86 kiinniotetulee luetaan syytteet viime vuoden Smash Asem-mellakasta. Joukossa eräs Suomen Kuvalehden toimittaja sekä kansanedustaja Paavo Arhinmäki. Kummankin kohdalla syytteet luetaan siitä, että ei noudattanut poliisin käskyä paikalta poistumisesta. Mielestäni tällainen ei sovi oikeusvaltion identiteettiin.
Jos asia esitetään jyrkästi, niin poliisin tehtävä tässä yhteiskunnassa on, tai pitäisi olla, kansalaisten suojaaminen valtion mielivallalta ennemmin kuin valtion suojeleminen kansalaisten mielivallalta.
Poliisilla ei pitäisi olla kollektiivisia tunteita, eikä sen pitäisi reagoida lainkaan ns. provokaatioon. Muussa tapauksessa tunnustamme että poliisilla on oikeus kollektiiviseen suuttumuksen tunteeseen, mikä yhdistettynä poliisin toimivaltuuksiin esittäytyy mielivaltana.
Jos siis hyväksymme, että poliisi "suutuksissaan" nappaa kiinni mielenosoittajan ja valtio "suutuksissaan" syyttää tätä, niin tosiasiassa silloin hyväksymme valtion käyttävän täysin tunneperäisesti ja mielivaltaisesti voimaa ja pakkokeinoja.
Kaikkein järkyttävintä on että suuri, ehkä jopa suurin osa, suomalaisista ei näe tässä mitään väärää. Kaikki mielenosoittajat halutaan laittaa samaan muottiin epämääräisiksi hörhöiksi ja muiksi työnvieroksujiksi. Tai suoranaisiksi terroristeiksi.
En tiedä yhtäkään toista länsimaata, jossa oman mielen osoittaminen olisi niin huonossa kurssissa kuin loputtoman auktoriteettiuskoisessa Suomessa. Matti Wuori oli oikeassa, meillä on vielä todellakin matkaa tullaksemme todelliseksi länsimaaksi, henkisesti.
Voitaneen ihan perustellusti kysyä, varsinkin nyt 86 syyttämispäätöksen jälkeen, kenen asialla meidänkin perinteisesti varsin oikeudenmukaisena nähty oikeuslaitoksemme on?
Halutaanko tällä päätöksellä siis luoda pelkoa ja vaarallista kuvaa kainsalaistoimintaa kohtaan? Uskotaan, että kansa muistaa vain syyttämispäätöksen ja vetää yhtäläisyysmerkit tästä lähin vieläkin helpommin rikollisuuden ja kansalaistoiminnan välille?
Halutaanko myös kansalaistoimijoille lähettää viestiä siitä, että heidän toimintaansa voidaan tarvittaessa puuttua myös instituution rautakädellä?
Mikä ajaa tällaiseen vastakkainasetteluun ja pelon lietsontaan? Kuka korjaa hyödyn jos lehdistönvapaus ja kansalaistoiminta tämän seurauksena kärsii? Vastaus on vanha tuttu ja suorastaan naurattaa kuinka ilmiselvä se on;
Pääoma.
Jos asia esitetään jyrkästi, niin poliisin tehtävä tässä yhteiskunnassa on, tai pitäisi olla, kansalaisten suojaaminen valtion mielivallalta ennemmin kuin valtion suojeleminen kansalaisten mielivallalta.
Poliisilla ei pitäisi olla kollektiivisia tunteita, eikä sen pitäisi reagoida lainkaan ns. provokaatioon. Muussa tapauksessa tunnustamme että poliisilla on oikeus kollektiiviseen suuttumuksen tunteeseen, mikä yhdistettynä poliisin toimivaltuuksiin esittäytyy mielivaltana.
Jos siis hyväksymme, että poliisi "suutuksissaan" nappaa kiinni mielenosoittajan ja valtio "suutuksissaan" syyttää tätä, niin tosiasiassa silloin hyväksymme valtion käyttävän täysin tunneperäisesti ja mielivaltaisesti voimaa ja pakkokeinoja.
Kaikkein järkyttävintä on että suuri, ehkä jopa suurin osa, suomalaisista ei näe tässä mitään väärää. Kaikki mielenosoittajat halutaan laittaa samaan muottiin epämääräisiksi hörhöiksi ja muiksi työnvieroksujiksi. Tai suoranaisiksi terroristeiksi.
En tiedä yhtäkään toista länsimaata, jossa oman mielen osoittaminen olisi niin huonossa kurssissa kuin loputtoman auktoriteettiuskoisessa Suomessa. Matti Wuori oli oikeassa, meillä on vielä todellakin matkaa tullaksemme todelliseksi länsimaaksi, henkisesti.
Voitaneen ihan perustellusti kysyä, varsinkin nyt 86 syyttämispäätöksen jälkeen, kenen asialla meidänkin perinteisesti varsin oikeudenmukaisena nähty oikeuslaitoksemme on?
Halutaanko tällä päätöksellä siis luoda pelkoa ja vaarallista kuvaa kainsalaistoimintaa kohtaan? Uskotaan, että kansa muistaa vain syyttämispäätöksen ja vetää yhtäläisyysmerkit tästä lähin vieläkin helpommin rikollisuuden ja kansalaistoiminnan välille?
Halutaanko myös kansalaistoimijoille lähettää viestiä siitä, että heidän toimintaansa voidaan tarvittaessa puuttua myös instituution rautakädellä?
Mikä ajaa tällaiseen vastakkainasetteluun ja pelon lietsontaan? Kuka korjaa hyödyn jos lehdistönvapaus ja kansalaistoiminta tämän seurauksena kärsii? Vastaus on vanha tuttu ja suorastaan naurattaa kuinka ilmiselvä se on;
Pääoma.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Poliisi toimi oikein hjoittaessaan mielenosoitusta. Jos "mielenosoitus"-lapussa lukee, että "tarkoitus on aiheuttaa sekasortoa helsinkiin"(jotain tonne päin siinä luki) eikä muuta tietoa mielenosoituksesta ole, niin kyllä itsekkin olisin laittanut poliisit asiallehajoittamaan mielenosoituksen.
Otan tietysti osaa niiden puolesta, jotka sattuivat olemaan vain läpikulkumatkalla siellä Helsingissä ja joutui saartorinkiin, kun saartorinki tehtiin. Suurin osa kuitenkin näytti sellaisilta, jotka olisi "kiinan pienviljelijöiden puolesta" rikkonut "pahojen, pahojen" rikkaiden/yrittäjien omistamien kauppojen ikkunoita(olihan siinä lasipalatsin ikkunat ja Sokoksen näyteikkunat lähellä)
poliisi saa käyttää mielivaltaa ja ennalta ehkäisevää voimaa, jos sillä on syytä epäillä että jotain tapahtuu, ellei näin tee?
Millä tavoin esim. Paavo Arhinmäen toiminta oli vaarassa aiheuttaa sekasortoa Helsinkiin?
Poliisin ja valtiollisten laitosten toiminnan pitää perustua tosiasioihin, eikä mihinkään kuviteltuun/epäiltyyn vaaraan.
Ennalta ehkäisevälle iskulle ei ole moraalisia perusteita, ellei sellaiseksi haluta lukea olemassa olevien rakenteiden sementoimista ja niiden vallan laajentamista yli kaiken muun, esim. kansalaistoiminnan.
häiritsee se, että Arhinmäki on edeltäjiensä tapaan takinkääntäjä. Punikille ei vaan kasva moraalia vaikka sukupolvet vaihtuis. Siks ne pitää lopettaa.