Olkaa hyvä, ja jatkakaa hyvää ja asiallista keskustelua sivulla 2. Yhä mietin ulkonaisia seikkoja uskonelämässä ( meikkaus, hiusten värjäys...) samalla kun haluan sisäisesti kasvaa. En uskalla mennä hengellisiin tilaisuuksiin, kun tuijotetaan, juorutaan ja tuomitaan.
9
9
Vastaukset 17
Vanhimmat
kannata miettiä, sillä tärkeintä on se, mitä Jumala näkee sinun sydämessäsi. Eikä ulkoista kaunistusta, jos se on hillittyä, raamattukan kiellä. Älä välitä niistä tuijottajista, pääasia on että uskot Jeesukseen.
Kyllähän minä mietin elämäm ja uskon syvällisempiä asioita. Mutta mulla on jokin pakonomainen suojautumiskeino tuo ulkonainen olemukseni. Ei suinkaan hillittyä, vaan räikeä punainen tukka ja näkyvä ehostus. En tiedä miksi niin teen.
Olethan huomioinut miten:Iloinen sydän kaunistaa kasvot.Ihmisen rumuushan aktivoituu sydämmentilasta.Kaikki ihmiset ovat kauniita, jos omaavat iloisen sydämmen.
Niin, meikkaaminenhan naisilla ilmentyy itseluittamuksen puutteesta.Niin, ne mielikuvat ja itsensä suhtauttaminen toisiin ihmiseen eli minätila.
se hengellinen minäsi on vahvempi, ja silloin sinusta tuntuu täysin luonnolliselta jättää ne ehostukset vähemmälle. Sisälläsi on silloin ääni, joka puhuttelee sinua siitäkin asiasta.
Hyvää jatkoa sinulle.
Missä korvessa sinä oikein asustelet, kun meikkaamista ja hiusten värjäämistä katsotaan pahalla? Onko sellaista korpea enää ylipäätään olemassakaan, missä uskovaiset eivät meikkaisi?
Täällä Pohjoissuomen pikkukaupungissahan minä. Täällä ollaan tosi vanhoillisia. Kaikki lokeroidaan tiettyihin lokeroihin, uskovaisen pitää melkeimpä nuttura päässä kulkea ja vain niveaa kasvoilla. Itse olen tällainen pikkuisen poikkeava tapaus näissä ympyröissä.
että nykypäivänä pikkukaupungissakaan punatukkaa katsotaan pahalla.
Ole kuitenkin ihan vapaasti sitä, mitä olet. Millaisia muut seurakunnat ovat? Vapaakirkko? Luterilaiset?
Se ongelma tässä onkin, ettei ole kuin luterilaisia, ja niistäkin suurin osa lestadiolaisia, sekä helluntalaisia. Vaihtoehdot on vähissä. Silti lohduttaudun sillä, että Jumala katsoo sisimpään, eikä tuomitse.
Minkä ikäinen lienet, saako kysyä?
Vähä reilu nelikymppinen radikaali. Elän tieten uutta nuoruutta.
Taidan ymmärtää yskäsi!
Toivon kuitenkin, ettet katkeroidu ja menetä uskoasi Jeesukseen.
Minkä kokoinen srk on?
En minä katkera ole. Ja uskossa olen ulkonaisesta olemuksestani huolimatta. Siinä on hyvä pysyä. Pieni on helluntaisrk, johon kuulun. Liekö vähän päälle sata jäsentä.
siltä, että olet järkevä ihminen. Ehkäpä jopa ymmärrät niitä, jotka vielä tänään, vuonna 2007, paheksuvat tukan värjäämistä.
Millaisia nuoria teillä on? Minkälaista musiikkia?
Lähden tästä nukkumaan...jatketaan huomenna - öitä! -tode
ihan oikeesti ole mikä olet. jos tykkäät pitää punasta lettiä (kuullostaa muuten hyvältä) niin pidä, jos et, värjää vaikka siniseks. ei sinu tarvi olla mikää harmaa nutturamummo:) se on äärimmäisen tylsää. se ei ole tarpeen. Itellä on piiiitkä tukka, korvikset, kaikenlaiset rokkivaatteet, miilo minkäki värine tukka...se on osa minua, enkä sitä muuta ellen halua.
Olet oikeassa. Minä olen punapää ja sillä sipuli. Luonteeni kun on sellainen räväkkä. Joten siitä vaan. Samaten kun sille päälle tuun, laitan suuret korvikset, meikkiä naamaan, ja menoksi. Eikä se ikää katso tai helluntalaisuutta. Hyvä kun jossain se huomataan. Täällä sitä vaan ollaan takapajulassa.
Ole juuri sellainen kuin olet. Nuoruuteen kuuluu kaikenlainen kokeilu, toiset jatkavat sitä vanhempanankin ja sekin on ok. Minulla on ollut sama tylsä ruskea tukka vuosikausia ja mielestäni se on ihana, mutta kun olin nuori niin pää hehkui välillä punaisena. Ja meikki on vähentynyt puoleen nuoruudesta, osin laiskuuttakin. Mielestäni he jotka näkevät vaivaa toisten ulkonäöstä ovat itse hukassa uskonsa kanssa. Eivätkä näe sydämeen.
naisia kaikkein kauneimman näköisinä. Tietty ulkonäön huolittelu on kuitenkin kanssaihmisiä kohtaan huomaavaista.
Minusta meikkaamisen päämäärä on pehmentää/"viimeistellä" ulkonäkö. Ei "koristella" naamaa, kuten joskus näkee.