karja ilmastomuutoksen syy?

Aiheesta on kirjoittanut mm. YK:n FAO (Food and Agriculture Organization http://www.fao.org/ ).

http://www.fao.org/ag/magazine/0612sp1.htm

ja koko tutkimus:

http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm

(saa myös ladattua koneelle PDF-tiedostona)

Karjatalous todella aiheuttaa enemmän ilmastonmuutoskaasuja. Unohdat nyt sen, että todella suuri osa maailman sadosta (globaalisti 40 %, teollisuusmaissa 70 %) menee eläinten rehuksi. Myös energiasta iso osa menee karjatalouden tarpeisiin.

Jos katsoisit itse linkittämiäsi lähteitä, näkisit, että tuo metaanin 23-kertainen vaikutus määritellään 100 vuoden ajalle! Kun metaani kymmenen-parinkymmenen vuoden jälkeen "palaa", siitä syntyy ilmakehään hiilidioksidia. Hiili metaanissa ei tietenkään katoa mihinkään, sehän olisi fysiikan lakien vastaista.

tuc kirjoitti:

Aiheesta on kirjoittanut mm. YK:n FAO (Food and Agriculture Organization http://www.fao.org/ ).

http://www.fao.org/ag/magazine/0612sp1.htm

ja koko tutkimus:

http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm

(saa myös ladattua koneelle PDF-tiedostona)

Karjatalous todella aiheuttaa enemmän ilmastonmuutoskaasuja. Unohdat nyt sen, että todella suuri osa maailman sadosta (globaalisti 40 %, teollisuusmaissa 70 %) menee eläinten rehuksi. Myös energiasta iso osa menee karjatalouden tarpeisiin.

Jos katsoisit itse linkittämiäsi lähteitä, näkisit, että tuo metaanin 23-kertainen vaikutus määritellään 100 vuoden ajalle! Kun metaani kymmenen-parinkymmenen vuoden jälkeen "palaa", siitä syntyy ilmakehään hiilidioksidia. Hiili metaanissa ei tietenkään katoa mihinkään, sehän olisi fysiikan lakien vastaista.

Lue lisää

Jo artikkelin nimi kertoo jutun olevan populistista paskaa. Ihan pikku vinkkinä Tuc, oikeita tieteellisiä artikkeleita ei nimetä kuten yläasteen aineita.

:)))) kirjoitti:

Jo artikkelin nimi kertoo jutun olevan populistista paskaa. Ihan pikku vinkkinä Tuc, oikeita tieteellisiä artikkeleita ei nimetä kuten yläasteen aineita.

Onko sinun mielestäsi "Karjatalouden pitkä varjo" samaa luokkaa kuin otsikot, joissa viitataan maailmanloppuun?

Mikä sinun mielestäsi olisi sopiva nimi kyseiselle tutkimukselle (joka kuitenkin on YK:n tekemä eikä yksikään merkittävä tutkija ole mediassa lähtenyt väittämään vastaan teokselle)?

Koko nimi on siis "Livestock's Long Shadow - environmental issues and options.

Mielestäni ihan asiallisesti nimetty. Toisin kuin "Apocalypse cancelled".

tuc kirjoitti:

Onko sinun mielestäsi "Karjatalouden pitkä varjo" samaa luokkaa kuin otsikot, joissa viitataan maailmanloppuun?

Mikä sinun mielestäsi olisi sopiva nimi kyseiselle tutkimukselle (joka kuitenkin on YK:n tekemä eikä yksikään merkittävä tutkija ole mediassa lähtenyt väittämään vastaan teokselle)?

Koko nimi on siis "Livestock's Long Shadow - environmental issues and options.

Mielestäni ihan asiallisesti nimetty. Toisin kuin "Apocalypse cancelled".

Lue lisää

....aina on niitä, jotka haluavat hinnalla millä hyvänsä vastata johonkin.

Minusta on se tieto karjatalouden pitkistä varjoista vain niin hätkähdyttävä uutta, että kyllä sitä rupea mietimään, mitä kaikki ihmiskunta on tehnyt väärin.

Selvä on, että paljolta on syy kapitalisen maailman loppumatomassa voitontavoittelussa - aina lisä, aina lisää rahaa, aina lisää saasteitakin. Mutta sillä ei ole väliä, kunhan vain rahaa tule.

Mafialaisia ajatustapoja kautta maailman.

Olen itsekin tätä mietinyt.

Mutta tulin siiheen tulokseen, että jos kerran sademetsätkin pitää raivataa, saadakseen rehu näille karjalaumoilla, kaipa siten on koko eläinkanta kasvannut, paljon yli alkuperäisten villieläinkantojen. Amerikan preerioilla kasvaa nyt vilja, sekin rehuiksi jne., eli jossain se suurempi eläinmäärä nyt on, onhan sitä Euroopassakin ja lähimaissa. Ei aikoinaan ollut 100.000 sian kasvatuslaitoksia ja niiden lietelanta niin paljon, etteivät tiedä mihin ennen laitaisi.

Kysymys liene siinä, että villit eläinkannat eivät syöneet kaikki sama rehua, vain kukin laji syö omanasa. Sitähan on todettu mm. Afrikassa, että joku antilooppilaji käytää ihan määrättyä heinälajia, jos sitä ei ole ne kuolee nälkään.

ulkomaalainen kirjoitti:

Olen itsekin tätä mietinyt.

Mutta tulin siiheen tulokseen, että jos kerran sademetsätkin pitää raivataa, saadakseen rehu näille karjalaumoilla, kaipa siten on koko eläinkanta kasvannut, paljon yli alkuperäisten villieläinkantojen. Amerikan preerioilla kasvaa nyt vilja, sekin rehuiksi jne., eli jossain se suurempi eläinmäärä nyt on, onhan sitä Euroopassakin ja lähimaissa. Ei aikoinaan ollut 100.000 sian kasvatuslaitoksia ja niiden lietelanta niin paljon, etteivät tiedä mihin ennen laitaisi.

Kysymys liene siinä, että villit eläinkannat eivät syöneet kaikki sama rehua, vain kukin laji syö omanasa. Sitähan on todettu mm. Afrikassa, että joku antilooppilaji käytää ihan määrättyä heinälajia, jos sitä ei ole ne kuolee nälkään.

Lue lisää

Eipä todellakaan ole vielä karjan lukumäärät lähelläkään niitä villien märehtijöiden määriä. Pohjois-Amerikan preerioilla kuljeksi biisoneja yli 13 miljoonaa, puhumattakaan muista preerian märehtijöistä. Etelä-Amerikan pampaksen valtavat eläinlaumat, Afrikan savannien puhvelilajit ja antiloopit, Aasian arojen sadat miljoonat luonnonvaraiset märehtijät joista on enää jäljellä murto-osa. Jääkaudella mammutit, villasarvikuonot ja jättiläishirvet tupruttivat ilmaan valtavia metaanipieruja.

Neliökilometrillä preeriaa, aroa tai pampasta pystyi elämään monikymmenkertainen määrä luonnonvaraisia märehtijöitä sen vuoksi että jokainen oli erikoistunut eri ravintokasveihin. Karjaa samoilla alueilla voidaan pitää paljon vähemmän koska karja ei syö niin valikoiden.

Jos laitumen kestokykyä ei ylitetä niin karjan pito lisää ympäristön monimuotoisuutta. Monet eläinlajit ovat riippuvaisia märehtijöistä (esim. lannasta hyönteisiä etsivät linnut)

lisää monimuotoisuutta kirjoitti:

Eipä todellakaan ole vielä karjan lukumäärät lähelläkään niitä villien märehtijöiden määriä. Pohjois-Amerikan preerioilla kuljeksi biisoneja yli 13 miljoonaa, puhumattakaan muista preerian märehtijöistä. Etelä-Amerikan pampaksen valtavat eläinlaumat, Afrikan savannien puhvelilajit ja antiloopit, Aasian arojen sadat miljoonat luonnonvaraiset märehtijät joista on enää jäljellä murto-osa. Jääkaudella mammutit, villasarvikuonot ja jättiläishirvet tupruttivat ilmaan valtavia metaanipieruja.

Neliökilometrillä preeriaa, aroa tai pampasta pystyi elämään monikymmenkertainen määrä luonnonvaraisia märehtijöitä sen vuoksi että jokainen oli erikoistunut eri ravintokasveihin. Karjaa samoilla alueilla voidaan pitää paljon vähemmän koska karja ei syö niin valikoiden.

Jos laitumen kestokykyä ei ylitetä niin karjan pito lisää ympäristön monimuotoisuutta. Monet eläinlajit ovat riippuvaisia märehtijöistä (esim. lannasta hyönteisiä etsivät linnut)

Lue lisää

Jos näin olisi, kuin kirjoitat, mistä johtuu siten ilmiselvä ylilaiduntaminen Afrikassa ja muuallakin.

On muuten niin, että afrikalaisissa luonnonpuistoissakin on ongelmana ylilaidunta, sen olen itse nähnyt ja keskustelut siellä asuvien biologien kanssa. Eli on minusta harhaluulo, että kokonaiseläinkanta olisi aikoinaan ollut suurempi kuin kotieläinkanta nykyisin. esim. pelkästään Brasiliassa on 180 miljoona nautaeläintä, eli kymmenekertainen määrä mainitsemasi Pohjoisamerikan aikaisempaan bisonkantaan verattuna.

lisää monimuotoisuutta kirjoitti:

Eipä todellakaan ole vielä karjan lukumäärät lähelläkään niitä villien märehtijöiden määriä. Pohjois-Amerikan preerioilla kuljeksi biisoneja yli 13 miljoonaa, puhumattakaan muista preerian märehtijöistä. Etelä-Amerikan pampaksen valtavat eläinlaumat, Afrikan savannien puhvelilajit ja antiloopit, Aasian arojen sadat miljoonat luonnonvaraiset märehtijät joista on enää jäljellä murto-osa. Jääkaudella mammutit, villasarvikuonot ja jättiläishirvet tupruttivat ilmaan valtavia metaanipieruja.

Neliökilometrillä preeriaa, aroa tai pampasta pystyi elämään monikymmenkertainen määrä luonnonvaraisia märehtijöitä sen vuoksi että jokainen oli erikoistunut eri ravintokasveihin. Karjaa samoilla alueilla voidaan pitää paljon vähemmän koska karja ei syö niin valikoiden.

Jos laitumen kestokykyä ei ylitetä niin karjan pito lisää ympäristön monimuotoisuutta. Monet eläinlajit ovat riippuvaisia märehtijöistä (esim. lannasta hyönteisiä etsivät linnut)

Lue lisää

"Biisoneja yli 13 miljoonaa"...

mutta kun niitä lehmiä on yli puolitoista miljardia!

Maailmalla ei todellakaan ole ollut lähellekään miljardia isoa märehtijää, kaukana siitä!

Ja minun mielestäni luonnossa elävillä eläimillä on paljon suurempi oikeus olla olemassa verrattuna siihen, että ihminen kasvattaa eläimiä pystyäkseen myymään epäterveellistä ruokaa (esim. suomalaisten sydän- ja verisuonitaudit johtuvat käytännössä yksinomaan eläinravinnosta). Se, että metaania on joskus päästänyt joku muukin kuin ihminen ei anna ihmiselle oikeutta tuottaa sitä karjataloudella niin paljon kuin haluaa.