Miten, missä ja kuka "päättää" aina päivittäin sen mihin suuntaan minkäkin rahaston kurssi menee?
Tiedän, että päätösten takana on markkinavoimat, ymv. mutta millä perusteella ne arpovat aina uudet rahston arvot?
Tiedän, että päätösten takana on markkinavoimat, ymv. mutta millä perusteella ne arpovat aina uudet rahston arvot?
Vastaukset 6
Vanhimmat
luulenpa että ei niitä arvota vaan ne perustuvat ihan kaupankäyntiin
Rahaston arvo määräytyy rahaston omistusten yhteenlasketusta arvosta. Omistukset ovat yleensä osakkeita, joiden hinta määräytyy pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Eli joku ilmoittaa pörssissä tarjoavansa Nokian osakkeesta 35 euroa ja joku ilmoittaa ostavansa niitä 40 eurolla, pörssi ottaa vastaan osto- ja myyntitarjouksia, kun lopulta joku tarjoaa yhtä paljon kuin myyjä pyytää, niin kaupat syntyy. Rahaston arvo muistaakseni lasketaan pörssipäivän päättyessä osakkeesta tarjottuun hintaan.
Kaikki rahastot tuntuvat olevan ikäänkuin synkronissa toisiinsa. Jos yksi laskee, niin kaikki laskee perässä.
En ole vielä selvillä, miten voi kaikkien rahastojen arvo aina niin yht'aikaa nousta ja laskea.. Vai noudattavatko ne toistensa tapoja, vai onko niillä jokin muu riippuvuussuhde keskenään?
Melko turha noita on edes maantieteellisesti hajauttaa, koska ovat kuin ykhtä rahastoa.
Mielestäni riskin määrää voi lisätä/vähentää vaan valitsemalla volatiliteetin mukaan hermoille sopivin rahasto.
Globalisaatio on periaatteessa poistanut pääoman esteet, eli samat rahavirrat heiluttavat niin Aasian, kuin USA:nki pörssejä. Siitä voimakas riippuvuus.
Suuntaviivat saattavat olla kaikilla pörsseillä samat, mutta nousujen laskujen määrät vaihtelevat. Esim. kevään 2006 dipissä toki länsipörssitkinn sukelsivat, mutta eivät niin pitkään kuin kehittyvät markkinat. Kyllä maantieteellinen hajautus siinä mielessä kannattaa.
ole *rahastojen välistä*, vaan nimenomaan niin että kaikkien osakerahastojen arvot riippuvat pörsseissä tapahtuvista muutoksista. Pörssien muutokset taas riippuvat mm eri yhtiöiden ja eri alojen muutoksista.
Vertaa esimerkiksi jonkun teknoyhtiön ja jonkun tylsän ja turvallisen perusteollisuuden yhtiön osakkeiden hintojen kehittymistä vuosituhannen vaihteen aikoina...eivät todellakaan olleet yhtä ja samaa!
Ja tottakai pelkästään yhteen rahastoon sijoittaminen on riskipitoisempaa kuin useaan, huolella valittuun rahastoon sijoittaminen. Se yksihän saattaa olla hyvinkin kapean alan tai maantieteellisen alueen rahasto. Rahastot (ja muutenkin sijoitukset) pitää valita niin että niissä on tarpeeksi teollisuutta, kauppaa, kiinteistöjä, kehittyviä aloja, ym. jotta muut alueet "pelastavat" jos jotkut näistä "sukeltavat".
Jokaisen rahaston säännöissä on määritelty tarkka kellonaika, milloin rahaston arvo lasketaan.
Esim. OP-rahastoissa se on klo 15 ja Nordealla klo 17 j.n.e.
Tuona kellonlyömänä lasketaan rahaston omistamien osakkeiden viimeksi pörssissä noteeratut hinnat tai muut arvopaperien hinnat yhteen sekä myös rahaston kassavarat. Tästä saadaan ko rahaston päivänarvo. Kun se jaetaan ostettujen rahasto-osuuksien määrällä, saadaan päiväkohtainen osuuden arvo, esimerkiksi 129,4632. Jos henkilöllä on osuuksia esimerk. 29,433 osuutta, on hänen rahastosijoituksensa arvo 129,4632 x 29,433 = 3.810,49 €.
Osuuksien lukumäärä siis on ja pysyy, mutta tuo rahasto-osuuden päivänarvo lasketaan joka pankkipäivä ja se siis muuttuu ylös tai alas, joskus pysyy paikallaan.