Yleisesti tuntuu, että..
ateistit lähtevät usein avoimemmin mielin
selvittämään totuutta..
mutta he ovat myös usein riidanhaluisempia ja töykeämpiä
kuin uskovaiset..
"painu pippurimaahan palstalta, piippumaakari-punkkari".. kuulee vähän tuon tuosta =)
Kehittymätöntä käytöstä on riidanhalu ja epäystävällisyyskin..
Älkäätten liian tiukasti leireihinne
juurtuko ja kaikkea ulkopuolista peljätkö kuin yön hirmuja.
Ei pelkällä oikeassa olemisella tulla onnelliseksi, eikä luoda hyvää maailmaan.
Vaan myös oikealla käytöksellä ja suhtautumisella toisiin ihmis-olento-ihin =)
Kilpailuvietti ja oikeassaolemisen pakko tuntuvat sumentavan ihmisjärkeä (ainakin minussa on tätä) siinä määrin, että jos jotakin voidaan tulkita väärin, niin se myös usein tulkitaan.. Koska usein "ulkopuolisen" halutaankin olevan väärin.. Jotta tuntisi enempi olevansa oikeassa paikassa.. Jotta enempi olisi tunne,
ettei olla harhailemalla ryömien kehää jossakin ryteiköissä.
Mutta enemmän varmasti saavutettaisiin, jos ensin todella sisäistetään jokin esitetty ajatus.. Mietitään kenties, mitä tämä ihminen tarkoittaa, eri vaihtoehtoja.. muistetaan, ettei ensivaikutelma tai oma vaikutelma välttämättä kerro kaikkea..
Jos ajatusta ei ymmärrä.. niin parempi pyytää lisäselvitystä mieluummin, kuin halveerata ajatus "kaikki lyttyyn, mitä ei ymmärretä" periaatteella.
Jos ajatuksessa jotakin on vialla, niin
voidaan esittää rakentavaa kritiikkiä, koska mm.
Mitäs muuten..
Epäystävällisyydellä saadaan ehkä ajettua joku "reviiriltä"
pois.. Mutta eihän tämä yleensä muuta tuota ihmistä parempaan.
Suositan kulunutta, mutta (kenties) unohdettua ohjetta:
etsikää(mme) aina parhaita tapoja toimia,
jotka eniten luovat onnea, totuutta ja tasapainoa itseen, sekä muihin ihmisiin. =)
ateistit lähtevät usein avoimemmin mielin
selvittämään totuutta..
mutta he ovat myös usein riidanhaluisempia ja töykeämpiä
kuin uskovaiset..
"painu pippurimaahan palstalta, piippumaakari-punkkari".. kuulee vähän tuon tuosta =)
Kehittymätöntä käytöstä on riidanhalu ja epäystävällisyyskin..
Älkäätten liian tiukasti leireihinne
juurtuko ja kaikkea ulkopuolista peljätkö kuin yön hirmuja.
Ei pelkällä oikeassa olemisella tulla onnelliseksi, eikä luoda hyvää maailmaan.
Vaan myös oikealla käytöksellä ja suhtautumisella toisiin ihmis-olento-ihin =)
Kilpailuvietti ja oikeassaolemisen pakko tuntuvat sumentavan ihmisjärkeä (ainakin minussa on tätä) siinä määrin, että jos jotakin voidaan tulkita väärin, niin se myös usein tulkitaan.. Koska usein "ulkopuolisen" halutaankin olevan väärin.. Jotta tuntisi enempi olevansa oikeassa paikassa.. Jotta enempi olisi tunne,
ettei olla harhailemalla ryömien kehää jossakin ryteiköissä.
Mutta enemmän varmasti saavutettaisiin, jos ensin todella sisäistetään jokin esitetty ajatus.. Mietitään kenties, mitä tämä ihminen tarkoittaa, eri vaihtoehtoja.. muistetaan, ettei ensivaikutelma tai oma vaikutelma välttämättä kerro kaikkea..
Jos ajatusta ei ymmärrä.. niin parempi pyytää lisäselvitystä mieluummin, kuin halveerata ajatus "kaikki lyttyyn, mitä ei ymmärretä" periaatteella.
Jos ajatuksessa jotakin on vialla, niin
voidaan esittää rakentavaa kritiikkiä, koska mm.
Mitäs muuten..
Epäystävällisyydellä saadaan ehkä ajettua joku "reviiriltä"
pois.. Mutta eihän tämä yleensä muuta tuota ihmistä parempaan.
Suositan kulunutta, mutta (kenties) unohdettua ohjetta:
etsikää(mme) aina parhaita tapoja toimia,
jotka eniten luovat onnea, totuutta ja tasapainoa itseen, sekä muihin ihmisiin. =)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Omia näkemyksiä puolustellaan ja ne tuntuvat paremmilta, sillä ne ovat tuttuja.
Vieraat näkemykset luonnollisesti sisältävät tuntemattomia puolia , joihin tutustuminen toki avaisi laajempaa perspektiiviä.
Suosittelen arvostamaan muiden ihmisten maailmankatsomusta sen lisäksi että se oma on se 'paras'.
Mikään uskonto/maailmankatsomus ei ole olemassa turhaan. On olemassa kasvun vaiheita, elämäntilanteita jolloin enemmistön näkemyksiä 'totuudesta' on hyvä kyseenalaistaa.
Kaikella on hyvät puolensa, niin ....
..ajatus on vapaa, sallittakoon tämä.
Uskontoja leimaa ikävä tapa haukkua muunlaiset näkemykset ja puolustaa riidanhaluisesti ja sotaisasti omia ihanteitaan.
Opit tulisikin nähdä niiden ympäristöstään käsin joista ne ovat peräisin ja joissa ne toimivat.
Kysymys on loppujen lopuksi eri tavoista ymmärtää ja nähdä maailmaa. Joillekin kelpaa traditio, joillekin enemmistön näkemys ja toisille vain jotakin erikoista ja poikkeavaa.
Rakentavaa on toki kyseenalaistaa ja kritisoida mielivaltaisia 'totuuksia'. Ainakin ne saavat asioita puolustavat ja niiden vuoksi riitantuvat miettimään syvällisemmin... ehkei aivan välittömästi, mutta kuitenkin.
"mutta he ovat myös usein riidanhaluisempia ja töykeämpiä
kuin uskovaiset..
"painu pippurimaahan palstalta, piippumaakari-punkkari".. kuulee vähän tuon tuosta =)"
Emme ole. Uskikset ovat yhtä töykeitä narsististen juttujenssa kanssa, mutteivat narsistisuudessaan itse tiedosta sitä. Uskisten töykeyksistähän meidän ateistienkin töykeys sikiää. Ei minulla ainakaan ole tarvetta olla kenellekään töykeä, ellei joku niin omalla töykeydellään vaadi. Itsensä korottaminen jeesussatujen avulla on töykeyden huippu.
Uskovaisten kommentit joita omalle kohdalle sattunut ovat olleet tyyliin
"ei ole totta". Siinä kaikki.
Alatyylisen lapsellisia kommentteja heiltä en ole ainuttakaan kuullut, mitä jotkin ateistit tuntuvat viljelevän runsaasti.
Vastaantulleet uskovaiset ovat yleensä ainakin sivistyneemmin narsisteja, olkoot heidän uskomuksistaan mitä mieltä vain.
Se on omahyväistä, mutta se ei ole karkeaa ja eläimellistä =/
Mutta tietenkään tämä ei päde kaikkiin ateisteihin, etenkään "vanhan liiton" miehiin =)
joilla oli (on) vielä avoimuutta ja kypsää kykyä ja halua pohdiskella asioita jne.
nyt sain kuulla jotakin kirjaimellisesti
"lapsellisen alatyylistä",
kun joku ilmeisesti uskovainen
kutsui juuri kirjoitustani nimellä
"potaskakkaa"..
niin hymyhän siinä nousee huulille.