Miten raamattu opettaa avioerosta? Saako muun kuin huoruuden takia erota? Hellareissa kokemani asia tuomitaan jyrkästi. Ja vielä jyrkemmin tuomitaan jos aikoo seurustella tai avioitua uudelleen. Miten on? Mitenkä seurustelu uskomattoman kanssa?
Avioerosta
Niittyleinikki 3
17354
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Seurustella kyllä saa, muutenhan tää rupattelu ois melko yks puolista, jos naapurin muijalle, ei huomenta vois sanoo.
Se on ehkä miekäläisen helppo sanoa, että ei uusiin avioihin ja ei eroja, kun ei ole tarvinnut erota.
Tosin kyllä uskossa elävä ihminen kaks kertaa miettii, jos erota aikoo, kun sana ei siihen lupaa anna hevillä.
Leskiäkin kehoitetaan mieluumin elämään yksin, tosin heidän ehkä vaikeina yksin onkin elää, kun on tottunut yhdessä elämään.
Olen kuitenkin melko varma, että tänä päivänä eron syyt ovat monilla niin mitättömät, että olikohan avioon menokaan Jumalasta.
Saatana koettelee avioliittoja, koska hajoittaminen on saatanalle mieleen.
Kyllä mietin kahdesti jos ei kolmestikin, kun panin eron vireille. Syy ei ollut mikään "erilleen kasvaminen", suhteen latistuminen, vaan paljon rankempaa. Jos Sana ei lupaa anna hevillä, niin riittääkö minuun ja lapseen kohdistunut rikos? Olen katsellut uutta sillä silmällä jo, mutta ei ole löytynyt. Karttaako uskovaiset eronnutta naista. Täytyykö mennä maailman puolelta hakemaan?
Ehkä tiedät, että kristittyjenkin piireissä on yksinäisten elämä hiukan sivusta seuraamista, eli monet lapsiperheet ovat yhdessä enemmän vapaa-aikoina ja niin poispäin.
En suosittele uskosta osattoman etsimistä, kun tiedät varsin hyvin, ettet sinä ketään kykene pelastamaan, se on alusta alkaen Jumalan teko.
Eli voit kadottaa sen uskosi paremminkin.
En tiedä vastausta kysymykseesi, tiedän tosin elämäni perusteella, mitä on elää yksin ja mitä on elää syvällä synnissä näilläkin alueilla, kun ryypätessä sekin tuli kuvaan mukaan.
Nyt tosin saan kiittää vapahtajaani, että katkoi synnin kahleet ja sain myös samalla raittiuden, jota olen nuattinut liki 19 vuotta (03.06.-88)
Avioliitossa olen ollut 16 vuotta, enkä tiedä miten kävisi jos ero tulisi, Jeesus on tosin luvannut olla kanssamme jokainen päivä, et kyllä Hän aloittamansa työn vie päätökseen ja antaa siihen tarvitavat avut.
Siunaan sinua, että Jeesus johdattaisi päätöksissänne ja kokisitte Hänen läsnäoloaan.
Koska tämä on provoilijoitten leikkikenttä.. ja täällä on yksi ahkera sellainen, pentecostal*.
Niin on syytä ja aihetta epäillä millä asialla tämä Niittyleinikki 3 mahtaa olla, selvältä provolta vaikuttaa.
Ei kaikilla tarkoitus etsiä puolisoksi uskosta osatonta siksi että vois pelastaa, se on toki Jumalan teko. Mutta kun hyviä ja kunnollisia aviopuolisoita on myös ei-uskovien joukossa. Usko ei katoa siitä ettei puoliso usko. Toisen vakaumuksen kunnioittaminen kuuluu aikuiseen suhteeseen.
Ei hellareissa avioeroa tuomita eikä uutta naimisiinmenoakaan. RitariKIN on entisen akkansa lempannut ja uuden ottanut, ja ihan hän kelpaa lahkoon. Rakkaus sen sijaan on hellareilla tuomittu asia. Jos rakastaa toista ihmistä, tekee syntiä, josta pitää tehdä parannus. Luepas palstaa enemmän: näin huomaat olevan.
Mitä sinä Ritaria tähän sotket, ku et itsestäs edes huolta pidä.
Mites teidän homojen moraalikäsitykset ovat?
Kumpi on väärin, asua homoseksuaalina avoliitossa, vaiko avioliitossa?
Vai onko liitoilla mitään merkitystä?
Mitä ajattelet homopornosta? Himoitsetteko miehiä samoin kuin heteromiehet naisia?
Miksi et kommentoi omassa homo-ketjussasi olevan luterilaisen mielipidettä, joka on yhtälailla homovastainen, kuin esim. Frederikin viime sunnuntaiset homolausunnot?
Kirjoitus löytyy omasta ketjustasi "Murhaaja homo..." otsikolla "yksi mielipide tämäkin".
palijoki vaihosa?
äijä! börjet saatta seurassanna pittää
Vielä avioerosta ja mahdollisesta uudesta seurustelusuhteesta. Olen jo nelikymppinen nainen ja haluaisin vielä raskaan eron jälkeen kokea uuden onnen. Jos ja kun raamattu ei sitä kiellä. Täällä landella on vaan niin ahdasmielistä sakkia.
.."eikä vaimo saa erota miehestään, mutta jos hän eroaa, pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa."
Miksi sitten niin monet helluntalaiset eroaa ja menevät jopa uusiin naimisiin. Millä he perustelevat tämän?
...että ei saa mennä uusiin naimisiin, koska Korinttolaiskirje myöhemmin jatkaa, että "niinpä avioliitto sitoo naidun naisen mieheensä niin kauan kun hän elää". Tämä olisi sopiva jatke sille, että jos erotaan, pysytään naimatonna tai palataan yhteen.
Jos ex-aviopuoliso kuolee, on ymmärtääkseni vapaa menemään naimisiin uskovaisen kanssa.
Siitä en ole varma, saako sitten uudelleen avioitua, jos ero tulee toisen uskottomuuden vuoksi.??
Ota vain itsellesi uusi mies. Ei Jumala sitä tuomitse. Tärkeää on että tuleva miehesi on uskova jos usko on itsellesi tärkeintä. Siis Jumalaan uskova. Se mihin kirkkokuntaan hän kuuluu onkin sitten sivuseikka tai vaikkei kuuluisi mihinkään. Toinen tärkeä piirre on tietysti suvaitsevaisuus... se ettei tuomitse. Onnea sisko! Olet sen ansainnut.
...haetaan tähän vastausta Raamatusta. Siksipä olen tässä parissa viestissäni viitannut Raamatun Sanaan.
Vielä Sana sanoo: "joka miehensä eläessä antautuu toiselle, tekee huorin miestään vastaan".
Jokainen uskova tietysti lankeaa joskus alueella kuin alueella, mutta siitä on noustava ja tehtävä parannus.
Tietoinen synnissä eläminen on asia erikseen, se ei ole sallittua.