Mä pelkään kuolemaa.. Se tulee.. Sekuntti sekuntilta
se tulee lähemmäks.. Mitä sitten tapahtuu?.. Mitä kavereille tapahtuu? Tulee ikävä äitiä ja sitten omia lapsia.. APUA!!! Vaikka siihen onkin vielä melkein 70 vuotta ainakin toivottavasti, mutta mä oon ihan paniikissa.. :( En halua kuolla. Tiiän että jumala on olemassa ja paratiisi myös, mutta entä jos en pääse sinne? Jos kuolema onkin vaan mustaa, mustaa ja mustan takana vielä enemmän mustaa ja pimeyttä.. Se tulee..... Uskon jumalaan, ja tiedän että ''hän on meidät pelastava'', mutta mua pelottaa. Auttakaa! :(
se tulee lähemmäks.. Mitä sitten tapahtuu?.. Mitä kavereille tapahtuu? Tulee ikävä äitiä ja sitten omia lapsia.. APUA!!! Vaikka siihen onkin vielä melkein 70 vuotta ainakin toivottavasti, mutta mä oon ihan paniikissa.. :( En halua kuolla. Tiiän että jumala on olemassa ja paratiisi myös, mutta entä jos en pääse sinne? Jos kuolema onkin vaan mustaa, mustaa ja mustan takana vielä enemmän mustaa ja pimeyttä.. Se tulee..... Uskon jumalaan, ja tiedän että ''hän on meidät pelastava'', mutta mua pelottaa. Auttakaa! :(
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jos elät hyväsydämisenä muita ja itseäsi kohtaan, teoistasi vastuun ottaen ja hyvää tekien, elämä kuoleman jälkeen on ihan varmasti tätä nykyistä maanpäällistäkin elämää huomattavasti ihanampi kokemus.
Ei kannata antaa helvetilläpelottelijoiden masentaa. Suurin osa puhuu täyttä soopaa.
että pelkosi on todellinen ja on hyvä kun sait sen näin meille kerrotua.
Kun sinulla on hyvä HENKILÖKOHTAINEN suhde TAIVAANISÄÄN,kerro hänelle pelkosi.Silloin kun olette hiljaisuudessa, vain Hän ja sinä.
Anna hänelle tämä huolesi Jeesuksen nimessä,ja usko se todeksi.
Sanassaan Hän sanoo että heitä huolesi Herralle,Hän pitää meistä huolen.Annat vaan luvan Taivaanisän hoitaa pelkosi ja huomaat kohta että sinulla on rauha sydämmessäsi tästä asiasta-
Muistatko tätä kohtaa raamatusta joka käsittelee rukousta? Kun rukoilet,mene kammioosi ja rukoile isääsi joka on taivaassa.Eli kahden Jumalasi kanssa.
Hei tämä poika on HENGELLINEN, ei USKONNOLLINEN. Liian avonainen dogmeille.
Jos sinut on kastettu Isän, ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja uskot Jeesukseen Kristukseen, niin silloin sinä pelastut.
ja vielä kerran blää, blää.
Ei kaste ketään pelasta, vaan usko ylösnousseeseen Vapahtajaan, Jeesukseen Kristukseen.
Näin itse jo kerran kuolleena voin todeta, ettei siinä ole mitään pahaa eikä pelättävää. Itse asiassa minulla oli kuolleena paljon parempi olo kuin ikinä täällä materiassa, "elossa", ja olin paljon enemmän elävämpi tuolloin kuin nyt.
Kuolema merkitsee vain sitä, että jätämme tämän materian maailman taaksemme, ja palaamme takaisin sinne, mistä olemme tänne tulleet - takaisin Taivaaseen, Taivaan isän luo rakkauteen.
Tänä iltana tee niin, että kun menet nukkumaan, niin pane kädet ristiin (tai ihan mikä oman uskontosi tapa on rukoilla) ja pyydä Taivaan Isältä, että hän antaisi sinulle rauhan ja varmuutta elää tämä elämä kunnialla loppuun, niin kauan kun sitä kestää.
Meidän jokaisen elämämme on ennalta säädetyn mittainen (plus-miinus tietty aikaikkuna) eikä ketään kutsuta kotiin ennenkuin hänen aikansa on tullut.
Millainen oli maailmankatsoumuksessi ennen
kuolemankokemustasi ? Uskovainen vai tieteelli-
sen, eli materialistisen maailmankatsomuksen,
mukainen ? Uskon kyllä joka sanan kertomuk-
sestasi,pientä vihjettä olen samaan suuntaan
saanut itsekin, vaikka rajalla ei ole tullut
käydyksi.Muuten näkykö tuttuja, eli edesmen-
neitä käynnilläsi ?
1. Tieteellisen materialistinen. Minulla on luonnontieteen ylempi korkeakoulututkinto, joten sen vuoksi myös olin sellainen proosapytty kuin olen.
2. Toisin kuin monissa kuolemakokemuksissa, en kohdannut tuttujani tai poisnukkuneita rakkaitani. Oletan, että syynä on se, etten ole kauhean sosiaalinen ihminen - enkä olettanut tapaavani ketään. Mutta tuo poisnukkuneiden rakkaiden kohtaaminen on hyvin yleistä kuolemakokemuksissa.
Kiitokset vastauksistasi ! Olen itsekin ns.
akateeminen, jonka maailmankatsomus oli, ei nyt
positivistinen, mutta kumminkin materialisti-
nen. Mutta kaikki muuttui,kun läheiseni lähti
pois tästä maailmasta. Hänen kuolinhetkenään
minut herätettiin voimakkaalla jytinällä ( ma-
teria oli kuin paperia vain ), ja jyrinä loppui
kun olin kunnolla herännyt ( katsoin sattumalta
kelloa,kun minut herätettiin kesken sikeimpien
unieni ja se oli 03.05 ja sitten sairaalassa
kuolinajaksi oli merkitty 03.12). Ruumista
katsoessani tajusin, että se ihnminen, joka
oli siinä ollut, oli lähetenyt pois, eikä
suinkaan kuollut. Se kyllä muutti maailman-
katsomukseni, erityisesti vielä sen jälkeen,
kun omaa kuolemaani ajatellen olin hetkelli-
sessä epätoivoissa, niin minulle puolittaisessa
unitilassa ilmestyi aivan asiallinen heppu, joka
kertoi tulevaisuudestani ( sanoi mm.milloin
sairastun jne.) Tuonpuoleinen näytti ottavan
melko aktiivisen otteen elämääni, kun olin
elämäni pahimmassa kriisissä ja itsemrha tuntui
ainoalta ulospääsyltä. Minulle jäi päällimäi-
seksi kuva Jumalan armosta ja rakkaudesta eikä
mistään helvetistä tai tuomitsevuudesta. Olin
nimittäin aika avuton ihminen, joka oli
sotkenut asiansa siihen malliin, etteivät mit-
kään maalliset voineet minua auttaa. Tämä maal-
linen valellus tuntuu olevan vain pieni osa
ihmisen koko elämää, joka sitten jatkuu uudessa
muodossaan materiaalisen maailman ulkopuolella.
Materialistinen ateismi ja tietyt kristilliset
piirit eivöt oikein jaksa kiehtoa, kun elämä
ei näytä vievän olemattomuuteen eikä myöskään
helvettiin ( muuta kuin siinä mielessä, että
aineellisessa olemassaolossa helvetti ei välil-
lä ole kaukanakaan). Kokemus Jumalan armosta
riittää kumoamaan kohdaltani helvetin ja ole-
mattomuuden.
"Tuonpuoleinen näytti ottavan
melko aktiivisen otteen elämääni, kun olin
elämäni pahimmassa kriisissä ja itsemrha tuntui
ainoalta ulospääsyltä."
Niin. Eikö ole ole hienoa, että suojelusenkeleillä/hengillä on aina "silmät ja korvat auki".:)
Jumalan ARMOA korostetaan aivan liian vähän. Kuitenkin se on täyttä TOTTA.
Helvetti on (ainakin minulle) henkinen olotila, johon "pääsee" eli joutuu jo ihan täällä maan päällä, jos antaa itsensä ajautua sinne.
Samoin on "taivaan" kanssa - se on henkinen olotila.
Älä höpise jonnin joutravia luulojasi ja uskomuksiasi, kukaan ihminen ei ole kuolleista herännyt koskaan takaisin elämään, et edes sinä.
Kun ihmisen aivojen sähkökemiallinen toiminta pysähtyy on ihminen lopullisesti ja peruuttamattomasti kuollut, kuollut ihminen ei tiedosta enää yhtään mitään, ei edes omaa kuolemaansa.
kyllä sinut tunnetaan...
Yksi ainoa dokumentoitu poikkeus riittää osoittamaan argumenttisi vääräksi, ja tässäpä sinulle sellainen:
http://www.near-death.com/experiences/evidence01.html
Sitä voisi pitää lähinnä kauniina satuna, ellei se olisi niin pahuksen hyvin dokumentoitu ja tapahtunut kliinisissä olosuhteissa.
Onko sinulla minkäänlaista empiiristä kokemusta tai dataa väitteesi "Kun ihmisen aivojen sähkökemiallinen toiminta pysähtyy on ihminen lopullisesti ja peruuttamattomasti kuollut, kuollut ihminen ei tiedosta enää yhtään mitään, ei edes omaa kuolemaansa."
tueksi???
Mulla oli ennen paha kuoleman pelko, muttei enää. En mieti enää koko asiaa. En ole helvetillä peloittelia mutta uskon kuitenkin että raamattu on totta. Kuoleman pelko on seurausta siitä että kuolemassa on pelättävää. Jeesus on voittanut kuoleman ja myös kuoleman pelon. Sain itse päästä pelosta kun rupesin lukemaan raamattua ja otin selvää asioista. Kuoleman pelko tulee siitä että ihminen tietää sisimmässään että asiat Jumalan kanssa ei ole kunnossa. Jos elää ilman Jeesusta, tietää vaan jotenkin että kuoleman jälkeen ei käy hyvin.
Jeesus on sovittanut sinunkin syntisi, Hän rakastaa sinuakin ja haluaa antaa ihmeellisen rauhan sieluusi ja varmuuden siitä että olet pelastettu. Raamattu lupaa että etsivä löytää ja kolkuttavalle avataa. Etsi totuutta Jumalan Sanasta. Rukoile vaikka että jos raamattu ja Jeesus on totta saisit pelastua. Jos et ole uskossa niin sinulla ei ole tätä uskoa. Rukoile että saisit uskon Jeesukseen. Rukoile että Jeesus tulisi elämääsi ja antaisi pelastusvarmuuden. Homma kyllä toimii jos olet tosissaan. Jeesus rakastaa sinua ja haluaa päästää sinut peloistasi!
"Kuoleman pelko tulee siitä että ihminen tietää sisimmässään että asiat Jumalan kanssa ei ole kunnossa. Jos elää ilman Jeesusta, tietää vaan jotenkin että kuoleman jälkeen ei käy hyvin"
Kirjoituksesi vain lisää kuolemanpelkoa joka on eräs kristinuskon kulmakivi. Tiedän että jotkut raamattu-uskovaiset ovat huolissaan siitä että uskovatko he riittävästi Jeesukseen ja Kristinuskon opinkappaleisiin pelastuakseen?
Voi..voi. Ei ole kysmys uskosta opinakappaleisiin. Kysymys on ymmärtämisestä maailman toiminnasta ja siitä että ihminen on kuolematon otus huolimatta uskotko opinkappaleissn tai et.
Lueppa Michael Newtonin "Sielujen matka".
http://www.ultra-lehti.com/kirjat/kir-sielujenmat.JPG
Siinä kuvaillaan hyvin seikkaperäisin sitä mikä meitä odottaa maallisen kuoleman jälkeen. Se on lohdutusta monelle kuolemaa pelkäävälle ja lisää ymmärrystä elämän syvimmistä asioista monelle muullekin.
Kirjan jatko-osa "Sielujen kohtalo"
http://www.gabrielabookshop.com/kuvatIII/sielujenkohtalo.jpg
on myös tarjolla kaupoissa mutta suosittelen lukemaan ensin aikaisemman Newtonin "Sielujen matka" kirjan.
Lainastossa on muuten eräs jonka olen lukenut aikoinani: Peter Richelieun "Sielun Matka". Se on kanssa erinomainen kirja valottaen kuolemanjälkeistä elämää. Kirjan tieto on hankittu eri tapaa kuin Newtonin kirjan tieto mutta kaikki ovat hyviä niille joita kiinnostaa kysymys mitä kuoleman jälkeen?
Vaikka kirjojen jokaiseen näkemykseen ei uskoisi niin se antaa ainakin hyvin paljon mietittävää maallisten mietteitten lisäksi ja uskoisin että kuoleman pelko ainakin vähenee ja saattaa kadota kokonaankin ymmärtäen että kuolemee ei edes ole.
Oli kuoleman jälkeen jotakin tai ei, niin ajatteles tätä:
Kun elät elämäsi hyvin, niin sinua odottaa taivas! Kohtele muita ihmisiä hyvin ja koita olla muutenkin hyvä ihminen! Näinolleen sinua odottaa kuoleman jälkeen taivas, mikäli sellainen on olemassa. Mikäli taivasta ja helvettiä ei ole olemassa ja elämä tosiaan päättyy kuolemaan, niin sittenhän kuoleman jälkeen ei ole yhtään mitään! Ei ole edes pimeyttä ja mustaa, kun sinua yksinkertaisesti vaan ei ole olemassa! Ei ole ajatuksia eikä mitään! Ei ole paniikkia, kun mitään ei ole! Kun elät elämäsi hyvin, et voi hävitä yhtään mitään! Päinvastoin voitat, sillä kuolinvuoteellaan jokaisella hyvän elämän eläneellä on helppo maata tietäen, että on ollut hyvä! Ihan sama mitä tuleman pitää!
Sori, mutta asia ei mene ihan noin. KAIKKI ihmiset ovat "peruspahoja" (emme ole pyhiä) ja meissä on kaikissa ns. "perisynti", joka joka päivä odottaa aktivoitumistaan.
Että vaikka olisit kuinka "kiltti" tahansa, et koskaan voi olla "tarpeeksi kiltti", jottako "taivas olisi sillä lunastettu".
Ihan kuten Raamatussakin sanotaan, "ei teitä ole pelastettu TEKOJENNE tähden, vaan USKONNE tähden".
Jumalan armoon voi joka tapauksessa luottaa.
Siltikin homma menee niin, että jos maanpäällisen elämänsä "pistää täysin risaiseksi", on itsekäs, ei ajattele lähimmäisiään, tekee jotain ns. "pahaa", jne., niin on erittäin todennäköistä, että SEURAAVA maapallokierros odottaa kehittymätöntä sielua.
(ja samat läksyt opittavana, mitkä jäivät edellisellä kierroksella kesken...)
Pimeyttä EI tule. Elämä EI pääty ns. fysiologiseen kuolemaan. Ihmisen henkienergia (tai oikeastaan pelkkä henkienergia) on IKUISTA itsessään.
"Herra, onko niin, että vain harvat pelastuvat?" Jeesus vastasi:
24 "Kilvoitelkaa päästäksenne sisään ahtaasta ovesta. Minä sanon teille: monet yrittävät mennä sisään mutta eivät siihen kykene. [
Tuonkin kohdan voi taas ymmärtää erittäin väärin. Kyse ei nyt ole mistään "Pietarin oviaukosta", vaan tavasta ajatella ja toimia, ts. kyetä luomaan "taivasta maan päälle".
Ja tietysti tapamme toimia maan päällä vaikuttaa myös henkimaailman "bisneksiin".:)
Moni on löytänyt vl-uskosta avun. Älä usko kaikke mitä ihmiset puhuu. Tässä on osoite, jossa varmasti kannattaa käydä puhumassa siitä omasta pelostasi. VL:ät ymmärtää näitä uskonasioita. Ja osaa johdattaa ihmisen Jumalan luo.
Käypä tässä alla olevassa www- osoitteessa ja tule Ry;lle seuroihin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&subcat=923
uskot jumalaan ja jeesukseen kristukseen, että hän on jumalan poika, joka kuoli että ne jotka häneen uskovat saisivat ikuisen elämän. jos uskot niin mitään pelättävää ei ole. rukoilet ja etsit yhteyttä jumalaan ja pyydä syntejäsi anteeksi. miten voit sanoa, että uskot jumalaan, mutta sanot mitä jos kuolema on pimeyttä? eihän kuolema voi olla vain pimeyttä jos jumala on sinua vastassa. lue raamattua, niin sieltä saat vastauksen mitä tapahtuu kuoleman jälkeen ja miten pääsee taivaaseen.
?rukoile ja hinkkaa?
Kun ihmisen aivojen sähkökemiallinen toiminta pysähtyy on ihminen lopullisesti ja peruuttamattomasti kuollut, kuollut ihminen ei tiedosta enää yhtään mitään, ei edes omaa kuolemaansa.
Kuolema on vain omaisille raskas kokemus ei suinkaan kuolleelle henkilölle.
Tuo on se selitysmalli, mikä ensimmäisenä voisi tulla mieleen, mutta omakohtaiseen kokemukseeni vedoten voin todeta, että tuo ei pidä paikkaansa.
Olen nimittäin itse ollut kliinisesti kuolleena muutaman minuutin ajan, ja silloin kyllä tottavieköön tiedostaa, mistä on kyse!
>Olen nimittäin itse ollut kliinisesti kuolleena muutaman minuutin ajan<
-Kas kun vuoden pari kuolleena oltuasi ole palannut takisin elämään.
Just joo, sinä ja sinun huuhaa kokemuksesi, ethän tuollaista usko sinä itsekkään.
Ihminen on kuollut vasta silloin kun hänen aivojensa sähkökemiallinen toiminta on loppunut.
vastaa kiloa teoriaa, tonnia pyhiä kirjoja ja megatonnia luuloja.
Sinun ei ehkä tarvitse uskoa minun kuolemakokemustani, mutta se ei edes ole ainoa laatuaan, ja kuolemakokemuksia on dokumentoitu tuhansittain. Käypä kurkkaamassa vaikkapa http://www.nderf.org :ista että miten siinä käy.
Minulla aivoissani loppui sähkökemiallinen toiminta siinä vaiheessa kun sydän pysähtyi, EKG alkoi näyttämään suoraa viivaa, verenkierto loppui ja myös EEG näytti suoraa viivaa. Silloin aivojen sähkökemiallinen toiminta on täsmälleen yhtä lopussa kuin krematoriossakin. Tämä tila muuttuu irreversiibeliksi noin varttitunnissa, sillä hermokudoksessa käynnistyy entsymaattinen autolyysi. Siksi vuotta ei voi olla kuolleena, mutta pisin aika, jossa on oltu kuollut ja palattu takaisin henkiin, on ollut 3 vrk (Juri Rodonaia).