Venäjän kieli

Hieman vaikeampaa on. Ei kyrilliset aakkoset vaan verbien taivutukset. Sanastokin poikkeaa hieman länsieurooppalaisista kielistä (joissa on enemmän yhteisiä sanoja).

rintaääni kirjoitti:

Hieman vaikeampaa on. Ei kyrilliset aakkoset vaan verbien taivutukset. Sanastokin poikkeaa hieman länsieurooppalaisista kielistä (joissa on enemmän yhteisiä sanoja).

Eihän suomellakaan ole mitään tekemistä länsieurooppalaisten kielten kanssa.
Tottakai venäjänkin oppii hyvin. Esimerkkejä on tuhansittain.

Kielinero* kirjoitti:

Eihän suomellakaan ole mitään tekemistä länsieurooppalaisten kielten kanssa.
Tottakai venäjänkin oppii hyvin. Esimerkkejä on tuhansittain.

Etsin Tre alueelta ystävää, joka haluaisi parantaa venäjän kielen taitojaan ja auttaa minua parantamaan suomen kielen taitojani.

Teikäläisen kannattaisi mahdollisesti tutustua tähän painotuotteeseen esimerkiksi Akateemisessa kirjakaupassa:

http://www.kirjasi.fi/fi/9789517922340

. . .

Omalle itsenäiselle opiskelulle (aluksi pieniä paloja sieltä täältä...) ovat antaneet mukavasti vauhtia myös omaan tahtiin vertaillusti selaillut "Mozhno i grammatika" (Jegorenkov & Salomaa / Otava), "Lyhyt venäjän kielioppi" (Ruohonen & Strengell-kämper / Otava), "Venäjän kielioppi - venäjää aikuisille" (Alestalo & Hämäläinen / Finn Lectura) sekä Ann Rolbinin englanninkieliset materiaalit (joissa on myös translitterointi).

Sanakirjojen, eritoten sen jokaisesta säädyllisestä kirjastosta löytyvän kunnioitettavan paksuisen Oxford-sanakirjan merkitystä tiettyjen fraasien löytämiseen ei tule myöskään missään tapauksessa aliarvioida. :P

Polyglot kirjoitti:

Teikäläisen kannattaisi mahdollisesti tutustua tähän painotuotteeseen esimerkiksi Akateemisessa kirjakaupassa:

http://www.kirjasi.fi/fi/9789517922340

. . .

Omalle itsenäiselle opiskelulle (aluksi pieniä paloja sieltä täältä...) ovat antaneet mukavasti vauhtia myös omaan tahtiin vertaillusti selaillut "Mozhno i grammatika" (Jegorenkov & Salomaa / Otava), "Lyhyt venäjän kielioppi" (Ruohonen & Strengell-kämper / Otava), "Venäjän kielioppi - venäjää aikuisille" (Alestalo & Hämäläinen / Finn Lectura) sekä Ann Rolbinin englanninkieliset materiaalit (joissa on myös translitterointi).

Sanakirjojen, eritoten sen jokaisesta säädyllisestä kirjastosta löytyvän kunnioitettavan paksuisen Oxford-sanakirjan merkitystä tiettyjen fraasien löytämiseen ei tule myöskään missään tapauksessa aliarvioida. :P

Lue lisää

Perussuunnitelmani on kuitenkin sellainen että koetan hankkia venäjänkielisen lasten tai nuorten tietosanakirjan ja ruveta yrittämään eteenpäin sen avulla. Onko tuollaisia kielenopiskelijalle sopivia helppoja tietosanakirjoja saatavilla?

tuhma-tsuhna kirjoitti:

Perussuunnitelmani on kuitenkin sellainen että koetan hankkia venäjänkielisen lasten tai nuorten tietosanakirjan ja ruveta yrittämään eteenpäin sen avulla. Onko tuollaisia kielenopiskelijalle sopivia helppoja tietosanakirjoja saatavilla?

Lue lisää

KUVASANAKIRJOJA toki löytyy niin suomeksi kuin englanniksikin...

< http://www.helmet.fi/record=b1077069~S9*fin >
< http://www.amazon.com/Oxford-Picture-Dictionary-English-Russian/dp/019434651X >

Kuvattomuudestaan huolimatta "Venäjän kielen käyttösanasto" (Mustajoki & Tsygankina / Gummerus) sekä "Venäjän kielen perussanasto - Kapusta" (Nikkilä & Mustajoki / YLE-opetuspalvelut) ovat myös hyvin todennäköisesti hyödyksi lukemisen opettelussa (järjestys on venäjä - suomi ja mukaan on ympätty käyttöesimerkkilauseita). Nuokin molemmat löytyvät yllä linkitetystä pääkaupunkiseudun kirjastovarausverkosta.

on jokin Sanomalehtivenäjää oppikirja, joka alkaa aakkosista. Sitä voisi harkita.

Jossakin muistaakseni luki "Metsästä kuului suorastaan kammottavaa huutoa", joten tällä näytöllä katsoisin suorastaan olevan, ellei tieteen, niin ainakin arkipäiväisen kokemusmaailman piirissä todellinen.

Ruskosuolihaukka kirjoitti:

Jossakin muistaakseni luki "Metsästä kuului suorastaan kammottavaa huutoa", joten tällä näytöllä katsoisin suorastaan olevan, ellei tieteen, niin ainakin arkipäiväisen kokemusmaailman piirissä todellinen.

Lue lisää

Jos olisit kertonut suorastaan kammottavaa huutoa kuuluneen suolta, olisin uskonut paremmin. Suorastaan luulisi suorastaan karttelevan metsiä, ainakin tiheämpiä!

”Klaneettia rastas soittelee ja korppi bassoa,
niin että metsä vapisee sen synkkää soittoa.”

Noinhan sitä kansakoulussa laulettiin. Vaan millaisen soittimen ääni se mahtaa kuulua ruskosuolihaukan soitimelta?

Faunatonttu kirjoitti:

Jos olisit kertonut suorastaan kammottavaa huutoa kuuluneen suolta, olisin uskonut paremmin. Suorastaan luulisi suorastaan karttelevan metsiä, ainakin tiheämpiä!

”Klaneettia rastas soittelee ja korppi bassoa,
niin että metsä vapisee sen synkkää soittoa.”

Noinhan sitä kansakoulussa laulettiin. Vaan millaisen soittimen ääni se mahtaa kuulua ruskosuolihaukan soitimelta?

Lue lisää

Vaikea kieli mutta omasta motivaatiostahan se oppiminen on kiinni. Venäjässä on sitä paitsi helppojakin asioita, ei tarvita mitään monimutkaisia rakenteita vaan asiat voi sanoa hyvin raa'an yksinkertaisella tavalla.

Venäläistä sanomalehteä ymmärtää jo vuoden opiskelulla, toki jos tosissaan panostaa ja puhuu sitä joka päivä, kehitys on nopeampaa.

polyglot kirjoitti:

Vaikea kieli mutta omasta motivaatiostahan se oppiminen on kiinni. Venäjässä on sitä paitsi helppojakin asioita, ei tarvita mitään monimutkaisia rakenteita vaan asiat voi sanoa hyvin raa'an yksinkertaisella tavalla.

Venäläistä sanomalehteä ymmärtää jo vuoden opiskelulla, toki jos tosissaan panostaa ja puhuu sitä joka päivä, kehitys on nopeampaa.

Lue lisää

Viestissäsi on kaikki kohdallaan: Motivaatiota tarvitaan opetteli mitä tahansa. Rakenteet voi valita omien tarpeiden mukaan. (Tosin ei ole ehkä aina syytä olla raa´an yksinkertainen, koska puhekumppani saattaa hämmästyä niin, ettei pysty vastaamaan mitään.) Ja mitä enemmän puhuu, sitä paremmin kehittyy. Näin se on.

Viestisi on luonnollisestikin provo; et usko sanomaasi itsekään.

Esimerkiksi näyttelijä Ville Haapasalo (s. 1972) on opiskellut venäjänsä vasta aikuisiällä, mutta posmittaa sitä varsin autenttisesti ja on noussut Venäjällä varsinaiseksi suosikkinäyttelijäksi.

Kaikki Suomen tasavallan presidentit aina Mauno Koivistoon saakka osasivat venäjää. Kekkonen ja kaikki hänen edeltäjänsä olivat opiskelleet venäjää koulun pakkoaineena, tsaarin kuuliaisina alamaisina. Koivisto on opiskellut venäjänsä itsenäisyytemme aikana, omista lähtökohdistaan.

Kekkoselle kieli oli kuuleman mukaan koulussa inhokkiaine ja Urho-poika piti huolen, ettei numero päässyt nousemaan viitosta korkeammaksi. Kekkosen venäjäntaidot eivät olleet kovin kummoiset myöhemminkään.

Tsaarin armeijassa Venäjällä kenraaliksi kohonnut Mannerheim oli oma lukunsa. Hän osasi venäjää varmastikin paremmin kuin suomea. Tuskinpa Paasikivikään Venäjällä tulkkia tarvitsi.

Nykypoliitikoistamme Paula Lehtomäellä on kuulemma varsin käyttökelpoiset venäjäntaidot.

Неумелый kirjoitti:

Viestisi on luonnollisestikin provo; et usko sanomaasi itsekään.

Esimerkiksi näyttelijä Ville Haapasalo (s. 1972) on opiskellut venäjänsä vasta aikuisiällä, mutta posmittaa sitä varsin autenttisesti ja on noussut Venäjällä varsinaiseksi suosikkinäyttelijäksi.

Kaikki Suomen tasavallan presidentit aina Mauno Koivistoon saakka osasivat venäjää. Kekkonen ja kaikki hänen edeltäjänsä olivat opiskelleet venäjää koulun pakkoaineena, tsaarin kuuliaisina alamaisina. Koivisto on opiskellut venäjänsä itsenäisyytemme aikana, omista lähtökohdistaan.

Kekkoselle kieli oli kuuleman mukaan koulussa inhokkiaine ja Urho-poika piti huolen, ettei numero päässyt nousemaan viitosta korkeammaksi. Kekkosen venäjäntaidot eivät olleet kovin kummoiset myöhemminkään.

Tsaarin armeijassa Venäjällä kenraaliksi kohonnut Mannerheim oli oma lukunsa. Hän osasi venäjää varmastikin paremmin kuin suomea. Tuskinpa Paasikivikään Venäjällä tulkkia tarvitsi.

Nykypoliitikoistamme Paula Lehtomäellä on kuulemma varsin käyttökelpoiset venäjäntaidot.

Lue lisää

Eipä kuulosta kovin kaksiselta, mitä pätkiä olen sattumalta kuullut. En tosin itsekään osaa mitenkään hyvin, mutta saan arviointiapua tyttäreltäni. Hän kävi Suomalais-venäläinen koulun ja on gradua vaille valmis maisteri pääaineena venäjän kieli ja kirjallisuus, opiskeli myös Venäjällä pakolliset puoli vuotta.

Venäläiset luulevat häntä venäläiseksi: hassua kyllä, viime aikoihin asti pietarilaset moskovalaiseksi ja moskovalaiset pietarilaiseksi :-) jonkin kumman ääntämisseikan takia. Vasta opintojen viimeisessä seminaarissa oli venäläinen professori kehunut, että tuo pieni ääntämisjuttukin on korjautunut kohdalleen.

Minkään kielen "täydellinen " osaaminen ei tietenkään ole mahdollista, eikä siihen ole edes järkevää pyrkiä. Nähdäänhän tälläkin palstalla esimerkkiä oman äidinkielemme vajavisuudesta päivittäin! Hyvään kielitaitoon kannattaa kyllä pyrkiä!

Mannerheim osasi varmasti venäjää paremmin kuin suomea. (Kuuluisa on hänen suomenkielinen tervehdyksensä lahtelaiselle kommppanialle katselmuksessa: "Hyvää päivää lahtipojat".) Paasikivi osasi myös oikeasti, Kekkonen tuskin ollenkaan. Koiviston venäjä lienee Kekkosen taitoa parempi. Kummallekin on kai ollut eduksi antaa neuvotteluissa ymmärtää, että osaavat, mutta "varmuuden vuoksi" haluavat tulkin. Onko kummankaan venäjänkielisestä puheesta yhtään dokumenttia?

Неумелый kirjoitti:

Viestisi on luonnollisestikin provo; et usko sanomaasi itsekään.

Esimerkiksi näyttelijä Ville Haapasalo (s. 1972) on opiskellut venäjänsä vasta aikuisiällä, mutta posmittaa sitä varsin autenttisesti ja on noussut Venäjällä varsinaiseksi suosikkinäyttelijäksi.

Kaikki Suomen tasavallan presidentit aina Mauno Koivistoon saakka osasivat venäjää. Kekkonen ja kaikki hänen edeltäjänsä olivat opiskelleet venäjää koulun pakkoaineena, tsaarin kuuliaisina alamaisina. Koivisto on opiskellut venäjänsä itsenäisyytemme aikana, omista lähtökohdistaan.

Kekkoselle kieli oli kuuleman mukaan koulussa inhokkiaine ja Urho-poika piti huolen, ettei numero päässyt nousemaan viitosta korkeammaksi. Kekkosen venäjäntaidot eivät olleet kovin kummoiset myöhemminkään.

Tsaarin armeijassa Venäjällä kenraaliksi kohonnut Mannerheim oli oma lukunsa. Hän osasi venäjää varmastikin paremmin kuin suomea. Tuskinpa Paasikivikään Venäjällä tulkkia tarvitsi.

Nykypoliitikoistamme Paula Lehtomäellä on kuulemma varsin käyttökelpoiset venäjäntaidot.

Lue lisää

Se on sarkasmi nykyisin ilmeisesti vieläkin vaikeammin ymmärrettävä kieli kuin venäjänkieli ;)

Siis itsestäänselvä vastaus alkup. kysymykseenhän on että venäjää voi oppia siinä missä mitä tahansa kieltä. Kysymys itsessään oli niin absurdi että en nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin vastata siihen sarkasmilla. Kuvittelin sarkasmin suoraan paistavan vastauksesta läpi. Provokaatio se ei ollut, joskaan provokaatio ja sarkasmi nyt eivät valtavan paljon toisistaan poikkea.

Неумелый kirjoitti:

Viestisi on luonnollisestikin provo; et usko sanomaasi itsekään.

Esimerkiksi näyttelijä Ville Haapasalo (s. 1972) on opiskellut venäjänsä vasta aikuisiällä, mutta posmittaa sitä varsin autenttisesti ja on noussut Venäjällä varsinaiseksi suosikkinäyttelijäksi.

Kaikki Suomen tasavallan presidentit aina Mauno Koivistoon saakka osasivat venäjää. Kekkonen ja kaikki hänen edeltäjänsä olivat opiskelleet venäjää koulun pakkoaineena, tsaarin kuuliaisina alamaisina. Koivisto on opiskellut venäjänsä itsenäisyytemme aikana, omista lähtökohdistaan.

Kekkoselle kieli oli kuuleman mukaan koulussa inhokkiaine ja Urho-poika piti huolen, ettei numero päässyt nousemaan viitosta korkeammaksi. Kekkosen venäjäntaidot eivät olleet kovin kummoiset myöhemminkään.

Tsaarin armeijassa Venäjällä kenraaliksi kohonnut Mannerheim oli oma lukunsa. Hän osasi venäjää varmastikin paremmin kuin suomea. Tuskinpa Paasikivikään Venäjällä tulkkia tarvitsi.

Nykypoliitikoistamme Paula Lehtomäellä on kuulemma varsin käyttökelpoiset venäjäntaidot.

Lue lisää

J. K. Paasikivi harrasti koko pitkän elämänsä ajan venäjän kieltä sekä Venäjän historiaa ja kirjallisuutta. Hän luki yliopisto-opintojensa alkuvaiheessa pääaineinaan nimenomaan venäjän kieltä ja kirjallisuutta viettäen 1891 (noin 21-vuotiaana) puolisen vuotta Novgorodissa opintoihin kuuluvalla harjoittelujaksolla. Myöhemmin tiedekunta vaihtui ja fil.kand. Paasikivi väitteli 1901 molempain oikeuksien tohtoriksi.

Paasikivi toimi välirauhan aikoihin 1940–41 Suomen erikoislähettiläänä Moskovassa.

Voinemme uskoa, että Paasikivi tuli venäjän kielellä kohtuullisen hyvin toimeen – paremmin kuin englannillaan: Helsingin olympialaisten avajaisissa paperilta luetun puheen tallenne on melkoisen vaivalloista ja käsittämätöntä mongerrusta!

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=3618