voiko kaikki synnit saada anteeksi? voiko kaikki murheet ja epäilykset sen jälkeen unohtaa ku on saanut uskoa kaikki synnit jeesuksen nimessä... miksi kuitenkin joskus tuntuu ettei oo saanut sitä anteeksi vaikka sen on saanutkin... miksi sitä niin monesti epäilee omaa uskoaan... ja eikä jaksa kilvoitella... tuntuu...että on niin huono uskovainen..ettei minua huolita taivaaseen...
Osaisko joku tulkita ajatuksiani mitenkään...
Osaisko joku tulkita ajatuksiani mitenkään...
Vastaukset 25
Vanhimmat
Luultavasti kaikki uskovat pohtii noita samoja juttuja jossain vaiheessa. Jeesuksen nimessä saa kaikki menneet, nykyiset ja tulevat synnit anteeks, siitä todisteena raamatun sana. Ihmisen tunteet, omatunto ja ajatukset valehtelevat, mutta jumala ei valehtele. Muista et sun uskos ei oo sun omaa aikaan saannosta vaan jumalan ja Hän pitää lupauksensa, Hän ei sua hylkää! Rukoile ja lue raamattua niin sun uskos pääsee kasvaan, toisin sanoen pysy alttiina jumalan työlle sinussa. "heikkoudessa jumalan voima tulee täydelliseksi!!!" Jeesus ei odota sulta mitään muuta kun että hän saa olla sun lähelläs ja pikkuhiljaa kasvattaa sua, Hän todellakin rakastaa sua just sellasena kun sä oot! Siunausta!
Uskoa seuraa tunnustaminen, pilkka ja häpeä, sekä moninaiset ahdistukset ovat portteja, jumalan valtakuntaan pääsemiseksi.
Ei huonous ja heikkous, ei epäilyt ole muuta, kuin
alku uskon syntymiseksi ja kasvamiseksi.
Muistutan rististä.
En Jeesuksen rististä, sillä Hän kantoi omansa, kanna sinäkin omasi ja risti ei ole mikään puukalikka jota juosten kädessä heilutellaan.
Siinä tytölle ohje. Siunausta sinulle.
Ei ole ihminen kovin montaa kertaa pyöräyttänyt Jumalan Valtakunnan avaimia, jos tunnustuksia vielä tarvitaan. Itseään puolustava mieli on vielä egon vallassa eikä ego elä lähelläkään Jumalan valtakuntaa.
Mutta kyllä moni etsijä joutuu ristiä kantelemaan, kun Jumalankaipuussa käsiä pistää menneisyyden naulat ja tulevaisuuden kuvitelmat. Nuo kaksihan ovat pohjimmiltaan kaiken kärsimyksen aiheuttajat. Mutta viimeistään kun tarpeeksi alas on vajottu, alkaa väistämätön nousu, joka parhaimmillaan tuottaa herätyksen: ihminen irtautuu menneisyydestä, irtautuu tulevaisuudesta, ja herää Tähän Hetkeen. Ja SIITÄ se matka vasta alkaakin. :D
Mitä enemmän ihminen tällä tavalla herää meissä itse kussakin, sitä ihmismäisemäksi tämän maailman teemme, sitä enemmän saamme siihen iloa ja valoa.
USKON NIIN, että ajatuksistasi sain voimaa ja ajattelet uskomisen asioita samalla tavalla kuin minäkin. Voimia sinullekkin kilvitella ja uskoa synnit aina anteeksi täällä taivaan tiellä..
Mene, äläkä enää syntiä tee!
Tunne siitä ettei ole saanut syntejä anteeksi voi johtua siitä ettei ole todella päättänyt luopua synninteosta. Päätös on sinun itsesi tehtävä mutta Jumala auttaa sinua pysymään siinä.
Syntien anteeksisaaminen ei ole kiinni meidän
omista tunteista. Jos me todella sydämestämme pyydämme Jeesukselta anteeksi, niin me saamme anteeksi. Hänhän kuoli meidän menneiden, tämän päivän ja myös tulevien syntien tähden.
Hän sovitti meidät Isän Jumalan kanssa kertakaikkisella uhrillaan. Usko on tahdonpäätös
luottaa siihen mitä Jeesus, Jumalan Poika teki.
Jos me tuijotetaan itseemme niin kyllä löytyy puutteita ja virheitä, mutta nostetaan katse Jeesukseen, koska Hän on täydellinen ja Pelastaja.
Siksihän Hän tuli, että me juuri Häntä tarvitaan
oman heikkouden keskellä. Hän tietää mitä tekoa me ollaan, koska Hän on myös Luojamme. Jumala hyväksyy jokaisen Jeesuksen Kristuksen työn pohjalta! Miten mahtavaa, kun saa luottaa siihen kuin pieni lapsi!
Paholainen yrittää valehdella meille uskoville, ettei saada kaikkia syntejä anteeksi, ettei pelastuta jne. ÄLÄ USKO! Jeesuksen ristinkuolema riittää! Muista ryöväri ristillä... Hänkin pelastui! Uskosta Jeesukseen!!!
Joskus joku asia saattaa vaivata, vaikka on pyytänyt sen Jumalalta anteeksi. Tällöin saattaa olla paikallaan tunnustaa synti jollekin uskovallekin (ei todellakaan pakollista, mutta voi omaa tuntoa helpottaa, kun tunnustaa jollekin syntinsä. Raamatussakin kehoitetaan tunnustamaan synnit toisille) ja sille, jota vastaan on rikkonut. Jos esim. varastat kaupasta, niin sen lisäksi että pyydät Jumalalta anteeksi, tulee sinun tunnustaa tekosi kaupassa ja palauttaa varastamasi tuote tai maksaa se... Joskus Jumala kehottaa toimimaan jotenkin (pyytämään joltakulta anteeksi jne.) Silloin rauhaa asiasta ei saa ennen kuin on tehnyt sen, mitä Jumala kehottaa. Varmasti kuitenkin Jeesus kantoi ristillä KAIKKI synnit ja taivaaseen päästään uskomalla Jeesukseen! Riippumatta syntien määrästä tai laadusta.
Laitoin sen vahingossa tähän sinun tekstin alle... siunausta!!!
Voit aivan yhtä hyvin yksittäisiä "syntejäsi" antaa anteeksi ilman Jeesus-sanaa mielessäsi. Ihmisen taakka alkaa painaa, jollei hän anna itselleen omia virheitään anteeksi.
Lopullinen Sovitus onkin toinen juttu. Se tulee aikanaan. Silloin sinun menneisyytesi katoaa, tulevaisuutesi katoaa, ja yhdyt Tähän Hetkeen, ikuiseen nykyhetkeen. Havahdut unestasi, ja unta on itse asiassa koko tämä ajan ja tilan maailma. Saat nähdä "Kristuksen kasvot".
Kristuksen kasvot ovat anteeksiannon mahtava symboli. Ne ovat pelastus. Ne ovat todellisen maailman symboli. Kuka ikinä niitä katsoo ei enää näe maailmaa. Hän on niin lähellä Taivasta kuin on mahdollista olla sen porttien ulkopuolella. Siltä portilta on kuitenkin vain askeleen matka sisäpuolelle. Se on viimeinen askel. Ja sen me jätämme Jumalalle.
Sinulla tuntuu olevan sitä jotakin!
Kirjoita ihmeessä lisää!
> "Sinulla tuntuu olevan sitä jotakin!"
No minullahan on vain hyvät lähteet ja auttamisen ilo :)
"Anna minulle minun syntini anteeksi, niin kuin minä anteeksi annan lähimmäisilleni." Emme ole erillisiä, vaan olemme yhtä. Se on totuus, joka havaittuna kykenee mullistamaan ihmiselämän.
Anteeksiannossa eläminen on sitä, että hyväksyy asioiden ja ihmisten tilan. Ihmisen ei tule olla ihmiselle susi, vaan itse kunkin tulee suhtautua itse kuhunkin sen mukaan, mitä itse parhaassa ymmärryksessään tahtoisi itseensä suhtauduttavan vastaavassa tilanteessa. Sallimus on usein viisain (lue: puhtain) suhtautumistapa, mutta se ei saa sekoittua välinpitämättömyyteen. Rakennettakoon tältä pohjalta tilanteisiin sopivin suhtautumistapa ihmisten kesken. Kun ongelma toisen ihmisen suhteen tulee eteesi, eikä hyväntahtoinen ratkaisu luonnostaan ilmesty, on syytä kysyä: Mitä Rakkaus tekisi? Ja Rakkaus on anteeksiantoa, sallimusta, lämmintä ystävällisyyttä ym., suurimman viisauden ohjauksessa! Se jää usein hetkelliseksi tunteenpilkahdukseksi, sillä se ei pääse helposti ilmenemään meissä. Miksiköhän?
Se että suhtaudumme ympäröivän maailman ärsykkeisiin rauhattomasti, johtuu epäpuhtaasta, menneisyyteen takertuneesta ajattelusta. Olemme menneisyydessä luoneet kaikelle henkilökohtaisen merkityksensä ja arvo-asteikollemme lokeroineet kaiken "oikeisiin" lokeroihinsa. Jos ulkoa kuuluu tietty ääni, otamme lokerosta esiin määrätyn suhtautumismallin. Ja niin edelleen. :) Siinä sitä sitten ollaan.. riepoteltavana, availlen refleksinomaisesti noita lokeroita.
"Kun me luulemme ajattelevamme, me itse asiassa siirtelemme jähmettyneitä ajatusosia tajunnassamme, rakentelemme niistä selityksiä niin kuin lapset palikoista taloja, ja luulemme tämän olevan ajattelua. Se ei ole ajattelua: se on valmiilla ajatuksilla leikkimistä", sanoi Yrjö Kallinen. (kannattaa tutustua :)
Mitä sitten tarvitsemme, jotta saisimme edes hetkeksi rauhan tuosta asennelokerikon näpräämisestä? Tarvitsemme yksinkertaisesti ajatustenmuutosta. Tarvitsemme tahtoa. Sanotaan, ettei ihminen muutu kuin Pyhän Hengen voimasta, mutta todellisuudessa Pyhän Hengen välitystyö alkaa vasta myöhemmässä vaiheessa, kun ihminen on oppinut läksynsä tässä maailmassa ja syvästi janoaa jotain suurempaa. Tämäkin on usein vasta alkua etsijän tiellä - yksilöstä riippuen. "Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan", mutta pelkkä itsekäs, näennäinen ja puolihalukas etsiminen ei vakuuta etsittävää paljastumaan. Eihän Pyhä Henki pääse meissä ilmenemään, jos me ryvemme epätarkkaavaisuudessa, itsekeskeisyydessä, riippuvuuksissa, pelokkuudessa ym. Juuri siksi on Jumalan täytynyt lähettää maailmamme opettajiksi ihmisiä, jotka elävät Pyhässä Hengessä, jotta me voisimme heidän kauttaan oppia, kuinka valmistaa "temppelimme" Pyhää Henkeä varten. Nykypäivänä nuo opettajat ilmentyvät tavallisten yksilöiden "sisäisiksi opettajiksi". Sellainen mahdollisuus tuli maailmaan Kristuksen työn seurauksena. Hän oli viimeinen "uhrilammas", sillä Jumalan Pojan alentuminen aineellisen ruumiin vankilaan oli valtavan suuri uhraus. Tulevaisuudessa voi Kristus tulla - ja "rakentaa temppelimme uudelleen" - ns. henkisessä olotilassaan.
Nyt takaisin nykyhetkeen ja sisäisten ristiriitojemme ratkaisuun. Onko siis olemassa lääkettä henkiseen häiriötilaan, johon ei Mobilat auta? Se lääke, joka tehokkaimmin parantaa ajatusmaailman virheet, on hiljaisuus. Hiljaisuus on paras lääke, ja parasta tapaa lääkkeen nauttimiseen kutsutaan meditaatioksi. Hus ennakkoluulot! Todellinen, puhdas meditaatio eli on ihan yksinkertainen ja luonnollinen asia, jossa ihmisen luonne hiljalleen ja luonnollisesti kasvaa mielen hiljentämisen avulla rauhaan, iloon, anteeksiantoon... ja tarkkaavaisuuteen. Se lähentää mieltämme Rakkauteen, joka on puhdasta ajattelutoimintaa suurimman viisauden ohjauksessa. Se lähentää meitä Pyhään Henkeen sillä Pyhä Henki löytää sijansa puhdasmielisessä ihmisessä. (Väliaikainen välähdysmäinen puhdistuminen voi tapahtua niin suurimmassa ilossa kuin syvimmässä surussakin.) Parannusvoima piilee yksinkertaisesti hiljaisuudessa.
Hiljaisuus äänien välissä,
Hiljaisuus kaaoksen keskellä,
Hiljaisuus takana, edessä,
Hiljaisuus jokaisen sisimmässä.
Hiljaisuus Jumalan yhteydessä.
Ja saa minuunkin ottaa yhteyttä :)
[email protected]
jos saan kysyä niin kuulutsä johonkin uskontokuntaan...herästysliikkeeseen... sanoissasi oli paljon voimaa...alkoi kiinnostamaan...kiitos ja voimia...
En kuulu mihinkään erityiseen uskontokuntaan tai muuhunkaan. Mutta suosittelen sydämellisesti sinulle kirjoja mm. sellaisilta kirjoittajilta kuin
Barry Long (10 askelta hiljaisuuteen ym.),
Neale Donald Walsch (Keskusteluja Jumalan kanssa),
Eckhart Tolle,
Paul Brunton,
Pekka Ervast,
Yrjö Kallinen,
Krishnamurti ...
Ehkäpä sellaiset lehdet kuin "Minä olen" ja "Voi hyvin" edustavat aika hyvin minun elämänkatsomustani. Silmät auki avaraan maailmaan, silmät kiinni vielä avarampaan :)
Niin, ja samoin sellainen keskustelufoorumi kuin http://www.aikainviisaus.net/foorumi .
Ja joo: http://www.htk.fi/public/rele/aloitussivu.htm
Kyllä, aivan kaikki synnit saa anteeksi yksin sen tähden, että Kristus kulki kuolemaan meidän langenneiden ihmisten edestä.
Hän otti harteilleen kaikkien ihmisten kaikki synnit ja koko syntisyyden, sen turmeltuneen ja itsekkään luontomme, mikä meillä täällä on viimeiseen hengenvetoomme saakka. Muutoin ei meillä kenelläkään olisi mitään mahdollisuutta kestää Pyhän Kaikkivaltiaan Jumalan kasvojen edessä tuomion päivänä. Mutta Jumala antoi Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
"Kristuksen veressä meillä on lunastus,
rikkomustemme anteeksianto." Ef. 1:7
"Minä vahvistan liiton sinun kanssasi, ja silloin sinä tiedät, että minä olen Herra. Sinä muistat tekosi, sinä häpeät, et tohdi suutasi avata häpeäsi tähden, kun minä annan sinulle anteeksi KAIKEN minkä olet tehnyt. Näin sanoo Herra Jumala." Hes. 16:62-63
"Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi." Jes. 54:10
"Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi." Room. 3:22-24
"Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti." Room. 5:8
"Jos taas jollakulla ei ole ansioita, mutta hän uskoo Jumalaan, JOKA TEKEE JUMALATTOMAN VANHURSKAAKSI, Jumala lukee hänen uskonsa vanhurskaudeksi." Room. 4:5
"Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on, sanoo Herra - Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa." Jes. 1:18
"Kääntykää minun puoleeni, maan kaikki ääret, antakaa pelastaa itsenne, sillä minä olen Jumala, eikä muuta Jumalaa ole." Jes. 45:22
"Pyydämme Kristuksen puolesta: Suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi KAIKKI meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme vanhurskauden." 2. Kor. 5:20-21
Järkemme ja vanha syntinen luontomme ei ikinä käsitä näin suurta armoa. Se ei ikinä mahdu ihmisen järkeen, että "näin iso roisto" saa kulkea vapaana, ja on saanut Jeesuksen ristin tähden lahjaksi Jumalan lapsen nimen, ja taivaan lahjaksi.
Armahdetunkin syntisen sydämessä asuu loppuun saakka myös epäilyä ja epäluottamusta, vaikka hänen sydämessään asuu myös Pyhän Hengen kautta usko, jolla voi tarttua Jumalan sanan ihmeellisiin lupauksiin. Se usko, joka on Jumalan lahja, luottaa siihen, että minkä Herra lupaa, sen hän myös pitää.
Kaikki voima luottaa syntien anteeksiantamukseen ja kilvoitella tulee uskossa kuulemisesta: "Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta." Toisin sanoen: Mitä kauemman olet lukematta Raamatusta Jumalan ihmeellisiä lupauksia, ja kehotusta näin suuren armon arvon mukaiseen elämään, sitä heikommaksi usko käy. Sitä vaikeampi on uskoa syntinsä sovitetuksi ristin puussa, ja sitä vaikeampi on kilvoitella. Samoin kun kuulet julistusta evankeliumista, sinun tähtesi kuolemaan kulkevasta ristin Herrasta, sitä kautta Pyhä Henki saa hiljaa vakuuttaa sydämellesi: "Tämä on totta, tämä koskee sinuakin, olet Jumalan lapsi ilman omia ansioitasi, yksin Kristuksen tähden, uskon kautta."
Tunteet tulee ja menee, niihin ei pidä perustaa. Mutta Jumalan sana pysyy iäti. Tartu Jumalan sanaan niin kuin varmoihin iäisiin kahvoihin. Siinä on luja perusta uskollesi.
Kun sydämesi syyttää synnistä, saat uskoa synninpäästön sanat, ja jos sydämesi vielä sinua syyttää, muista että "Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken." Hänen sanansa vakuttaa, että kaikkien ihmisten kaikki synnit on sovitettu Golgatalla, ristin puussa, ja sen tähden olet Jumalan silmissä tahraton ja puhdas, Hänen rakas lapsensa.
"Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla AINIAAKSI tehnyt TÄYDELLISIKSI ne, jotka pyhitetään." Hepr. 10:14
"Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös KOKO MAAILMAN syntien." 1. Joh. 2:2
- Jos tämä sana sinulle kelpaa, ota vastaan, ilmaiseksi, ilman mitään "maksua". Se on Jumalan lahja sinulle. Ihmettele ja kiitä!
Filosofisesta ja ateistisesta tulkinnasta, olet astunut juuri siihen epäilyksen kuoppaan kristinuskon näennäisessä täydellisyydessä.
Ihmiset luottavat liikaa syntiensä anteeksi antoon, jolla he voivat puhtain omatunnoin toistaa samat virheensä. Synnin jälkeen mennään kirkkoon ripittäytymään, jotta pääsisi taivaaseen sillä hunnulla silmien edessä, että jokin fiktiivinen hahmo ottaa virheistäsi vastuun.
Antaisin sinulle enemmänkin sellaisen neuvon, että otat synneistäsi (jos sellaisia konkreettisesti voi sanoa olevan) vastuun itse. Vastaa itse virheidesi seuraamuksista, äläkä kasaa niitä Jumalasi niskaan. Käsittele murheesi ja epäilyksesi ajatuksillasi. Älä linkitä niitä uskontoon, vaan nyt mieti itse.
Huonosta uskovaisuudesta. Ääripäät ovat aina pahoja, mutta mikä on huonoa ja hyvää? Vertaatko itseäsi? Heijastatko uskoasi johonkin muuhun? Jos epäilet, on syytä lähteä purkamaan ajatuksiasi.
PS: Mitä vahvemmin pelkäät, sitä vahvemmin olet uskontosi kahleissa. Mitä enemmän olet kahleissa, sitä enemmän sinulta kielletään omat mielipiteesi ...ja ne määrätään.
Nimittäin Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä, sen edessä paholaisen on pakko perääntyä!
Saatana on alempana kuin koskaan ja toki koittaa saada (varsinkin) uskovatkin uskomaan valheitaan!
Tottakai jokaisella on epäilyksiä...Itse olen ollut uskossa 4 kuukautta, Epäuskon olen saanut kimpustani käskemällä sitä vaikenemaan Jeesuksen Kristuksen kalliissa nimessä, koska olen saanut siihen oikeuden (ja velvollisuuden) Jeesuksen opetuslapsena!
Uskovat, käyttäkää oikeuksianne Jumalan lapsina!!
Älkää antako maatanne paholaiselle piiruakaan!
Siunausta, ystävä ja muista Jeesus RAKASTAA sinua, se ketä Hänen luokseen tulee Hän EI HEITÄ pois...
Kiitos sinulle, sain voimaa viestistäsi =)
Totta kirjoitit.
Jeesus sanoi suunnilleen näin: "Jos veljesi katuu, vaikka hän olisi seitsemännen kerran tehnyt jotain, niin jos hän todella katuu, anna anteeksi eikä vain 7 kertaa vaan 77 kertaa."
"Anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin anteeksiannamme niille, jotka ovat meille velassa."
"Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta."
"Jumala antoi ainoon poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."
Uskontunnustuksesta: "Istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Ja pyhään henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, SYNTIEN ANTEEKSIANTAMISEN, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän."
Joka tunnustaa syntinsä ja on valmis antamaan anteeksi muiden synnit, on saava synnit anteeksi Jeesuksen Kristuksen nimessä.
Niin otsikko varmaankin loi ajatuksia.Mutta
itse ajattelen asioista eri tavalla.En tuomitse
kenenkään uskoa,mutta esimerkiksi minun yrityksessäni toimii talouspäällikkönä jumalaan
uskova ihminen(eronnut kirkosta).Ja hän ei yritä
käännyttää minua mitenkään päin vastoin meillä
on ollut erittäin antoisia keskusteluja aiheesta
ja olen koittanut tehdä nämä uskonto hömpät
tyhjäksi,mutta kukin uskokoon mihin tahtoo ja se
ei minulle kuulu(olen ateisti) ja tiedän että
lopun lähestyessä moni ajattelee että eihän tämä
tähän voi päättyä.Hän tuli uskoon siinä vaiheessa
kun isä kuoli 55 vuotiaana!!!!
SINULLE!
Ihmiset voidaan jakaa kahteen joukkoon. Se suuri joukko haluaa olla itse vastuussa elämästään, mennä sinne minne nokka näyttää. Ja pieni vähemmistö on tullut siihen tulokseen, ettei semmoinen sooloilu pitemmän päälle johda kuin kyynelten mereen. Sinä kuulut jälkimmäiseen porukkaan. Olet antanut elämäsi Herran haltuun.
Olet ehkä kuullut karman käsitteestä? Jokaisella teolla, jonka teet omin päin, on vastavaikutuksensa. Jos teet hyvää, vedät puoleesi hyvää ja jos teet pahaa, myös sinun osaksesi on tuleva pahaa. Karmastaan ei pääse eroon edes kuolemalla; seuraavassa elämässä siihen törmää taas.
Jos kuitenkin olet antautunut Jumalalle, toimit Hänen hyväkseen etkä omaan pussiisi. Näin ollen et enää kerää karmaa, et ainakaan niin kauan kun pidät Herran mielessä. Ja Jumala on unohtanut vanhan karmasi, sillä ei enää ole merkitystä Hänelle.
Miksi sitten edelleen joudut kärsimään joittenkin menneitten mokiesi seurauksista? Karma on vähän niin kuin tuuletin; sammutit sen kun annoit itsesi Jumalalle, mutta jonkin aikaa se vielä viuhtoo ilmaa ennen pysähtymistään.
Olen itse käynyt samanlaisia tuntemuksia läpi kuin sinä ja tullut näihin aatoksiin puhuttuani muiden Jumalalle antautuneiden kanssa ja luettuani Bhagavad Gitaa.
Älä murehdi vaan keskity Herraan, niin et ainakaan anna tuulettimelle lisää vauhtia!
apost.teot luku 10: apostoli paavali sanoo kun hän oli julistanut sanoman korneliuksen huonekunnalle seuraavat sanat uskomalla Jeesukseen saadaan synnit anteeksi kun olet tunnustanut syntisi Jumalalle ja pyytänyt niitä anteeksi niin sinä hetkenä Jeesus on pessyt sinut verellänsä puhtaaksi. syyttävä omatunto ei ole Jumalasta lähtöisin se on sielujemme vihollinen joka pitää siitä huolen ettei vain ihminen sinä voisi kokea vapautta. on totta että me ihmiset yleensä koemme epäilystä joskus mutta ei se Jumalan armotyötä muuta kohdallamme. kun pysyt uskossa riiput kiinni herrassa niin aivan varmasti pääset perille taivaaseen sanoohan Jeesus JOH. 14:6. itsestään minä olen tie totuus ja elämä ja koska Jeesus on tie taivaaseen ja kun sinä pysyt tällä tiellä niin olet kerran perillä Jumalan luona. jää Kristuksen veren ja armon turviin muistaen sinun epäilyksesi ei muuta Jumalan rakkautta sinua kohtaan. Jeesus elää ole siunattu Jeesuksen nimessä.
Noissa samanlaisissa epäilyissä itseäni usein lohduttaa muisto siitä, mitä Jeesus sanoi viereisellä ristillä riippuvalle ryövärille: "Tänä päivänä olet minun kanssani paratiisissa"
Oliko ryöväri onnistunut, hyvä uskovainen. Oliko hän täydellisesti ripittäytynyt, oliko korvannut kaikki tekemänsä vääryydet? Miten syvä katumus hänellä oli?
Kuitenkin hänellä oli kaikki, mitä tarvittiin: oman syntisyyden tunteminen ja usko ylösnousevaan Vapahtajaan ( " ...me kärsimme omien vikojemme tähden, mutta Hän ei ole mitään pahaa tehnyt..." ja " ...muista minua, kun tulet valtakuntaasi")
On ihana asia, että meidän pelastuksemme ei riipu meidän tekemisistämme ja onnistumisestamme, vaan siitä, että Jeesus on kärsimyskuolemallaan maksanut meidän syntivelkamme ja valmistanut meille tien taivaaseen. Meidän tehtäväksemme jää vain uskoa se omalle kohdallemme. Taivaan Isä siihen meille voimia antakoon.
Voi rakas ystäväiseni, tuo on juuri uskovaisen puhetta. Sielunvihollinen se on kantamassa niitä anteeksiannettujakin syntejä takaisin tunnolle. Saat uskoa kaikki syntisi ja epäilyksesi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Saat näyttää sille Perkeleelle, että vaikka se syntilistani on pitkä, niin katso sinne loppuun, siellä on Herran Jeesuksen verinen kuittaus. Ei Jumalan edessä ole hyviä ja pahoja syntejä. Ilman Jeesuksen sovintotyötä, me kaikki olisimme hukassa. Muista, tämä rakas matkaystäväni. Näin toinen toistamme tukien pääsemme perille. Rauhallista kotimatkaa.