Sotaveteraanimme ovat tunnustaneet sen, että olihan se venäläinen joissakin asioissa suomalaista parempi.
Tässä muutamia:
- parempi kalusto
- parempi linnoittautumaan.
- parempi KRH:n käytössä
- parempi miinoittamaan
- parempi ilmatorjunta
- parempi huolto, vähemmän miehiä huollossa taisteleviin joukkoihin verrattuna.
Tässä muutamia:
- parempi kalusto
- parempi linnoittautumaan.
- parempi KRH:n käytössä
- parempi miinoittamaan
- parempi ilmatorjunta
- parempi huolto, vähemmän miehiä huollossa taisteleviin joukkoihin verrattuna.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oliko amerikkalaisilla huonompi huolto kuin japanilaisilla kun yhtä rintamasotilasta kohti oli Tyynellä merellä 10 miestä huoltoportaissa? Japanilaisilla suhde oli 1:1. Samalla kuitenkin yhtä amerikkalaista rintamasotilasta kohti oli tavaraa käytettävissä 6 tonnia kun japanilaisilla sitä oli muutama kilo.
... osaamattomuus maaston hyödyntämisessä, aloitekyvyttömyys alemilla tasoilla, ... heikkouksia löytyy.
Venäläisten vahvuus:
Massalla ja masiinalla.
On toinenkin:
Täydellinen piittaamattomuus omista henkilöstötappioista, kun ihmisellä ei ole bolshevismissa mitään arvoa.
Venäläisillä oli todella surkea huolto, ja heidän huoltolinjansa olivat jatkuvasti äärimmilleen venytettyinä - taistelujoukot kantoivat itse tarvikkeensa mukanaan. Tämä puolestaan merkitsee jatkuvaa veitsen terällä elämistä - pienikin katkos huoltolinjoissa merkitsee nääntymistä.
Se, että venäläisillä oli vähemmän miehiä huollossa taisteluvoimiin nähden kuin suomalaisilla, kertoo että heidän huoltonsa oli aliresursoitu ja tehoton. George Patton huomasi 1945 täsmälleen saman asian - Berliinissä venäläisten huoltolinjat olivat katkeamispisteessä.
USA:n taisteluvoimissa sääntö on, että jokaista taistelijaa kohti on 10 miestä huollossa. Tämä takaa sen, että taistelijat kykenevät itse keskittymään olennaiseen eli taisteluun, ja logistiikka toimittaa heille oikeat tarvikkeet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Logistiikka onkin se aselaji, jonka USA on aina hanskannut.
Joo nykyisin taitaa USA:lla olla tuo kyseinen aselaji ulkoistettu yrityksille ja sen hoitaa "siviilit".
Tähän järjestelyyn on yhtenä syynä se että muuten ei riitä miehet taistelutehtäviin kun ei ole riittävästi vapaaehtoisia jotka värväytyisivät armeijaan.
kyse on siitä, että yksityiset hoitavat logistiikan vielä tehokkaammin kuin armeija itse.
Suomalaisten huoltoportaan koko oli ilmeisesti minimi, jolla joukot pystyttiin pitämään taistelukunnossa asemasodassa. Hyökkäysvaiheessa v. 1941 huoltoporras oli liian pieneksi mitoitettu, minkä seurauksena eteen ei saatu enää riittävästi tavaraa, kun yhteydet huoltokeskusten ja joukkojen välillä kasvoivat. Toisaalta 1944 jossain Äyräpäässä ei tykistön tai krh-ammukset päässeet loppumaan, kuten eräs veteraani muisteli.
Suurvalta-armeijalla, joka pyrkii toimimaan omien rajojen ulkopuolella pitää olla raskas huolto jos aikoo saada tavaraa perille.
Vallatun maan anteihin.Olihan eräskin survalta,joka luuli että heidät vastaanotetaan kukkakimpuin,ja tarjoillaan matkalla lämmin majoitus ja ruoka.
Kyllä Suomensodan aikoihin,Venäläiset improvisoivat huoltonsa,mitä saivat mistäkin tyyliin.
Ainakin tarkk´ammunta oli paremmin järjestetty. Jos vähänkin nuppiasi nostit, niin heti sirahti.
KRH:n huonommus vähän ihmetyttää, mutta onhan Yrjö Keinonenkin kirjassaan todennut, ettei venäläisten krh:lle mahdettu mitään.
Piiskatykit veivät arvaamatta taistelu kaverin aivan vierestäkin,tämä vaikutti kunniotusta herättävästi taistelijoihimme;"piiska perkele"
Venakot olivat kaivautumisen mestareita,siinä maata lensi,ja mies häipyi suojaan poteroonsa.