"anna meille meidän syntimme anteeksi niinkuin mekin anteeksi annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet"
Eli onko niin, että ihmisellä on kyllä valta antaa anteeksi häneen kohdistuneet synnit mutta että Jumalalta saa /pitää pyytää anteeksi muut synnit
Vai olisiko sittenkin niin että kun me annamme anteeksi meihin kohdistuneet synnit niiden tekijöille niin sitten vasta Jumalakin antaa meille synnit anteeksi
Mutta kuitenkin, Jeesus kehottaa pyytämään syntejä anteeksi Jumalalta suoraan
Onko tässä nyt ristiriita
Eli onko niin, että ihmisellä on kyllä valta antaa anteeksi häneen kohdistuneet synnit mutta että Jumalalta saa /pitää pyytää anteeksi muut synnit
Vai olisiko sittenkin niin että kun me annamme anteeksi meihin kohdistuneet synnit niiden tekijöille niin sitten vasta Jumalakin antaa meille synnit anteeksi
Mutta kuitenkin, Jeesus kehottaa pyytämään syntejä anteeksi Jumalalta suoraan
Onko tässä nyt ristiriita
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jumalalle tulee tunnustaa syntisyytensä kaikkeen, eli tunnustaa olevansa kaikkien käskyjen rikkoja. Kaikkia syntejään ihminen ei voi koskaan tietää. Veljelle tulee tunnustaa ne asiat, jotka erityisesti painavat mieltä, ja jotka ihminen siis tietää.
Jumalalta uskovainen pyytää anteeksiantamusta joka hetki aina ja kaikkialla lakkaamattomassa rukouksessa, mutta Jumala vastaa sanansa ja sakramenttiensa kautta.
joten en tieda mika tuo sakramentti on? kyllahan siita puhuttiin peruskoulussa vuosia sitten mutta en muista. sen ainoastaan tiedan etta Jumala todellakin puhuu Sanansa kautta, mutta sanoit etta myos sakramenttiensa kautta. en kasita tata. Raamattu ei puhu mitaan sakramenteista.
Kirkon sakramentit ovat kaste ja ehtoollinen.
Näin olen ymmärtänyt.
vastauksestasi. olen tuota sakramentti-asiaa miettinyt kun siita kirkolliset valilla puhuvat, enka sitten ole tiennyt mika se on.
Pahoittelen, etten selittänyt, mitä niillä tarkoitetaan. Olisi varmaan pitänyt ottaa huomioon, että se ei ole kaikissa piireissä tunnettu sana.
Sarah vastasi oikein, eli luterilaisissa piireissä sakramenteillä tarkoitetaan yleensä kastetta ja ehtoollista. Joskus puhutaan myös ripistä sakramenttina, mutta yleensä ei. Ja kun sanotaan, että armonvälineet (=se miten Jumalan armo välitetään ihmisille) luterilaisen opetuksen mukaan ovat sana ja sakramentit, niin minun mielestäni rippi menee tässä sen "sana"-osan alle.
Lisäisin vielä sakramenteista, että myös alkukirkossa (=kristinuskon alkuaikana) sakramenteiksi kutsuttiin vain kastetta ja ehtoollista. Sittemmin niiden määrä lisättiin, ja roomalaiskatolinen kirkko sanoaa nykyään seitsemää toimitusta sakramenteiksi. Luther palautti siten määrän alkuperäiseen. Ortodoksisessa kirkossa sakramenttien määrää ei ole määritelty, mutta yleensä sielläkin ajatellaan, että niitä on seitsemän.
Matt. 6:14
Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
Matt. 6:15
mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Mistähän on periytynyt suomalaiseen IM-rukoukseen mainitsemasi muoto: "syntimme anteeksi niinkuin mekin anteeksi annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet" - Alkukielessä on monia eri muotoja ja Luther itsekin käytti muotoa:"velkamme niinkuin mekin velallisillemme" - Tämä velka-asia kyllä merkitsee kysymyksesi yhteydessä aivan toista kuin synti-asia!?...