Karl Marx opiskeli Berlinin yliopistossa lakia, mutta harkitsi filosofian opettajan uraa. Aikalaiskuvausten mukaan Marx oli riidanhakuinen ja loukkaava. Menetlmänä hänellä oli vastustajan julkinen häpäiseminen, mitä hänen kannattajansa alkoivat jäljitellä. Heitäkin Marx usein herjasi taulapäiksi ja öykkärimäisiksi konniksi. Aikalaiset kuvaavat Marxin kirjallisen tuotannon päämotiiviksi loukata muita ihmisiä ja aiheuttaa kaaosta. Tiedetään, että Engels käytännössä elätti Marxin nelilapsista perhettä, missä ongelmia riitti.
Friedrich Engels oli varakas tekstiilikapitalisti. Sillä aikaa kun Karl Marx kirjoitti "Pääoma" teostaan Engels elätti Marxia ja hänen perhettään. Marx eli romanttisessa kuvitelmassa, että kaunokirjailijat näkevät yhteiskunnan todellisen tilanteen ja hän halusi tehdä teoksestaan "Pääoma" taideteoksen. Toisaalta Marx on tunnustanut Engelsille kadehtineensa elättäjänsä vaurautta. Teoksessaan hän halusi tuoda Engelsille selkeästi esille, miten "olisi oikeudenmukaista puolet Engelsin varallisuudesta itselleen, sen sijaan että eläisi Engelsin antamilla armopaloilla".
Marxin esikuvana oli veijaritarina "Tristam Shady", jonka villisti poukkoilevaa tyyliä hän kopioi "Pääomaan". Sitä vahvisti sisällön vaikeaselkoisuus, joka sinällään kuvaa paremmin epäselvää ajattelua kuin neroutta. Engelsin mukaan "Pääoma" oli paitsi raskas myös sekava. Toinen Marxiin vaikuttanut teos oli Mary Shalleyn "Dracula", mistä hän sai ajatuksen tehdä kuvauksen "julmasta kapitaalista" (Frankenstein) joka nousee luojaansa proletaaria (tohtori) vastaan. Frankensteinin tiedetään olleenkin Marxin suosikkiteos.
Kuten aiemmin totesin, tekstiilikapitalisti Engels piti Marxin pääomaa sekavana ja raskaslukuisena. Pääoman julkaisemisen jälkeen Engels yritti opettaa kapitalismin perusteita, mutta filosofina Marx ei ymmärtänyt niitä lainkaan. Marx oli uhonnut kapitalismin tuhoutuvan nopeasti - muutamassa vuodessa. Kun näin ei tapahtunutkaan ja kapitalismi vain vahvistui, hän tunnusti Engelsille luikertelevansa vastuusta dialektiikan avulla.
Yleisesti tiedetään, että "Pääoma" ei ole taloustiedettä vaan ideologista kirjallisuutta. "Pääoma tulee maailmaan tihkuen verta ja likaa kaikista huokosistaan", runoili Marx Frankinstein teosta kopioiden. Edmund Wilson pitää "Pääomaa" klassisen taloustieteen parodiana, josta vastuussa on taloustieteilijän roolinsa laiminlyönyt metafyysikko. Keynes on sanonut Marxin olevan taloustieteen alamaailmasta esiin kömpinyt kaistapää, jonka virheellisillä teorioilla ei ole enää mitään käyttöä.
Palstan kommunistellekin on hyvä tietää Marxin kirjoitusten alkuperä ja motiivit. Marx siis oli koko elämänsä ajan riidanhaluinen ja tiedoiltaan varsin keskinkertainen teoreetikko. Luonteensa ja puutteelisten taitojensa vuoksi Marx ei koskaan pystynyt saamaan kunnollista työpaikkaa itselleen. Marx purki kaunansa kirjalliseen tuotantoon, jonka pohjana oli fiktiivinen kaunokirjallisuus ja silmitön kateus. Marxin mukaan kapitalismin romahtaminen piti tapahtua hyvin nopeasti hänen elinaikanaan. Näin ei koskaan tapahtunut. "Pääomasta" tuli lopulta keskinkertaista huonompi, fiktiivinen pamfletti. On selvää, että ideologioiden pohjakse kelpaa periaatteessa mitkä tahansa kirjallisen tuotokset. "Pääomaan" verrattavia ideologisia teoksia voi hakea muunmuassa kirjasta "Frankenstein" tai Edgar Rice Burroghsin "Tarzan"-kirjoista.
Friedrich Engels oli varakas tekstiilikapitalisti. Sillä aikaa kun Karl Marx kirjoitti "Pääoma" teostaan Engels elätti Marxia ja hänen perhettään. Marx eli romanttisessa kuvitelmassa, että kaunokirjailijat näkevät yhteiskunnan todellisen tilanteen ja hän halusi tehdä teoksestaan "Pääoma" taideteoksen. Toisaalta Marx on tunnustanut Engelsille kadehtineensa elättäjänsä vaurautta. Teoksessaan hän halusi tuoda Engelsille selkeästi esille, miten "olisi oikeudenmukaista puolet Engelsin varallisuudesta itselleen, sen sijaan että eläisi Engelsin antamilla armopaloilla".
Marxin esikuvana oli veijaritarina "Tristam Shady", jonka villisti poukkoilevaa tyyliä hän kopioi "Pääomaan". Sitä vahvisti sisällön vaikeaselkoisuus, joka sinällään kuvaa paremmin epäselvää ajattelua kuin neroutta. Engelsin mukaan "Pääoma" oli paitsi raskas myös sekava. Toinen Marxiin vaikuttanut teos oli Mary Shalleyn "Dracula", mistä hän sai ajatuksen tehdä kuvauksen "julmasta kapitaalista" (Frankenstein) joka nousee luojaansa proletaaria (tohtori) vastaan. Frankensteinin tiedetään olleenkin Marxin suosikkiteos.
Kuten aiemmin totesin, tekstiilikapitalisti Engels piti Marxin pääomaa sekavana ja raskaslukuisena. Pääoman julkaisemisen jälkeen Engels yritti opettaa kapitalismin perusteita, mutta filosofina Marx ei ymmärtänyt niitä lainkaan. Marx oli uhonnut kapitalismin tuhoutuvan nopeasti - muutamassa vuodessa. Kun näin ei tapahtunutkaan ja kapitalismi vain vahvistui, hän tunnusti Engelsille luikertelevansa vastuusta dialektiikan avulla.
Yleisesti tiedetään, että "Pääoma" ei ole taloustiedettä vaan ideologista kirjallisuutta. "Pääoma tulee maailmaan tihkuen verta ja likaa kaikista huokosistaan", runoili Marx Frankinstein teosta kopioiden. Edmund Wilson pitää "Pääomaa" klassisen taloustieteen parodiana, josta vastuussa on taloustieteilijän roolinsa laiminlyönyt metafyysikko. Keynes on sanonut Marxin olevan taloustieteen alamaailmasta esiin kömpinyt kaistapää, jonka virheellisillä teorioilla ei ole enää mitään käyttöä.
Palstan kommunistellekin on hyvä tietää Marxin kirjoitusten alkuperä ja motiivit. Marx siis oli koko elämänsä ajan riidanhaluinen ja tiedoiltaan varsin keskinkertainen teoreetikko. Luonteensa ja puutteelisten taitojensa vuoksi Marx ei koskaan pystynyt saamaan kunnollista työpaikkaa itselleen. Marx purki kaunansa kirjalliseen tuotantoon, jonka pohjana oli fiktiivinen kaunokirjallisuus ja silmitön kateus. Marxin mukaan kapitalismin romahtaminen piti tapahtua hyvin nopeasti hänen elinaikanaan. Näin ei koskaan tapahtunut. "Pääomasta" tuli lopulta keskinkertaista huonompi, fiktiivinen pamfletti. On selvää, että ideologioiden pohjakse kelpaa periaatteessa mitkä tahansa kirjallisen tuotokset. "Pääomaan" verrattavia ideologisia teoksia voi hakea muunmuassa kirjasta "Frankenstein" tai Edgar Rice Burroghsin "Tarzan"-kirjoista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet hauska ja vähän hölmö: Et sinä Marxista ja marxilaisuudesta mitään ymmärrä, eikä ole tarviskaan kun kirjoittelet "sinnepäin" totuuksien sekaan täysin päättömyyksiä, se on hauskaa näin sunnuntaiaamun ratoksi. Mistä lienet kopsannut? Kirjoittele lisäää!
ja referoi sen tekstejä nyt tässä. Et ole ikinä pitänyt edes kädesssäsi Marx'in teosta "Pääoma".
Kovin on tarkoitushakuista koko tekstisi.
Suosittele sinulle luettavaksi ensin aluksi mainitsemasi E.R. Burroughsin: Tarzan, apinain kuningas.
Sen jälkeen luet Friedrich Engelsin kirjoituksen: "Työn osuus apinan muuttumisessa ihmiseksi". Kirjoitus löytyy Marx-Engels, Valitut teokset sivulta 57. Kirjoituksen pituus on vaivaiset 10 sivua. Yritä edes.
Mutta jos et jaksa, niin jatka Tarzan kirjojen lukua, niitäkin riittää. Korpikomunistikin on ne nuoruudessaan lukenut. Ja lukeminen kannattaa aina, sanoo "Jörkka"
" pääoma " sai aikaaan hyvin lukijoita
usasta, koska siinä oli rahan tekemisen
kaava. Käyttöä oli liikemiehille. Eikä
muuten kukaan ole vielä edes teoreetti-
sesti voinut kunmota Marxin rahateorioita.
Hän muuten nojasi paljon Smithiin ja Ricardoon,
mistähän sarjakuvista se klassinen koulu-
kunta sitten lienee tehty ? Kommunismi
voi olla aivan shit,mutta kyllä Marxilla
oli järki päässä, ei sitä pääse mihin-
kään.mutta aina voi vähätellä ja sanoo
että katkera ja kaunainen. Monikohan muuten
on lukaissut läpi tämän teoksen ?
... huhtikuussa Hesarista Marxin henkilöluonnehdinnan ja toukokuun alussa Kansan Uutisista arvion Marxista kirjoittajana.
Molemmissa niissä arvioitiin Pääoma myös taiteelliseksi teokseksi.
Partakalle nähdään monesti jyrkän teoreettisena ajattelijana. Näin sen tahtovat nähdä etenkin Marxin kieltävät porvarit. Lutherilla oli värikäs henkilöhistoria, hän oli syöppö,juoppo ja naippo. Miksei siis Marx voisi olla lihaa ja verta,ihminen?
Onkin mukavaa,että juuri sinä otit asian esille,se kannustaa monia tutustumaan Marxiin paremmin, Marx ei ole kuiva teoreetikko vaan paremminkin aikansa tapahtumien rehevä kuvaaja. Kiitokset.
johtuu siitä, että hän teki virheen luottaessaan Leniniin. Leninin virhe taasen oli, että luotti Staliniin. Stalin sensijaan ei tehnyt virheitä.
Anteeksi vaan, mutta näillä näkymin sinun arvosanasi historiassa on hylätty... Mutta kannustan silti jatkamaan.