat ensisijaisesti taloudellisia käsitteitä..

    ..on suuri porvarillinen huijaus puhua jostakin sisäisestä tyytyväisyydestä, vaikka ruoka lautaselta puuttuisikin, näin ei ole, vaikka itse piispa julistaisi, ettei kristityn kuulu kadehtia lähimmäistään..

    Tietenkin tasa-arvo on käsitteenä suppeampi, sinähän itse jopa niin kirjoitit. "Ilman pyrkimystä tasa-arvoon ei voi olla oikeudenmukaisuuden käsitettä", pitää sisällään väitteen, että tasa-arvo on oikeudemukaisuuden sisällä oleva arvo, näin se on väistämättä suppeampi. Tasa-arvo on helpommin mitattavissa, kuin oikeudemukaisuus, se on mahdollista myös todentaa edes jollakin tavoin. Tasa-arvo ei ole taloudellinen käsite (pelkästään), oikeudemukaisuus ei sitä ole missään tapauksessa.

    Oikeudenmukaisuutta on käsitellään varsin monessa yhteydessä, filosofiassa sitä pyritään tutkimaan osana arvoteoriaa. Käytännöllinen filosofia tutkii mm. ongelmia tekojen ja normien suhteista (deonttinen logiikka), arvojen rooleista päätöksenteossa (päätös- ja peliteoria), arvojen asemasta tekojen selittämisessä (teon teoria), sekä yleisemmin arvojen tehtävistä kulttuurin ja yhteiskunnan elementteinä (kulttuuri-, oikeus- ja yhteiskuntafilosofia). Teoreettinen filosofia tutkii arvoteoriaa mm. arvojen olemassa olon ongelmien kautta (ontologia), arvolausekkeiden syntaksiasta ja sematiikasta (kielifilosofia), arvoja koskevan tiedon lähteistä ja mahdollisuudesta (tietoteoria), sekä tieteen arvovapaudesta (tieteenfilosofia).

    Oikeudenmukaisuus on tärkeä arvo ja siksipä siitä on varsin monenlaisia käsityksiä, mitään titeeteelisesti pitävää teoriaa ei ole muodostettu. Käsitys oikeudenmukaisuudesta on ristiriitainen jo laissamekin, esimerkiksi voisi ottaa vaikka, tappamisen kiellon, se on kielletty ja teosta rangaistaan vankeustuomiolla, mikäli tappamisen harjoittelusta kieltäytyy täysin (totaalikieltäytyjät) niin rangaistus on, paradoksaalisesti sama.

    Äänestä

  • old_profile_16943 kirjoitti:

    Yhteiskunta heijastaa niitä piirteitä, joita ihmisillä oletetaan olevan. Yhteiskunnan rakenteellisuus toimii vahvempien ehdoilla.

    Kieli ei ole sukupuolineutraali, ei missään mielessä. Kieli heijastaa -tietenkin- sitä mistä se on kehittynyt. Kielen kehityksen juuret ovat syvällä patriarkaalisessa kulttuurissa.

    Kuulluksi tuleminen koskettaa toista sukupuolta silloin, jos toimintaan omalle sukupuolelle vieraassa ympäristössä. Naisten johtajuuden esteenä on lasikaton lisäksi myös kielitaidon puute. Miehillä vastaavanlaisia ongelmia syntyy esim. lastenhuoltajuus neuvotteluissa. Käytetty kieli on vierasta.

    Koulutuksessa ei kielen ominaisopiirteitä juurikaan huomioida, näin ei tehdä edes peruskoulussa, jossa neutraali kieli olisi kasvatuksen vuoksi välttämätöntä. Koulukieli vahvistaa stereotypioita.

    Koulutuksessa on edelleen ongelmia naisilla, yhä vielä naistutkimuksia vähätellään, edelleen mies pääsee nopeammin etenemään urallaan, heidän tutkimuksensa koetaan paremmiksi, näin on -perusteetta.

       Yhteiskunta heijastaa niitä piirteitä, joita ihmisillä oletetaan olevan. Yhteiskunnan rakenteellisuus toimii vahvempien ehdoilla.

    Esimerkiksi prostituutioksi määritellään vain seksin osto tilapäisissä suhteissa, ei avioliitossa. Näin se, että eliitin, eli rikkaiden vaimot, jotka menevät naimisiin miehen varakkuuden vuoksi, ei luokitella huoriksi. Yhteiskunnassamme yleistä naisten taipumusta avioitua rikkaamman kanssa ei siis lasketa huoruuden ja prostituution käsitteeseen.

    Kun pienituloiset naiset suosivat keskituloisia ja suurituloisia miehiä parinvalinnassaan, ja myös keskituloiset naiset suosivat suurituloisia miehiä parinvalinnassaan, niin lopulta yhteiskunnassa on kaksi suurta sinkkuryhmää, suurituloiset naiset, joille keskituloinen tai pienituloinen mies ei kelpaa ja pienituloiset miehet, jotka eivät kelpaa naisille miehiksi.

    Kun eliitti myös määrittelee kielessään seksin oston väkivallaksi ja raiskaukseksi, niin on mielenkiintoista, että avioliitossa tapahtuvaa seksin ostoa ei määritellä väkivallaksi, aivan kuin avioliitto legitimoisi raiskauksen ja väkivallan.

    Äänestä

  • Popovits kirjoitti:

    Et sitten viitsi vastata kysymykseen? Me emme tarvitse filosofian määritelmää voidaksemme keskustella tästä asiasta enkä ole erityisen vakuuttunut sinun määrittely-yrityksestäkään (esim. mikä tieteenala muodostuu valmiista tiedosta? Miten tuo muka erottelisi filosofian muista tieteistä?)).

    Mutta yritetään itse asiasta uudelleen. Väite 'Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja jokaista ihmistä tulee kohdella samalla tavalla, sukupuolesta riippumatta' on normatiivinen väite. Se perustuu ajatukseen, että voimme puhua 'oikeudenmukaisesta' kohtelusta eli että meillä on käsitys oikeudenmukaisuudesta. Olet aivan oikeassa, että tasa-arvo on suppeampi käsite kuin tasa-arvo (nyt siis normatiivisessa mielessä). Mutta et nyt ilmeisestikään ymmärrä että tämä kantasi osoittaa oman positiosi järjettömyyden: se, että oikeudenmukaisuus on laajempi termi (ja tasa-arvo on yksi osa sitä) puolestaan implikoi, että jos oikeudenmukaisuuden käsite ei ole mielekäs, tasa-arvokaan ei ole mielekäs käsite. Eli, jos olet sitä mieltä, että oikeudenmukaisuus on absurdi käsite, et pysty antamaan mielekästä eksplikaatioita käsitteelle 'tasa-arvo'. Oman kantasi ristiriitaisuus seuraa suoraan omista väitteistäsi. Eli voisitko nyt vastata kysymykseen: oletko vieläkin sitä mieltä, että 'oikeudenmukaisuus' on absurdi käsite.

    Oikeudenmukaisuus ei ole selkeä käsite, sitä ei voida mitenkään todentaa, se on moraalilauseke, joka on riippuvainen lausujan eettisesta arvopohjasta.

    Mitään yleistä oikeudenmukaisuuden käsitettä ei ole olemassa, se vaihtelee ja on vaihdellut aina. Meidän käsityksemme perustuvat tähän kulttuuriin ja ovat voimassa nyt. Tulevaisuudessa voimme ajatella aivan toisin. Toisin ajattelevat esim. islamistit, hindulaiset, buddalaiset, käsitteestä oikeudenmukaisuus. Tekeekö tämä asiantila todeksi sen ajatuksen, ettei oikeudenmukaisuuteen kannattaisi pyrkiä, vai todistaako se ainoastaan sen, ettei yleisesti hyväksyttyä käsitettä oikeudenmukaisuus ole? Tästähän olemme keskustelua jo käyneetkin. Jankkaaminen on ajan haaskaamista ja ikävystävää toimintaa.

    Oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon pyritään ja sitä toimintaa kannattaa harjoittaa, kuitenkin huomioiden se tosiasia, ettei käsite ole mitenkään ristiriidaton ja nykykäsityksemme siitä ei ole (mitä suuremmalla todennäköisyydellä) oikea, eikä myöskään oikeudenmukainen kaikkia kohtaan.

    Edelleen väitän, oikeudenmukaisuuden olevan absurdi käsite, käsite joka perustuu, meidän kultturissamme, teologiseen näkemykseen. Ainoastaan teologisen näkemyksen mukaan ottaminen tekisi, käsitteestä oikeudemukaisuus, faktisen ja olemassa olevaa todellisuutta. Muuten se on ainoastaan idea. Kuten jo sanoin, idea jota kannattaa kehittää ja siihen myös pyrkiä.

    Äänestä

  • old_profile_16943 kirjoitti:

    Tietenkin tasa-arvo on käsitteenä suppeampi, sinähän itse jopa niin kirjoitit. "Ilman pyrkimystä tasa-arvoon ei voi olla oikeudenmukaisuuden käsitettä", pitää sisällään väitteen, että tasa-arvo on oikeudemukaisuuden sisällä oleva arvo, näin se on väistämättä suppeampi. Tasa-arvo on helpommin mitattavissa, kuin oikeudemukaisuus, se on mahdollista myös todentaa edes jollakin tavoin. Tasa-arvo ei ole taloudellinen käsite (pelkästään), oikeudemukaisuus ei sitä ole missään tapauksessa.

    Oikeudenmukaisuutta on käsitellään varsin monessa yhteydessä, filosofiassa sitä pyritään tutkimaan osana arvoteoriaa. Käytännöllinen filosofia tutkii mm. ongelmia tekojen ja normien suhteista (deonttinen logiikka), arvojen rooleista päätöksenteossa (päätös- ja peliteoria), arvojen asemasta tekojen selittämisessä (teon teoria), sekä yleisemmin arvojen tehtävistä kulttuurin ja yhteiskunnan elementteinä (kulttuuri-, oikeus- ja yhteiskuntafilosofia). Teoreettinen filosofia tutkii arvoteoriaa mm. arvojen olemassa olon ongelmien kautta (ontologia), arvolausekkeiden syntaksiasta ja sematiikasta (kielifilosofia), arvoja koskevan tiedon lähteistä ja mahdollisuudesta (tietoteoria), sekä tieteen arvovapaudesta (tieteenfilosofia).

    Oikeudenmukaisuus on tärkeä arvo ja siksipä siitä on varsin monenlaisia käsityksiä, mitään titeeteelisesti pitävää teoriaa ei ole muodostettu. Käsitys oikeudenmukaisuudesta on ristiriitainen jo laissamekin, esimerkiksi voisi ottaa vaikka, tappamisen kiellon, se on kielletty ja teosta rangaistaan vankeustuomiolla, mikäli tappamisen harjoittelusta kieltäytyy täysin (totaalikieltäytyjät) niin rangaistus on, paradoksaalisesti sama.

    ..sanomani oli se, että ihmisillä pitää olla lähtökohtaisesti samanlaiset elämänolosuhteet..

    ..tuo on tasa-arvo..

    ..sitten pyrkimys tuohon tilaan on oikeudenmukaisuus..

    ..tasa-arvo on laajempi, koska se ei ole toteutunut, kysymys on siis ikään kuin astiasta, joka vähitellen täyttyy, sanottakoon näin asian saattamiseksi mahdollisimman konkreettiseksi..

    ..oikeudenmukaisuus siis lähenee tasa-arvoa tässä minun mallissani, ja maailmassa myös, jos saamme maailmaan valistuneita päätöksentekijöitä..

    Äänestä

  • Heteroiden vapautusrintama kirjoitti:

       Yhteiskunta heijastaa niitä piirteitä, joita ihmisillä oletetaan olevan. Yhteiskunnan rakenteellisuus toimii vahvempien ehdoilla.

    Esimerkiksi prostituutioksi määritellään vain seksin osto tilapäisissä suhteissa, ei avioliitossa. Näin se, että eliitin, eli rikkaiden vaimot, jotka menevät naimisiin miehen varakkuuden vuoksi, ei luokitella huoriksi. Yhteiskunnassamme yleistä naisten taipumusta avioitua rikkaamman kanssa ei siis lasketa huoruuden ja prostituution käsitteeseen.

    Kun pienituloiset naiset suosivat keskituloisia ja suurituloisia miehiä parinvalinnassaan, ja myös keskituloiset naiset suosivat suurituloisia miehiä parinvalinnassaan, niin lopulta yhteiskunnassa on kaksi suurta sinkkuryhmää, suurituloiset naiset, joille keskituloinen tai pienituloinen mies ei kelpaa ja pienituloiset miehet, jotka eivät kelpaa naisille miehiksi.

    Kun eliitti myös määrittelee kielessään seksin oston väkivallaksi ja raiskaukseksi, niin on mielenkiintoista, että avioliitossa tapahtuvaa seksin ostoa ei määritellä väkivallaksi, aivan kuin avioliitto legitimoisi raiskauksen ja väkivallan.

    avioliittosi oikein on?

    Äänestä

  • old_profile_16943 kirjoitti:

    Oikeudenmukaisuus ei ole selkeä käsite, sitä ei voida mitenkään todentaa, se on moraalilauseke, joka on riippuvainen lausujan eettisesta arvopohjasta.

    Mitään yleistä oikeudenmukaisuuden käsitettä ei ole olemassa, se vaihtelee ja on vaihdellut aina. Meidän käsityksemme perustuvat tähän kulttuuriin ja ovat voimassa nyt. Tulevaisuudessa voimme ajatella aivan toisin. Toisin ajattelevat esim. islamistit, hindulaiset, buddalaiset, käsitteestä oikeudenmukaisuus. Tekeekö tämä asiantila todeksi sen ajatuksen, ettei oikeudenmukaisuuteen kannattaisi pyrkiä, vai todistaako se ainoastaan sen, ettei yleisesti hyväksyttyä käsitettä oikeudenmukaisuus ole? Tästähän olemme keskustelua jo käyneetkin. Jankkaaminen on ajan haaskaamista ja ikävystävää toimintaa.

    Oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon pyritään ja sitä toimintaa kannattaa harjoittaa, kuitenkin huomioiden se tosiasia, ettei käsite ole mitenkään ristiriidaton ja nykykäsityksemme siitä ei ole (mitä suuremmalla todennäköisyydellä) oikea, eikä myöskään oikeudenmukainen kaikkia kohtaan.

    Edelleen väitän, oikeudenmukaisuuden olevan absurdi käsite, käsite joka perustuu, meidän kultturissamme, teologiseen näkemykseen. Ainoastaan teologisen näkemyksen mukaan ottaminen tekisi, käsitteestä oikeudemukaisuus, faktisen ja olemassa olevaa todellisuutta. Muuten se on ainoastaan idea. Kuten jo sanoin, idea jota kannattaa kehittää ja siihen myös pyrkiä.

    Kirjoittelet edelleen omista aiheistasi etkä tunnu edes yrittävän keskustella.

    Sinun mukaasi siis myös tasa-arvo on absurdi termi. Mutta et näytä millään tajuavan niin yksinkertaista asiaa, että absurdien, itseasiassa sisäisesti ristiriitaisten, termien toteuttamiseen ei kannata pyrkiä. Miten pyrkiä ja mihin? Jos termi on absurdi, voimme tehdä ihan mitä vain ja sanoa, että tämä on sitä itseään. Edelleen, jos todella olet sitä mieltä, että oikeudenmukaisuus on absurdia, on myös absurdia väittää että on epäoikeudenmukaista maksaa miehelle enemmän kuin naiselle.

    No, koska rationaalinen väittely ei ilmeisesti ole mahdollista näistä asioista, suuntaan vehreämmille laitumille. En itse olisi vain uskonut kyllästyväni näinkin tärkeään asiaan keskittyvän sivuston keskustelijoihin ihan näin nopeasti.

    Äänestä

  • Popovits kirjoitti:

    Kirjoittelet edelleen omista aiheistasi etkä tunnu edes yrittävän keskustella.

    Sinun mukaasi siis myös tasa-arvo on absurdi termi. Mutta et näytä millään tajuavan niin yksinkertaista asiaa, että absurdien, itseasiassa sisäisesti ristiriitaisten, termien toteuttamiseen ei kannata pyrkiä. Miten pyrkiä ja mihin? Jos termi on absurdi, voimme tehdä ihan mitä vain ja sanoa, että tämä on sitä itseään. Edelleen, jos todella olet sitä mieltä, että oikeudenmukaisuus on absurdia, on myös absurdia väittää että on epäoikeudenmukaista maksaa miehelle enemmän kuin naiselle.

    No, koska rationaalinen väittely ei ilmeisesti ole mahdollista näistä asioista, suuntaan vehreämmille laitumille. En itse olisi vain uskonut kyllästyväni näinkin tärkeään asiaan keskittyvän sivuston keskustelijoihin ihan näin nopeasti.

    Tietenkin kirjoitan, kirjoitan tasan siitä, mistä haluan keskustella, kuten sinäkin teet.

    Absurdi (mahdoton, järjenvastainen) on aivan käypänen ilmaus, kuvamaan oikeudenmukaisuuden käsitettä. Siitä on niin ristiriitaisia näkemyksiä ja sen toteutuksessa on käsittämättömiä variaatioita. Jokaisella on omalaisensa käsitys oikeudemukaisuudesta, kuten monesta muustakin yleiskäsitteestä. Normaativiset ohjeet ovat jo määritelmällisesti niin yleisiä, ettei niistä voi mitään totuutta edes muodostaa. Väljyys toisaalta mahdollistaa niiden käytön.

    Mikäli jokin yleiskäsitys on, sitä lähemmin tarkastellessa absurdi, niin seuraako siitä, ettei tätä käsitettä sinänsä ole? Vai ettei siitä tarvitse välittää? Tai tämän asian käsittäminen, tarkoittaakin sitä, ettei mistään asiasta voi enää muodostaa, mitään omaa kantaa, mikäli asia sivuaa tätä käsitettä? Tämähän menisi näin vallan merkiliseksi.

    Täällä on toki toisiakin keskustelijoita, minusta ei kannata välittää. Minäkin valitsen aika tarkoin keskustelukumppanini.

    Rationaalinen keskustelu on sitä, että perustelee omat väitteensä edes jotenkin. Pelkkä toisen ajatusten ihmettely ei sitä ole.

    Äänestä

  • sinun. kirjoitti:

    avioliittosi oikein on?

       "Vaimoni sisko varasi jouluksi etelänmatkan. Keskusteltuaan vaimoni kanssa, vaimoni päätti pistää "kaapin kiinni" eli lopettaa sekstaamisen kanssani kunnes suostuisin kustantamaan meille etelänmatkan samaan paikkaan. Pakkohan minun oli lopulta suostua, vaikka siinä tulikin seksille hintaa (1800/2 = 900€.) tosin jatkosopimuksella.

    MUTTA.....

    Koska vaimoni antaa minulle seksiä rahallista etuutta vastaan, hän on siis huora. Koska hänen siskonsa painosti hänet siihen, on vaimoni sisko siis parittaja. Koska vaimollani on parittaja, olen siis syyllistynyt seksin ostoon parituksen uhrilta. Kun hölmöyksissäni menin vielä lupaamaan etelänmatkan ravintolassa, olen siis vielä syyllistynyt seksin ostoon julkisella paikalla. Ja vaimoni siis seksin myyntiin julkisella paikalla. Onneksi hän ei sentään ole alaikäinen.

    Eli siis voipi olla, että jouluna istummekin kaikki kolme etelän rantatuolien sijasta linnassa."

    Äänestä

  • old_profile_16943 kirjoitti:

    Oikeudenmukaisuus ei ole selkeä käsite, sitä ei voida mitenkään todentaa, se on moraalilauseke, joka on riippuvainen lausujan eettisesta arvopohjasta.

    Mitään yleistä oikeudenmukaisuuden käsitettä ei ole olemassa, se vaihtelee ja on vaihdellut aina. Meidän käsityksemme perustuvat tähän kulttuuriin ja ovat voimassa nyt. Tulevaisuudessa voimme ajatella aivan toisin. Toisin ajattelevat esim. islamistit, hindulaiset, buddalaiset, käsitteestä oikeudenmukaisuus. Tekeekö tämä asiantila todeksi sen ajatuksen, ettei oikeudenmukaisuuteen kannattaisi pyrkiä, vai todistaako se ainoastaan sen, ettei yleisesti hyväksyttyä käsitettä oikeudenmukaisuus ole? Tästähän olemme keskustelua jo käyneetkin. Jankkaaminen on ajan haaskaamista ja ikävystävää toimintaa.

    Oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon pyritään ja sitä toimintaa kannattaa harjoittaa, kuitenkin huomioiden se tosiasia, ettei käsite ole mitenkään ristiriidaton ja nykykäsityksemme siitä ei ole (mitä suuremmalla todennäköisyydellä) oikea, eikä myöskään oikeudenmukainen kaikkia kohtaan.

    Edelleen väitän, oikeudenmukaisuuden olevan absurdi käsite, käsite joka perustuu, meidän kultturissamme, teologiseen näkemykseen. Ainoastaan teologisen näkemyksen mukaan ottaminen tekisi, käsitteestä oikeudemukaisuus, faktisen ja olemassa olevaa todellisuutta. Muuten se on ainoastaan idea. Kuten jo sanoin, idea jota kannattaa kehittää ja siihen myös pyrkiä.

    ..kuten jo esitin, oikeudenmukaisuus on täysin mitattavissa oleva käsite..

    ..jos tasa-arvo tiivistetään yhtäläiseksi rahassa mitattavaksi arvoksi ja oikeudenmukaisuus tasa-arvon toteutumisen asteeksi, niin asian luulisi olevan harvinaisen selvän..

    Äänestä

  • UPDATE_7873588 kirjoitti:

    ..kuten jo esitin, oikeudenmukaisuus on täysin mitattavissa oleva käsite..

    ..jos tasa-arvo tiivistetään yhtäläiseksi rahassa mitattavaksi arvoksi ja oikeudenmukaisuus tasa-arvon toteutumisen asteeksi, niin asian luulisi olevan harvinaisen selvän..

    Oikeudenmukaisuudella ei ole taloudellista tasa-arvoa, se on selvää. Jopa sosiaalityö, joka lähtokohtaisesti perustuu taloudelliseen tasa-arvottamiseen ts. tuetaan heikoimmassa asemassa olevia, lähtee erilaisista arvoista, kuin taloudesta.

    Oikeudenmukaisuuteen liittyvistä ongelmista ovat akuunteimpia tällä hetkellä, lääketieteeseen liittyvät tekijät,näitä ovat mm hoidon priorisointi, hoitamatta jättämiset, hoidon eettinen tarkastelu, kärimyksen tuottaminen, suhtautuminen kuolemaan jne..

    Oikeudenmukaisuus on myös tieteessä varsin tärkeä kysymys tällä hetkellä mm. aseteknologiassa, luonnonsuojelussa, eläinkokeissa, eläintensujelussa. Oikeudenmukaisuus on myös tärkeä silloin, kun käsitellään etnisten vähemistöjen asemaa. Oikeudenmukaisuus liittyy myös käsitykseen naisen asemasta.

    Oikeudenmukaisuus on käsitteenä varsin laaja ja vaikka sitä ei voi moraalifilosofiasta mitenkään irrottaa ja se on näin väistämättä arvoväritteinen (mielipide kysymys), siitä huolimatta, sitä pyritään toteuttamaan ja sen toteutusta seuraamaan.

    Lyhyt määritelmä sosiaalityöstä ja tämän työn keinoista pyrkiä toteuttamaan oikeudenmukaisuuden ideaa.

    http://www.ifsw.org/en/p38000408.html

    Äänestä

  • old_profile_16943 kirjoitti:

    Oikeudenmukaisuudella ei ole taloudellista tasa-arvoa, se on selvää. Jopa sosiaalityö, joka lähtokohtaisesti perustuu taloudelliseen tasa-arvottamiseen ts. tuetaan heikoimmassa asemassa olevia, lähtee erilaisista arvoista, kuin taloudesta.

    Oikeudenmukaisuuteen liittyvistä ongelmista ovat akuunteimpia tällä hetkellä, lääketieteeseen liittyvät tekijät,näitä ovat mm hoidon priorisointi, hoitamatta jättämiset, hoidon eettinen tarkastelu, kärimyksen tuottaminen, suhtautuminen kuolemaan jne..

    Oikeudenmukaisuus on myös tieteessä varsin tärkeä kysymys tällä hetkellä mm. aseteknologiassa, luonnonsuojelussa, eläinkokeissa, eläintensujelussa. Oikeudenmukaisuus on myös tärkeä silloin, kun käsitellään etnisten vähemistöjen asemaa. Oikeudenmukaisuus liittyy myös käsitykseen naisen asemasta.

    Oikeudenmukaisuus on käsitteenä varsin laaja ja vaikka sitä ei voi moraalifilosofiasta mitenkään irrottaa ja se on näin väistämättä arvoväritteinen (mielipide kysymys), siitä huolimatta, sitä pyritään toteuttamaan ja sen toteutusta seuraamaan.

    Lyhyt määritelmä sosiaalityöstä ja tämän työn keinoista pyrkiä toteuttamaan oikeudenmukaisuuden ideaa.

    http://www.ifsw.org/en/p38000408.html

    ..joopati joo, onhan se..

    ..oikeudenmukaisuus on todella vaikea käsite, kun siitä sellainen tehdään..

    ..mutta kuten sanoin, markkinamekanismia kannattaa käyttää hyväksi asioiden saattamiseksi oikealle tolalleen..

    ..kysymys on siitä, että kaikille tarjotaan samanlaiset toimintamahdollisuudet erilaisten toimintojen rahoittamiseksi..

    ..monet priorisointikysymykset ratkeavat juuri rahan avulla, samoin vähemmistöjen yms. asema..

    ..oikeudenmukaisuuskysymykset koskevat juuri sitä, että heikompiosaisilta,sairailta, lapsilta, vanhuksilta yms. puuttuu resursseja, samoin köyhyysongelma aiheutuu juuri siitä, että rosvot vievät rahat ja köyhät, sairaat yms. kärsivät..

    Äänestä

  • UPDATE_7873588 kirjoitti:

    ..joopati joo, onhan se..

    ..oikeudenmukaisuus on todella vaikea käsite, kun siitä sellainen tehdään..

    ..mutta kuten sanoin, markkinamekanismia kannattaa käyttää hyväksi asioiden saattamiseksi oikealle tolalleen..

    ..kysymys on siitä, että kaikille tarjotaan samanlaiset toimintamahdollisuudet erilaisten toimintojen rahoittamiseksi..

    ..monet priorisointikysymykset ratkeavat juuri rahan avulla, samoin vähemmistöjen yms. asema..

    ..oikeudenmukaisuuskysymykset koskevat juuri sitä, että heikompiosaisilta,sairailta, lapsilta, vanhuksilta yms. puuttuu resursseja, samoin köyhyysongelma aiheutuu juuri siitä, että rosvot vievät rahat ja köyhät, sairaat yms. kärsivät..

    Kaikkiin ongelmiin ei markkinamekanismia voida käyttää. Lääketieteestä löytyy varsin paljon esimerkkejä tästä. Muutamia eettisiä ongelmia voisin mainita, jokainen voi ratkaista oman oikeudenmukaisuus käsitteensä mukaisesti, mitä tulisi tehdä.

    Lääketeollisuuas kehittyy valtavaa vauhtia, nykyiset hoidot ovat liian kalliita yhteiskunnan kustennettaviksi. Niinpä on alueita, joissa saa käypää hoitoa sairauteensa, toisaalla samaa sairautta ei hoideta. Mikäli kaikki uudet sovellukset otettaisiin käyttöön, terveydenhuoltomenot nousisivat kattoon, perusterveydenhuolto kärsisi tästä eniten. Käytännössä hoitoa priorisoidaan paikan päällä, mitään yleisiä linjauksia ei ole saatu aikaiseksi.

    Käsitys kuolemasta on ongelmallinen myös, onko aivovammaisella oikeus kieltäytyä, kipua tuottavasta, vain elämää jatkavasta, hoidosta, voiko vanhemmat tehdä lapsensa puolesta, tämän päätöksen. Voiko vanhemmat vaatia hoidon jatkamista, edellä mainitussa tapauksessa? Onko lääkäreillä oikeus kokeilla, kenties, tehoavaa lääkettä, muuten kuolevalle potilaalle, vaikka lääkettä ei olisi riittävästi testattu?

    Onko ihmisellä oikeus kieltäytyä hoidosta ja käyttää vaihtoehtoisia hoitoja, mikäli kyseessä on vaajaavaltainen ihminen tai lapsen puolesta vanhemmat. Kuinka paljon kipua voi tuottaa hoitotapahtumassa, missä vaiheessa hoito olisi inhimillistä lopettaa?

    Näitä kysymyksiä on loputtomasti myös sosiaalipuolella. Vastauksia ei olla saatu, asioita ratkotaan aina tilanteen mukaisesti. Käsitys oikeudenmukaisuudesta ei toteudu näin, toisaalta mitään kattavaa oikeudenmukaisuuden käytäntöjä ei olla saatu aikaiseksi.

    Käsite on todella vaikea, vaikka sitä ei sellaiseksi pyrittäisi tekemäänkään.

    Äänestä

  • old_profile_16943 kirjoitti:

    Kaikkiin ongelmiin ei markkinamekanismia voida käyttää. Lääketieteestä löytyy varsin paljon esimerkkejä tästä. Muutamia eettisiä ongelmia voisin mainita, jokainen voi ratkaista oman oikeudenmukaisuus käsitteensä mukaisesti, mitä tulisi tehdä.

    Lääketeollisuuas kehittyy valtavaa vauhtia, nykyiset hoidot ovat liian kalliita yhteiskunnan kustennettaviksi. Niinpä on alueita, joissa saa käypää hoitoa sairauteensa, toisaalla samaa sairautta ei hoideta. Mikäli kaikki uudet sovellukset otettaisiin käyttöön, terveydenhuoltomenot nousisivat kattoon, perusterveydenhuolto kärsisi tästä eniten. Käytännössä hoitoa priorisoidaan paikan päällä, mitään yleisiä linjauksia ei ole saatu aikaiseksi.

    Käsitys kuolemasta on ongelmallinen myös, onko aivovammaisella oikeus kieltäytyä, kipua tuottavasta, vain elämää jatkavasta, hoidosta, voiko vanhemmat tehdä lapsensa puolesta, tämän päätöksen. Voiko vanhemmat vaatia hoidon jatkamista, edellä mainitussa tapauksessa? Onko lääkäreillä oikeus kokeilla, kenties, tehoavaa lääkettä, muuten kuolevalle potilaalle, vaikka lääkettä ei olisi riittävästi testattu?

    Onko ihmisellä oikeus kieltäytyä hoidosta ja käyttää vaihtoehtoisia hoitoja, mikäli kyseessä on vaajaavaltainen ihminen tai lapsen puolesta vanhemmat. Kuinka paljon kipua voi tuottaa hoitotapahtumassa, missä vaiheessa hoito olisi inhimillistä lopettaa?

    Näitä kysymyksiä on loputtomasti myös sosiaalipuolella. Vastauksia ei olla saatu, asioita ratkotaan aina tilanteen mukaisesti. Käsitys oikeudenmukaisuudesta ei toteudu näin, toisaalta mitään kattavaa oikeudenmukaisuuden käytäntöjä ei olla saatu aikaiseksi.

    Käsite on todella vaikea, vaikka sitä ei sellaiseksi pyrittäisi tekemäänkään.

    ..markkinamekanismia käytetään yhä enenevästi erilaisten ongelmien ratkaisemiseen, perinteinen julkinen talouskin on kokenut viimevuosikymmenien aikana melkoisen mullistuksen nimenomaan markkinamekanismin suuntaan..

    ..keskeinen idea tässä on se, ettei julkinen päätöksentekijä ole kykenevä ratkomaan erilaisten yksilöiden ongelmia, vaan ihmiset itse ovat omien ongelmiensa paras asiantuntija, ongelmien, joista heillä itsellään on parhain tieto..

    ..valitettavasti vain tämä ongelmanratkaisu ei ole mahdollinen vääristyneen resurssirakenteen takia, koska rosvot vetävät välistä ja hyötyvät ansiottomasti sekä köyhdyttävät valtaosan ihmisiä..

    ..julkisen vallan tulisi taata vain ne periaatteet, joiden puitteissa toimitaan siten, että yhteiskunnallinen elämä mahdollistuu..

    ..julkisen vallan ei pidä puuttua yksityiskohtaisesti kansalaisen päätöksentekoon saati tulla sanomaan, mihin aikaan kansalainen saa ostaa esimerkiksi limunaatia..

    ..jos talous toimii rationaalisesti, niin kaikki uudet keksinnöt otetaan kyllä käyttöön, jos se on suinkin mahdollista, ja nimenomaan talous sanelee sen, mikä on mahdollista ja mikä ei..

    ..kaikkein moraalittominta on etukäteen säätää esimerkiksi normi, jonka mukaan predestinoidaan, että vain rikkain desiili pääsee nauttimaan jostakin edusta tai että ilmainen päivähoito kuuluu vain köyhille..

    ..kaiken on periaatteessa oltava sallittua kaikille siten, että kansalainen voi itse päättää, onko jokin asia hänelle mahdollinen vai ei..

    ..etiikan ja moraalin ongelmat syntyvät elämisen perusedellytyksistä, siis viimekädessä taloudesta..

    ..ellei näin olisi, millään ei olisi mitään arvoa, kukin eläisi kuin sika vatukossa, kuten se joillekin rosvoille tänä päivänä mahdollista onkin..

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Tittelityy kirjoitti:

Alla olevassa ketjussa keskustellaan, varsin mielenkiintoisesti, tyttöjen kasvattamisesta. Mihin ympäristöön me siis kasvatamme näitä viikareita. Kuinka kulttuurimme vastaanottaa nämä sukupuolineutraalisti kasvatetut lapset?

Yhteiskuntamme perustuu segegaatioon jopa rakennettu ympäristö. On sekeästi erotettu alueita, jotka "kuuluvat" miehiseen valtapiiriin ja myös naiselliseen. Nämä rajat ovat olemassa, vaikka niistä ei puhuta ja niitä ei haluta huomioida.

Kieli ei ole sukupuolineutraalia, on miehisiä kielialueita ja samoin kun on naisellisia. Miehisiin kielialueisiin kuuluvat mm. lakikieli ja johtamiseen käytetty kielenkäyttö. Naisellisia kielialueita ovat (luonnollisesti) hoivaamiseen käytetty kielenkäyttö. Erilaisten kielialuiden olemassa olo merkitsee sitä, ettei "väärää" sukupuolta omaava koe itseään kuulluksi. Ongelmia seuraa aivan luonnostaan.

Pwerheiden roolituksesta on varsin paljon nyt puhuttu, koska isyysvapaiden käyttöön pyritään kannustamaan. Näissä keskusteluissa näkyy sekeästi, kuinka tarkoin rajattu on myös perhepiiri -sukupuolten mukaisesti.

Kulttuurissa on myös selvästi erotettu miehiset ja naiselliset alueet. Historian kirjoituksessa tämä näkyy selvästi. Naiset on toimijoina häivytetty historiasta. Äskettäin on vasta huomattu esim. 1918 tapahtuminen jälkeisesissä tutkimuksissa, kuinka "punaisia" naisia teloitettiin, syynä oli ainoastaan aseisiin tarttuminen. Eräs teloitettu tyttö oli 14 vuotias.


Feminismistä sen verran, ettei nämä rakenteelliset tekijät ole feministien syytä, saati ansiota. Feminismin ansioksi voidaan laskea se, että näistä asioista puhutaan avoimesti.

Mielenkiintoista on näiden sukupuolierojen itsepintainen näkeminen luonnollisina. Anna Kortelainen on valittu EVA.n projektiin, pyrkimyksenä on naisten lisääminen johtotehtäviin. Kortelaisen mielipiteisiin voi tutustua alhaalla olevassa liitteessä. Kuinka uskottavaa on hänen "sukupuolineutraalin asenteensa? Sitä kannataa aidosti miettiä.

http://www.dodo.org/uutiset/mielihyvasta_tinkimatta.html

http://www.eva.fi/files/1738_Lehdistotiedote_25_1_07.pdf

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu