Kapinallisten voitokas vastahyökkäys vuoden 1996 elokuun lopussa sai Tsetsenian ensimmäisen sodan päättymään aselepoon ja poliittisiin ja taloudellisiin sopimuksiin.
Lokakuussa 1999 aloitetut uudet sotatoimet sen sijaan jatkuvat yhä, vaikka Moskova ei sitä myönnä. Konfliktin kesto herättää paljon kysymyksiä. Onko käynnissä kansanmurha?
Onko Venäjä ajan kuluessa muuttanut tavoitteitaan? Onko Islamilla jokin rooli sodassa, vai käytetäänkö uskontoa vain hyväksi?
YK:n yleiskokous hyväksyi 9.12.1948 yleissopimuksen kansanmurhien ehkäisemiseksi ja niihin syyllistyneiden rankaisemiseksi.
Sopimuksessa määritellään, mitä kansanmurharikoksella tarkoitetaan: se on tietoista, systemaattista ja ohjattua etnisen, kielellisen, kansallisen,uskonnollisen tai rodullisen ryhmän eliminointia.
Valtaosa tsetseeneistä on sitä mieltä, että määritelmä kuvaa osuvasti venäläisarmeijan toimia heidän tasavallassaan: he pitävät itseään kansanmurhan uhreina eivätkä hyväksy, että juridisesti ei Tsetseniassa olisi siitä kysymys.
Moskovassa haastattelemani ihmiset ovat puheissaan varovaisempia. Kenraali Eduard Vorobjov kieltäytyi 1994 hyökkäämästä Tsetseniaan ja erosi tehtävästään.
Hän on 12 vuotta myöhemmin yhä sitä mieltä, että sotilallinen interventio oli virhe, koska aina on ollut muitakin keinoja ratkaista tämä kysymys.
Kansanmurhasta hän ei kuitenkaan halua kuulla puhuttavankaan.Hänestä kyse on taistelusta separatismia vastaan, jotta Tsetsenian alue pysyisi Venäjän federaation osana.
Myös Lida Jusupova, joka on 15 vuoden ajan johtanut venäläisen ihmisoikeusjärjestön Memorialin toimistoa Groznyissä, myöntää että kansanmurhasta puhumista on vaikea perustella juridisesti.
Lida Jusupova tietää, ettei maailma voi tunnustaa tsetsenialaisten kansanmurhaa ilman tarkaa tietoa uhrien määrästä, joita ei kuitenkaan ole.
Aikaa on kulunut aivan liikaa,jotta väestölaskenta voitaisiin tehdä. Jos tänä päivänä yritettäisiin selvittää, montako tsetseeniä on kuollut ja montako on pakolaisena Länsi-Euroopassa tai Venäjällä,yllättäisiin varmasti tuloksia.
Tsetseniassa ei kohta ole lainkaan tsetseenejä!
Mistä johtuu tämä alistunut asenne barbariaan?
UrheaN Sotilaiden äidit-järjestön johtaja Valentina Melnikova puolestaan sanoo: Emme todellakaan voi tietää mitä Kreml oikein haluaa-paitsi että Vladimir Putin kieltäytyy neuvottelemasta.
Valentina Melnikova sanoo oman mielipiteensä suoraan: Se on uskonnon hyväksikäyttöä. Vuodesta 1999 lähtien Kreml on syyttänyt wahhabiitteja ja fundamentalisteja piilottaakseen todelliset syylliset, joiden toiminta sen pitäisi lopettaa.
Armeijalla nykyinen tilanne näyttää sopivan, eikä se edes halua, että konflikti loppuisi. beslanin katastrofin jälkeen Putin päätti itse nimittää alueiden kuvernöörit.
Aikaisemmin tehtävään oli valittu yleisillä vaaleilla. Ratkaisu osoittaa, kuinka kyvytön Venäjän hallitus on: mitä kuvernöörien valintatapa liittyy kansainväliseen sotaan terrorismia vastaan?
DOMRA
Lokakuussa 1999 aloitetut uudet sotatoimet sen sijaan jatkuvat yhä, vaikka Moskova ei sitä myönnä. Konfliktin kesto herättää paljon kysymyksiä. Onko käynnissä kansanmurha?
Onko Venäjä ajan kuluessa muuttanut tavoitteitaan? Onko Islamilla jokin rooli sodassa, vai käytetäänkö uskontoa vain hyväksi?
YK:n yleiskokous hyväksyi 9.12.1948 yleissopimuksen kansanmurhien ehkäisemiseksi ja niihin syyllistyneiden rankaisemiseksi.
Sopimuksessa määritellään, mitä kansanmurharikoksella tarkoitetaan: se on tietoista, systemaattista ja ohjattua etnisen, kielellisen, kansallisen,uskonnollisen tai rodullisen ryhmän eliminointia.
Valtaosa tsetseeneistä on sitä mieltä, että määritelmä kuvaa osuvasti venäläisarmeijan toimia heidän tasavallassaan: he pitävät itseään kansanmurhan uhreina eivätkä hyväksy, että juridisesti ei Tsetseniassa olisi siitä kysymys.
Moskovassa haastattelemani ihmiset ovat puheissaan varovaisempia. Kenraali Eduard Vorobjov kieltäytyi 1994 hyökkäämästä Tsetseniaan ja erosi tehtävästään.
Hän on 12 vuotta myöhemmin yhä sitä mieltä, että sotilallinen interventio oli virhe, koska aina on ollut muitakin keinoja ratkaista tämä kysymys.
Kansanmurhasta hän ei kuitenkaan halua kuulla puhuttavankaan.Hänestä kyse on taistelusta separatismia vastaan, jotta Tsetsenian alue pysyisi Venäjän federaation osana.
Myös Lida Jusupova, joka on 15 vuoden ajan johtanut venäläisen ihmisoikeusjärjestön Memorialin toimistoa Groznyissä, myöntää että kansanmurhasta puhumista on vaikea perustella juridisesti.
Lida Jusupova tietää, ettei maailma voi tunnustaa tsetsenialaisten kansanmurhaa ilman tarkaa tietoa uhrien määrästä, joita ei kuitenkaan ole.
Aikaa on kulunut aivan liikaa,jotta väestölaskenta voitaisiin tehdä. Jos tänä päivänä yritettäisiin selvittää, montako tsetseeniä on kuollut ja montako on pakolaisena Länsi-Euroopassa tai Venäjällä,yllättäisiin varmasti tuloksia.
Tsetseniassa ei kohta ole lainkaan tsetseenejä!
Mistä johtuu tämä alistunut asenne barbariaan?
UrheaN Sotilaiden äidit-järjestön johtaja Valentina Melnikova puolestaan sanoo: Emme todellakaan voi tietää mitä Kreml oikein haluaa-paitsi että Vladimir Putin kieltäytyy neuvottelemasta.
Valentina Melnikova sanoo oman mielipiteensä suoraan: Se on uskonnon hyväksikäyttöä. Vuodesta 1999 lähtien Kreml on syyttänyt wahhabiitteja ja fundamentalisteja piilottaakseen todelliset syylliset, joiden toiminta sen pitäisi lopettaa.
Armeijalla nykyinen tilanne näyttää sopivan, eikä se edes halua, että konflikti loppuisi. beslanin katastrofin jälkeen Putin päätti itse nimittää alueiden kuvernöörit.
Aikaisemmin tehtävään oli valittu yleisillä vaaleilla. Ratkaisu osoittaa, kuinka kyvytön Venäjän hallitus on: mitä kuvernöörien valintatapa liittyy kansainväliseen sotaan terrorismia vastaan?
DOMRA
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.