Mitäköhän uskonpuhdistajamme Luther tarkoitti sanoessaan, että hän uskoo vakaasti, että maanpäällä on vain yksi piskuinen lauma johonka hänkin on päässyt osalliseksi.
On merkillepantavaa, että Luther ei hyviä tekoja tekemällä ja hartautta harjoittamalla saanut omantunnon rauhaa ennenkuin sai omakohtaisesti uskoa syntien anteeksiantamuksen.
On merkillepantavaa, että Luther ei hyviä tekoja tekemällä ja hartautta harjoittamalla saanut omantunnon rauhaa ennenkuin sai omakohtaisesti uskoa syntien anteeksiantamuksen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos katsotaan, että minä olen meidän luokalla ainoa uskova eikä koko koulussakaan ole kovin paljon (1000 opiskelijaa) ja viimeisimmän tutkimustiedon mukaan opiskelijoista on uskovia 3,5 %, niin täytyy kyllä puhua piskuisesta laumassa. JOs miettii sitä, että maailmassa on yli 6 miljardia ihmistä, niin heistä ei uskovia ole kyllä kovin monta miljoonaa. Kyseessä on siis todella pieni lauma.
Sitäpaitsi Lutherin ajatus piskuisesta laumastas on Jeesuksen ajatus, ei Lutherin.
Edelleen olen muuten sitä mieltä, että eihän Jumala tarvise vl:ää pelastaakseen toisen ihmisen. Ei pelastus tule toisen ihmisen kautta, ettei ihminen voisi siitä kerskata. Pelastus on Jumalan työ, eikä siinä voi olla yhtään ihmisen osaa!
Joh 14:6 (Jeesus sanoo) "Minä olen tie, totuus ja elämä, eikä kukaan pääsen isän tykö muutoin kuin minun kauttani" Ei tässä puhuta, että ihmisen pitää mennä toisen ihmisen luokse tullakseen uskoon
Olkaa nyt vl:t ystävälliset ja vastatkaa minulle kysymykseen, miksi Jumala tarvitsee toista ihmistä pelastaakseen ihmisen? Tämä ei ole kestävää Raamatun valossa.
eli muistaakseni se meni niin että " ne synnit jotka ovat anteeksi annetut maanpäällä ovat myös anteeksiannetut taivaassa mutta ne joilta ne pidätätte ovat pidätetyt myös taivissa.." tai jotain sinnepäin...
tässä on se kristinuskon ydin ja taivaan valtakunnan avaimien suuri salaisuus.
"Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut, joilta te kiellätte synnin päästön, ne jäävät tuomionsa alle" Pahus kun en muista kohtaa ihan tarkasti. Olisko JOh 20:20 vai 22:20, jotenkin niin.
Jumala ei varmasti TARIVTSE ihmistä vapauttaakseen toisen synneistä, vaan pikemminkin haluaa KÄYTTÄÄ toista ihmistä siinä. Ihan kuten sinäkin käytät aivojasi ja käsiäsi, käyttää Jumala ihmistä pavelijanaan. Kuten tuhlaajapoika vertauksessa isä käytti omia palvelijoitaan pukemaan palanneen pojan. Samalla lailla toinen uskovainen voi pukea toiselle päälle armoviitan (vain isän käskystä ja isän tekona, mutta palvelijan suorittamana).
Joh. 20:23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.
Juuri noin Pirpana!!!!!!!!
Siunausta kaikille !
Se kuvaa sitä auktoriteettia joka kristityllä on Jeesuksen Kristuksen nimessä.
En ole lukenut sitä aivan noilla sanoilla..
"Minkä te sidotte maan päällä on sidottu myös taivaassa ja se minkä te vapautatte maan päällä on vapautettu myös taivaassa."
Tuo auktoriteetti on yksi Jumalan suurista armolahjoista, mutta sen takia ei pidä sulkea silmiään muilta asioilta.
Opetuslapset tulivat innoissaan Jeesuksen luo havaittuaan, että pahat henget eivät kestäneet heidän auktoriteettiaan vastaan, mutta Jeesus sanoi heille "älkää iloitko siitä, että henget ovat teille alamaisia, vaan siitä että teidän nimenne ovat kirjoitettuna Taivaassa." En nyt muista sanatarkkaan..
sääli ettei Luther päässyt taivaaseen, kun ei ollut vanhoillissaarnaajaa julistamassa syntejä anteeksi.