Ihminen pärjää elämässä oikein hyvin ilman uskontojakin. Tieteellinen maailmankuva ja humanistiset järkevät arvot kantavat koko elämän eteenpäin. Ihmisen ei tarvitse pakosti elää ikuisesti ja helvetillä on halpamaista pelotella ketään. Helvetti on minusta jo looginenkin mahdottomuus eikä sovi mitenkään yhteen Jumalan rakkauden kanssa, mutta kylläkin vanhan ja keskiajan ihmisen maailmankuvaan ja pelkoihin.
Tärkeintä on elää ystävyydessä ja rakkaudessa. Se tuo sisältöä elämään. Elämän tarkoitusta on tehdä parhaansa omalla tontillaan sekä toteuttaa toiveitaan tai unelmiaan. Kun tuhlaa elämänsä uskonnolliseen väkivaltaan ja ahdasmielisyyteen elämä jää elämättä ja katkeruus voittaa vanhempana muiden tasapainoisten ihmisten elämäniloa ja rauhaa näkiessä.
Tyytyväisyys syntyy pienistä arjen asioista ja kanssakulkemisesta toisen ihmisen vierellä - vaikkei koskaan saavuttaisikaan rikkauksia tai "sitä ainoaa oikeaa". Ihmiset pettyvät vaatiessaan toisiltaan liikaa ja unohtamalla kulkea vain vieressä ja jakaa arkea. "Sitä ainoaa oikeaa" tuskin on edes olemassa, vaan on olemassa meitä lähempänä ja kaueampana olevia ihimisiä. Parisuhde on elämää arjessa ja ponnistelua yhteisen matkanteon eteen.
Tärkeintä on elää ystävyydessä ja rakkaudessa. Se tuo sisältöä elämään. Elämän tarkoitusta on tehdä parhaansa omalla tontillaan sekä toteuttaa toiveitaan tai unelmiaan. Kun tuhlaa elämänsä uskonnolliseen väkivaltaan ja ahdasmielisyyteen elämä jää elämättä ja katkeruus voittaa vanhempana muiden tasapainoisten ihmisten elämäniloa ja rauhaa näkiessä.
Tyytyväisyys syntyy pienistä arjen asioista ja kanssakulkemisesta toisen ihmisen vierellä - vaikkei koskaan saavuttaisikaan rikkauksia tai "sitä ainoaa oikeaa". Ihmiset pettyvät vaatiessaan toisiltaan liikaa ja unohtamalla kulkea vain vieressä ja jakaa arkea. "Sitä ainoaa oikeaa" tuskin on edes olemassa, vaan on olemassa meitä lähempänä ja kaueampana olevia ihimisiä. Parisuhde on elämää arjessa ja ponnistelua yhteisen matkanteon eteen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus
"Ihminen pärjää elämässä oikein hyvin ilman uskontojakin."
Muistaakseni Dalai Lama on sanonut että ihminen ei tarvitse uskontoja mutta ilman rakkautta ja myötätuntoa ihminen ei tule toimeen. Tällaista asennetta toivoisi muidenkin uskontojen uskonnollisilta päämiehiltä. Kaikki ajatusrakennelmat mitkä erottavat ihmisiä nykyhetkestä ja tästä maailmasta - kuten opit kuolemanjälkeisestä elämästä ja taivaista ja helveteistä - johtavat vääjäämättä kärsimyksen kasvamiseen maailmassa.
noista uskon asioista ja 9 minutin kuluttua tulen ponnisteelleksi vaimoni kanssa 45 vuotta yhteisen matkanteon eteen.
Saanen onnitella teitä loistavasta saavutuksesta. 45 vuotta on pitkä aika kulkea yhdessä. Teillä on riittänyt sisua ja rakkautta elää toistenne vierellä! Onnea! Paljon on varmaan nähty ja koettu, mutta jokainen hetki on kullanarvoinen. Se on elämää se!
Jospa ne uskonnot syntyy siitä Jumala-kaipuusta mikä jokaisen ihmisen sisimmässä on. Ihminen ei ole pelkkää materiaa. Jumala laittoi luomistyössä ihmiseen iankaikkisuus hengen. Tämä henki on tarkoitettu Jumalan yhteyteen. Syntiinlankeemuksessa yhteys Jumalaan katkesi ja ihminen karkoitettiin paratiisista. Ihmisen kaipaus Jumalan yhteyteen kuitenkin pysyy ja ilmenee myös siinä että rakennetaan uskontoja ja jumalia joita palvoa. Raamattu kertoo ettei ole kuitenkaan muuta yhteyttä Jumalaan kuin Jeesus, joka sovitti syntimme ja valmisti sovinnon Jumalan kanssa. Juuri synti on se joka on tuonut kuilun Jumalan ja ihmisen välille. Tuo kuilu pysyy iankaikkisuuden jos emme ota vastaan Jeesusta elämäämme. Ihminen joutuu ilman Jeesusta olemaan iankaikkisesti erossa Jumalasta.
Jumala rakastaa ihmistä ja haluaa jokaisen iankaikkiseen elämää. Kuitenkaan kukaan ei voi synneissään mennä iankaikkisen, pyhän Jumalan luo. Synnit täytyy saada anteeksi. Vain Jeesuksella on valta antaa synnit anteeksi. Kuinka kauan sitten kuollut Jeesus voi sitten antaa synnit anteeksi? Jeesus nousi kuolleista ja elää tänään. Kun käännymme Hänen puoleensa ja pyydämme Hänet elämäämme pääsemme osalliseksi Hänen anteeksiannostaan ja sovituksestaan. Kyllä tämän elämän voi elää ilman uskoa mutta elämä ei lopu kuolemaan. Henkemme irtautuu ruumiistamme ja menee kadotukseen ilman Jeesusta ja syntien anteeksisaamista.
"Jospa ne uskonnot syntyy siitä Jumala-kaipuusta mikä jokaisen ihmisen sisimmässä on."
Minun mielestäni (tämän "Minun mielestäni" voit liittää kaikkien kirjoittamieni kappaleiden alkuun) taas jokaisen ihmisen ja elävän olennon kaipuu on tulla tyydyttyneeksi, onnelliseksi. Uskonnot ei suoraan liity tähän, vaan ne antavat selityksiä olevaisen alkusyystä ja kärsimyksen alkusyystä, elämän rakenteesta ja kuolemasta - toki mukana on myös ohjeita jotka auttavat onnelliseen elämään ja harmonisesti toimiviin yhteisöihin.
"Ihminen ei ole pelkkää materiaa."
Ei niin, ihminen on kokevan yksilön itsensä näkökulmasta myös tietoisuutta - jota tosin ei olisi olemassa ilman aivoja ja ruumista.
"Jumala laittoi luomistyössä ihmiseen iankaikkisuus hengen."
Ei ole ollut mitään luomistyötä tai luojaa. Jos olisi jokin kaiken alullepanija tälle alullepanijalle pitäisi myöskin olla alullepanija. Puhumattakaan että tällä alullepanijalla olisi persoona, jolla on jokin tahto. Luoja on siten looginen mahdottomuus. Ei ole myöskään mitään ruumiista erillistä tietoisuutta tai sinun termein "henkeä". Tietoisuus ilmenee vain ruumiin ja aivojen toiminnan yhteydessä ja kun niiden toiminta lakaa, myös tietoisuus lakkaa olemasta.
"Tämä henki on tarkoitettu Jumalan yhteyteen. Syntiinlankeemuksessa yhteys Jumalaan katkesi ja ihminen karkoitettiin paratiisista."
Tietoisuus voi olla läsnä syvästi siinä mitä ilmenee vastustamatta hetkeä tai haluamatta siltä mitään. Tätä tarkoitetaan yhteydellä elämään itseensä ja onnellisuudella, jota kohti ihminen luonnostaan kaipaa. Ei ole ollut mitään joidenkin ihmisten tekemään syntiinlankeemusta joka periytyy kaikille ihmisille eikä myöskään mitään myyttistä alkuaikaa jolloin kaikki elivät paratiisissa.
"Ihmisen kaipaus Jumalan yhteyteen kuitenkin pysyy ja ilmenee myös siinä että rakennetaan uskontoja ja jumalia joita palvoa."
Ihmisen kaipuu onnellisuuteen ja elävään läsnäoloon pysyy, mutta kuten sanottua tämä ei ole ainut syy miksi uskontoja syntyy.
"Raamattu kertoo ettei ole kuitenkaan muuta yhteyttä Jumalaan kuin Jeesus, joka sovitti syntimme ja valmisti sovinnon Jumalan kanssa. Juuri synti on se joka on tuonut kuilun Jumalan ja ihmisen välille. Tuo kuilu pysyy iankaikkisuuden jos emme ota vastaan Jeesusta elämäämme. Ihminen joutuu ilman Jeesusta olemaan iankaikkisesti erossa Jumalasta."
Raamattu on lukuisten ihmisten pitkän ajan kuluessa kasaama kirja jonka perustana on monia aikansa eläneitä uskomuksia jotka eivät vastaa todellisuutta. Jeesus saattoi olla yhteydessä elämään itseensä ja luultavasti juuri siksi hänessä oli voimaa, joka saa ihmiset vieläkin puhumaan hänestä, muttei hän ketään voi pelastaa, vaikka hänen oppiensa noudattaminen voikin opettaa elämään paremmin. Yhteyden elämään voi saada mainiosti vaikkei olisi koskaan Jeesuksesta kuullutkaan.
"Jumala rakastaa ihmistä ja haluaa jokaisen iankaikkiseen elämää. Kuitenkaan kukaan ei voi synneissään mennä iankaikkisen, pyhän Jumalan luo."
Ei ole mitään kaiken ulkopuolella olevaa persoonallista jumaloliota joka haluaa jotain joltakin eikä etenkään mitään oliota joka asettelee luodoilleen ehtoja "jos teet kuten minä käsken niin saat iankaikkisen elämän, jos et, niin joudut ikuiseen kadotukseen".
"Synnit täytyy saada anteeksi. Vain Jeesuksella on valta antaa synnit anteeksi. Kuinka kauan sitten kuollut Jeesus voi sitten antaa synnit anteeksi? Jeesus nousi kuolleista ja elää tänään."
Ei ole mitään syntejä, jotka täytyisi saada joltakin jumalolennolta anteeksi. On vain tietämättömyyttä olemisen todellisesta luonteesta, ja tämä aiheuttaa mm. ahneutta ja vihaa joiden vallassa toimiminen aiheuttaa kärsimystä. Jeesus ei noussut kuolleista kuten ei kukaan muukaan elänyt ihminen ole noussut - jos olisi noussut, ei hän silloin olisi ollut kuollut. Ei ole mitään syntejä jotka pitäisi antaa anteeksi, eikä toinen ihminen muutenkaan voi toista pelastaa, korkeintaan hän voi auttaa kokemaan elämän täydemmin.
"Kun käännymme Hänen puoleensa ja pyydämme Hänet elämäämme pääsemme osalliseksi Hänen anteeksiannostaan ja sovituksestaan."
Kun luemme Jeesuksesta tai hänen kaltaisistaan syvästi elämää kokeneista ihmisistä opimme ehkä itsekin elämään paremmin, mutta siinä kaikki.
"Kyllä tämän elämän voi elää ilman uskoa mutta elämä ei lopu kuolemaan."
Elämä todellakin loppuu kuolemaan, jolla tarkoitetaan täydellistä ja pysyvää elintoimintojen päättymistä. Kukaan elävä olento ei ole palannut eikä tule palaamaan kuolemasta takaisin elämään.
"Henkemme irtautuu ruumiistamme ja menee kadotukseen ilman Jeesusta ja syntien anteeksisaamista."
Ei ole mitään henkeä joka irtaantuisi ruumiista eikä se siten mene mihinkään - ei kadotukseen tai muuallekaan.
fiksu mies olet.
Voisit omistaa tälle tekstillesi oman topicinsa.
Toivottavasti sun tekstejä saa lukea useamminkin.