http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000026475091
Viestissäsi puhut marxismista ns. puuta heinää.
Esimerkiksi näin:
"Marxismissa siis vain palkkatyötä nauttiva teollisuustyöväestö, proletariaatti, on edistyksellinen luokka."
Marxismissa ei lähdetä siitä, että pelkästään teollisuustyöväestö muodostaisi työväenluokan, proletariaatin.
Ja näin:
"Sensijaan omistava luokka, pienyrittäjät sekä maanviljelijät, jotka eivät tee palkkatyötä, asiantuntijat, toimihenkilöt ja virkamiehet joiden palkkatyö ei tuota lisäarvoa eivät kuulu edistyksellisiin luokkiin. Heidät pitää tuhota."
Kapitalismissa päoma- ja lisäarvosuhde ei löydy pelkästään aineellisessa tuotannossa, vaan se voidaan löytää myös ns. aineettomasta tuotannosta, kuten monien toimihenkilöiden ja palveluammateissa työskentelevien työstä sekä maanviljelijöidenkin ja pienyrittäjien työstä. Kapitalistinen arvonlisäysprosessi perustuu siis työvoiman riistolle - lisäarvoon. Se on kapitalistisen talouden yleinen peruslaki, joka toteutuu sisällöllisesti ja yleisesti eri työtoimintojen ja -tapojen pääomasuhteessa.
Viestissäsi puhut marxismista ns. puuta heinää.
Esimerkiksi näin:
"Marxismissa siis vain palkkatyötä nauttiva teollisuustyöväestö, proletariaatti, on edistyksellinen luokka."
Marxismissa ei lähdetä siitä, että pelkästään teollisuustyöväestö muodostaisi työväenluokan, proletariaatin.
Ja näin:
"Sensijaan omistava luokka, pienyrittäjät sekä maanviljelijät, jotka eivät tee palkkatyötä, asiantuntijat, toimihenkilöt ja virkamiehet joiden palkkatyö ei tuota lisäarvoa eivät kuulu edistyksellisiin luokkiin. Heidät pitää tuhota."
Kapitalismissa päoma- ja lisäarvosuhde ei löydy pelkästään aineellisessa tuotannossa, vaan se voidaan löytää myös ns. aineettomasta tuotannosta, kuten monien toimihenkilöiden ja palveluammateissa työskentelevien työstä sekä maanviljelijöidenkin ja pienyrittäjien työstä. Kapitalistinen arvonlisäysprosessi perustuu siis työvoiman riistolle - lisäarvoon. Se on kapitalistisen talouden yleinen peruslaki, joka toteutuu sisällöllisesti ja yleisesti eri työtoimintojen ja -tapojen pääomasuhteessa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Yrittäisit aikuistua. Edes yrittäisit.
"Kommunistit ovat kautta aikojen suhtautuneet vihamielisesti yhteiskunnan kaikkein köyhimpiin ja kurjimpiin eli ryysyköyhälistöön (Lumpenproletariat, kurjalisto) ja heidänt avoitteensa on yhteiskunnan kaikkein köyhimpien ihmisten tuhoaminen."
Täyttä hölynpölyä! Kerro missä marxismissa muka näin todetaan!
On kumma juttu, miten Googlen aikakaudella ei viitsitä itse hakea tietoa, vaan odotetaan että joku toinen tuo sen nenän eteen. Hakusanat: "marxism lumpenproletariat".
Pysyn sanoissani: Marxille ryysyköyhälistö eli Lumpenproletariat - yhteiskunnan pohjasakka, kuten hän sitä itse nimittää, oli taantumuksellinen luokka, joka piti tuhota:
http://www.marxists.org/glossary/terms/l/u.htm
http://uregina.ca/~gingrich/s28f99.htm
http://www.britannica.com/eb/topic-351300/Lumpenproletariat
http://en.wikipedia.org/wiki/Lumpenproletariat
Engels wrote about Swiss mercenaries during the end of the 1848 July monarchy rule of revolutionary Naples: "This action of the Neapolitan lumpenproletariat decided the defeat of the revolution. Swiss guardsmen, Neapolitan soldiers and lazzaroni combined pounced upon the defenders of the barricades."[1]
In his ancillary writings Marx also saw little potential in these sections of society. When speaking of those working in arguably the most unsafe, alienating work environment - the battlefield, he said: "A motley crew of mutineering soldiers who have murdered their officers, torn asunder the ties of discipline, and not succeeded in discovering a man on whom to bestow supreme command are certainly the body least likely to organise a serious and protracted resistance."
Ja jo pelkästään se - mikä oli prekariaatin kohtalo niissä maissa, joissa kommunistit pääsivät valtaan - pakkotyö, orjatyö, keskitysleirit, teloitukset - osoittaa, että Marx todella tarkoitti sitä mitä ilmaisikin.
on näissä kapitalistisissa maissa toiminut. Paperitehtaiden työntekijätkin itkevät päivittäin kun saavat potkut. Miksi näin sitten on, jos se on pelkkää riistoa? Eikö myös näiden paperityöläisten pitäisi huutaa hurraata kun riisto ja orjuutus päättyvät, vai?
Etpä sinäkään vaikuta kovin paljon markkinataloudesta ymmärtävän.
"Eikö myös näiden paperityöläisten pitäisi huutaa hurraata kun riisto ja orjuutus päättyvät, vai?"
Riisto ja orjuutus loppuvat kun kapitalistiset tuotanto- ja omistussuhteet kumotaan. Silloin kelpaa kaikkien työläisten hurrata"
"Riisto ja orjuutus loppuvat kun kapitalistiset tuotanto- ja omistussuhteet kumotaan."
Ei silloin lopu muu kuin työ, ja sitä kautta kaikki muukin.
Kapitalismissa yksi ihminen riistää toista.
Sosialismissa asiat ovat aivan päinvastoin.
Mikä niissä kapitalistisissa tuotanto ja omistussuhteissa on niin pahaa? En ymmärrä tuota näkemystä.
Ihmisten yksityinen vapaa yrittäjyys ja omistusoikeus takaavat sen, että kysyntä ja tarjonta markkinoilla kohtaavat paremmin. Tästä seuraa, että kysyntä sanelee aikapitkälti tuotettavat tuotteet. Siis käytännössä ihmisillä itsellään on oikeus päättää (siis pitkällä aikavälillä) mitä tuotteita he käyttävät ja kuinka paljon. Sosialismissa ei tätä näkökulmaa edes tarkastella.
Mikä siinä ihmisten vapaudessa on niin vastenmielistä? Miksi se on niin tuomittavaa, jos jollakin on yksityistä, itse työllä ansaittua omaisuutta?
Neuvostoliitossa ei ollut kapitalistisia tuotanto- ja omistussuhteita. Riistoa ja orjuutta siellä taisi olla enemmän kuin missään muualla maailmassa. Miksi siis näin? Ja kerrotko vielä mikä siellä Neuvostoliitossa oli paremmin kuin länsimaiden demokratioissa? Sano edes yksi asia..
Tiedätkö miksi kommunismi ei ole Suomessa nostanut päätään? No siksi kun kansalla on itsellään ollut oikeus päättää siitä. Ja näin se on ollut kaikkialla.
Näin on, tunnen vihollisen, enkä puhu palturia.
Marxismissa lähdetään siitä olettamuksesta, että ihmistyön tärkein olemus on lisäarvon tuottaminen (ei esimerkiksi oleminen osa tuotantoprosessia tai olla yksi tuotantotekijä). Marxille siis _vain sellainen työ_, joka tuottaa lisäarvoa, on työtä - eli siis teollisuustyö. Marx sulkee proletariaatista pois kurjaliston (Lumpenproletariat), joka sekin joutuu elääkseen tekemään työtä, mutta ko. työ ei ole lisäarvoa tuottavaa työtä.
Marx ei missään kohden mainitse, että esimerkiksi liikeapulaiset, myyjät, toimihenkilöt, virkamiehet tai muu teollisuustyöväestön ulkopuolinen palkansaajahenkilöstö kuuluisi proletariaattiin - puhuessaan proletariaatista Marx tarkoittaa _aina_ teollisuustyöväestöä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Proletariat
In Marxist theory, the proletariat is that class of society which does not have ownership of the means of production. Proletarians are wage-workers, while some refer to those who receive salaries as the salariat. For Marx, however, wage labor may involve getting a salary rather than a wage per se.
Marxism sees the proletariat and bourgeoisie (capitalist class) as occupying conflicting positions, since (for example) factory workers automatically wish wages to be as high as possible, while owners and their proxies wish for wages (costs) to be as low as possible.
Aineeton tuotanto ei Marxin mukaan ole lisäarvoa tuottavaa tuotantoa, kuten ei Lenininkään mukaan, Samoin toimihenkilöt, jotka ovat kyllä palkansaajia mutta eivät Marxin mukaan osallistu lisäarvon tuottamiseen, eivät ole proletariaattia. Pienyrittäjät taas omistavat itse tuotantovälineensä, eli he tekevät vieraantunutta työtä ja kuuluvat siksi taantumukselliseen luokkaan. Maanviljelijät samoin ovat Marxille - ja varsinkin Leninille - taantumuksellinen luokka, ja reaalisosialismi on aina vainonnut maanviljelijöitä ja halunnut alistaa heidät kollektiiveihin (kolhoosit, sovhoosit) de facto maaorjuuteen.
Kapitalismi ei perustu riistolle vaan siihen, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja työvoiman hinta vastaa sen markkina-arvoa. Kapitalismissa työpanos on vain tuotantotekijä muiden joukossa, ei mikään maaginen taikasana, kuten marxisteille.
Marxismin suhde muihin palkansaajiin kuin teollisuustyöväestöön on helppoa myös tarkistaa takaisinpäin. Kaikissa niissä maissa, joissa kommunistit ovat nousseet valtaan, toimihenkilöt ja virkamiehet on teloitettu tai lähetetty keskitysleirille, maanviljelijöitä ja pienyrittäjiä on kohdannut vaino ja murha-aalto ja kurjalisto on murskattu säälimättä. Marxismin käytäntö on siksi osoittanut argumentaationi oikeaksi.
SKP:ssa "saarislainen" maltillinen enemmistö tukeutui rasvanahkaisiin duunareihin, mutta Taisto Sinisalon johtama änkyräsiipi yläluokkais-taustaisiin älykköihin, yllytyshulluihin nuoriin ja eläkeläisiin. Taistolaisilta puuttui tämä reaalitaloudessa elävä joukko melko pitkälle.
Tänään kommunismia ja vasemmistoliittoa kannattavat virkamiehet ym. apuraha-elätit, joille veroriisto on kaiken maallisen hyvän lähde.
Kun 80-luvulle tultaessa näytti selvältä, ettei Jaakko Laakson ym. ohjastama siipi saavuta Suomessa vasemmistolaisen työväestön luottamusta, huomio käännettiin erityisryhmiin: Kyldyyriväkeen, naisiin, "aktivisteihin" ja muuhun helpostihöynäytettävään sakkiin. Paasattiin "rauhanliikkeestä".
Kun rauhakin meni plörinäksi, joku operatiivi keksi uuden joukon, jonka "puolustamisella" voi mesoa ja itteään ylösnostaa ilman että "solidaarisuuden" kohde pääsee protestoimaan: Älyttömät eläimet.
Ilmaantui "eläinoikeusliike" jonka läheisyyteen ui mm. ent. Varusmiesliiton lakimies (oik.yo) Juha Keltti, joka piti tukikohtaa Pasilassa "Rauhan-asemalla". Muitakin vanhoja agitaattoreita vilahteli kulisseissa, mm. Raimo Laakia.
Kun mykistä eläimistäkään ei ollut vallankumouksen verukkeeksi, keksittiin pelkkä hävittäminen ja ilkivalta sellaisenaan.
Tapio Jaakon-poika Laakso, Markus Drake, ja murhapolttoja runoissaan ihannoinut kettutyttö-poika Miika Saukkonen masinoitiin yllyttämään juoppoa nuorisoa väkivaltaisiin mellakoihin.
"Voima"-lehti yllytti jopa varastamaan kaupoista, koska se on "vallankumousta".
Pieneen on mennyt stalinistien kumous?
Noh, kansa äänesti Niinistöä... ELI kuulehan sie Shengen! Ei duunari oo niin tyhmä kuin Marx teorioissaan oletti.