karja ilmastomuutoksen syy?

Olin oikein helpottunut, kun sain uudempia tietoja ilmastomuutoksen syistä. Ei nuo ihmiset ovat syynä, vain KARJA. Ei sentään.

Ihmisen ahneus liha- ja maitotuoteille on perussyy.

Esim. USA käyttää per henki kaksinkertaisen lihamäärän kuin Euroopa. Rehuja tätä varten kasvatetaan Eteläamerikan kaadettujen sademetsien paikalla. Maailmalla kaadetaan ja poltetaan vuosittain Austraalian pinta-alan verran metsiä tämä rehutuotannon lisämaaksi.

Erän eläintietelijän laskelman mukaan maailman nautakanta (1,5 miljaardi sarvipäitä) yksistään on samansuuruinen päästöjen aiheuttaja kuin koko autokanta.

Jokainen nauta päästää päivässä 250 l metaani, joka on 23 kertaa hiilidioksiidi pahempi kasvihuonekaasu, lisäksi tulevat vuohet ja lampaat, siat, siipikarja jne..

Eli lihasyönnin vähentäminen ja maitotuoteiden korvaminen kasvistuoteilla on avain ilmastomuutoksen estämiseen siltä osin.

Mutta Intiassa kävelevat 170 milj. pyhiä lehmiä ilman muuta tarkoitusta ja Afrikassa pidetään ylisuuria karjalaumoja vain statusymboolina. N.S. sivistysmaissa pidetään turhanpäivisiä lemmikkejä
.
10523
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Höpö höpö

Vilkaisehan tätä:

http://www.iti.fi/ilmasto/i2b3.htm

"Maailmanlaajuisista 535 miljoonan tonnin vuotuisista päästöistä ihmisen aiheuttamia on 70 % eli 375 miljoonaa tonnia, joka vastaa 7,9 miljardia tonnia hiilidioksidia."

Nautojen märehteminen tästä on 23 %, eli 85 Mt

Tämä vastaa 1,8 miljardia tonnia hiilidioksidia.


http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/energiauutisia/international%20energy%20outlook%202007%20(ieo2007)%20maailman%20energiankulutus%20kasvaa%2057%20prosenttia%20vuosina%202004-2030.html

"IEO2007:n mukaan maailman kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat jatkossakin. Vuonna 2004 energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 26,9 miljardia tonnia, vuonna 2015 niiden ennustetaan olevan 33,9 miljardia tonnia ja vuonna 2030 42,9 miljardia tonnia."


Hiilidioksidipäästöt 2004 olivat siis 26,9 miljardia tonnia hiilidioksidia.


Verrataan:

7,9 miljardia tonnia

vs. hiilidioksidipäästöt

26,9 miljardia tonnia

vs. nautojen tuottama metaani

1,8 miljardia tonnia




Lisäksi metaanin elinikä ilmakehässä on paljon pienempi.

Vain 12 vuotta verrattuna hiilidioksidin 50-200 vuoteen.

Äänestä
  • Aiheesta on kirjoittanut mm. YK:n FAO (Food and Agriculture Organization http://www.fao.org/ ).

    http://www.fao.org/ag/magazine/0612sp1.htm

    ja koko tutkimus:

    http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm

    (saa myös ladattua koneelle PDF-tiedostona)

    Karjatalous todella aiheuttaa enemmän ilmastonmuutoskaasuja. Unohdat nyt sen, että todella suuri osa maailman sadosta (globaalisti 40 %, teollisuusmaissa 70 %) menee eläinten rehuksi. Myös energiasta iso osa menee karjatalouden tarpeisiin.

    Jos katsoisit itse linkittämiäsi lähteitä, näkisit, että tuo metaanin 23-kertainen vaikutus määritellään 100 vuoden ajalle! Kun metaani kymmenen-parinkymmenen vuoden jälkeen "palaa", siitä syntyy ilmakehään hiilidioksidia. Hiili metaanissa ei tietenkään katoa mihinkään, sehän olisi fysiikan lakien vastaista.

    Äänestä

  • tuc kirjoitti:

    Aiheesta on kirjoittanut mm. YK:n FAO (Food and Agriculture Organization http://www.fao.org/ ).

    http://www.fao.org/ag/magazine/0612sp1.htm

    ja koko tutkimus:

    http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm

    (saa myös ladattua koneelle PDF-tiedostona)

    Karjatalous todella aiheuttaa enemmän ilmastonmuutoskaasuja. Unohdat nyt sen, että todella suuri osa maailman sadosta (globaalisti 40 %, teollisuusmaissa 70 %) menee eläinten rehuksi. Myös energiasta iso osa menee karjatalouden tarpeisiin.

    Jos katsoisit itse linkittämiäsi lähteitä, näkisit, että tuo metaanin 23-kertainen vaikutus määritellään 100 vuoden ajalle! Kun metaani kymmenen-parinkymmenen vuoden jälkeen "palaa", siitä syntyy ilmakehään hiilidioksidia. Hiili metaanissa ei tietenkään katoa mihinkään, sehän olisi fysiikan lakien vastaista.

    Jo artikkelin nimi kertoo jutun olevan populistista paskaa. Ihan pikku vinkkinä Tuc, oikeita tieteellisiä artikkeleita ei nimetä kuten yläasteen aineita.

    Äänestä

  • :)))) kirjoitti:

    Jo artikkelin nimi kertoo jutun olevan populistista paskaa. Ihan pikku vinkkinä Tuc, oikeita tieteellisiä artikkeleita ei nimetä kuten yläasteen aineita.

    Onko sinun mielestäsi "Karjatalouden pitkä varjo" samaa luokkaa kuin otsikot, joissa viitataan maailmanloppuun?

    Mikä sinun mielestäsi olisi sopiva nimi kyseiselle tutkimukselle (joka kuitenkin on YK:n tekemä eikä yksikään merkittävä tutkija ole mediassa lähtenyt väittämään vastaan teokselle)?

    Koko nimi on siis "Livestock's Long Shadow - environmental issues and options.

    Mielestäni ihan asiallisesti nimetty. Toisin kuin "Apocalypse cancelled".

    Äänestä

  • tuc kirjoitti:

    Onko sinun mielestäsi "Karjatalouden pitkä varjo" samaa luokkaa kuin otsikot, joissa viitataan maailmanloppuun?

    Mikä sinun mielestäsi olisi sopiva nimi kyseiselle tutkimukselle (joka kuitenkin on YK:n tekemä eikä yksikään merkittävä tutkija ole mediassa lähtenyt väittämään vastaan teokselle)?

    Koko nimi on siis "Livestock's Long Shadow - environmental issues and options.

    Mielestäni ihan asiallisesti nimetty. Toisin kuin "Apocalypse cancelled".

    ....aina on niitä, jotka haluavat hinnalla millä hyvänsä vastata johonkin.

    Minusta on se tieto karjatalouden pitkistä varjoista vain niin hätkähdyttävä uutta, että kyllä sitä rupea mietimään, mitä kaikki ihmiskunta on tehnyt väärin.

    Selvä on, että paljolta on syy kapitalisen maailman loppumatomassa voitontavoittelussa - aina lisä, aina lisää rahaa, aina lisää saasteitakin. Mutta sillä ei ole väliä, kunhan vain rahaa tule.

    Mafialaisia ajatustapoja kautta maailman.

    Äänestä

Onhan niitä nautaeläimiä ollut laumoittain ympäri maailmaa jo ennenkuin ihminen aloitti karjanhoidon. Amerikan preerioilla liikkui valtavia puhvelilaumoja, Afrikan savanneilla antilooppeja, jne. Oliko se ympäristöteko kun nämä eläinkannat on metsästetty lähes sukupuuttoon?
Olettaen, että kotieläimiä ei olisi, mitä tapahtuisi sille biomassalle joka nyt käytetään niiden ravinnoksi? Kyllä luonnontilainenkin maa tuottaa biomassaa joka päätyy luonnon kiertoon ja aiheuttaa muunmuassa kasvihuonekaasuja.

Äänestä
  • Olen itsekin tätä mietinyt.

    Mutta tulin siiheen tulokseen, että jos kerran sademetsätkin pitää raivataa, saadakseen rehu näille karjalaumoilla, kaipa siten on koko eläinkanta kasvannut, paljon yli alkuperäisten villieläinkantojen. Amerikan preerioilla kasvaa nyt vilja, sekin rehuiksi jne., eli jossain se suurempi eläinmäärä nyt on, onhan sitä Euroopassakin ja lähimaissa. Ei aikoinaan ollut 100.000 sian kasvatuslaitoksia ja niiden lietelanta niin paljon, etteivät tiedä mihin ennen laitaisi.

    Kysymys liene siinä, että villit eläinkannat eivät syöneet kaikki sama rehua, vain kukin laji syö omanasa. Sitähan on todettu mm. Afrikassa, että joku antilooppilaji käytää ihan määrättyä heinälajia, jos sitä ei ole ne kuolee nälkään.

    Äänestä

  • ulkomaalainen kirjoitti:

    Olen itsekin tätä mietinyt.

    Mutta tulin siiheen tulokseen, että jos kerran sademetsätkin pitää raivataa, saadakseen rehu näille karjalaumoilla, kaipa siten on koko eläinkanta kasvannut, paljon yli alkuperäisten villieläinkantojen. Amerikan preerioilla kasvaa nyt vilja, sekin rehuiksi jne., eli jossain se suurempi eläinmäärä nyt on, onhan sitä Euroopassakin ja lähimaissa. Ei aikoinaan ollut 100.000 sian kasvatuslaitoksia ja niiden lietelanta niin paljon, etteivät tiedä mihin ennen laitaisi.

    Kysymys liene siinä, että villit eläinkannat eivät syöneet kaikki sama rehua, vain kukin laji syö omanasa. Sitähan on todettu mm. Afrikassa, että joku antilooppilaji käytää ihan määrättyä heinälajia, jos sitä ei ole ne kuolee nälkään.

    Eipä todellakaan ole vielä karjan lukumäärät lähelläkään niitä villien märehtijöiden määriä. Pohjois-Amerikan preerioilla kuljeksi biisoneja yli 13 miljoonaa, puhumattakaan muista preerian märehtijöistä. Etelä-Amerikan pampaksen valtavat eläinlaumat, Afrikan savannien puhvelilajit ja antiloopit, Aasian arojen sadat miljoonat luonnonvaraiset märehtijät joista on enää jäljellä murto-osa. Jääkaudella mammutit, villasarvikuonot ja jättiläishirvet tupruttivat ilmaan valtavia metaanipieruja.

    Neliökilometrillä preeriaa, aroa tai pampasta pystyi elämään monikymmenkertainen määrä luonnonvaraisia märehtijöitä sen vuoksi että jokainen oli erikoistunut eri ravintokasveihin. Karjaa samoilla alueilla voidaan pitää paljon vähemmän koska karja ei syö niin valikoiden.

    Jos laitumen kestokykyä ei ylitetä niin karjan pito lisää ympäristön monimuotoisuutta. Monet eläinlajit ovat riippuvaisia märehtijöistä (esim. lannasta hyönteisiä etsivät linnut)

    Äänestä

  • lisää monimuotoisuutta kirjoitti:

    Eipä todellakaan ole vielä karjan lukumäärät lähelläkään niitä villien märehtijöiden määriä. Pohjois-Amerikan preerioilla kuljeksi biisoneja yli 13 miljoonaa, puhumattakaan muista preerian märehtijöistä. Etelä-Amerikan pampaksen valtavat eläinlaumat, Afrikan savannien puhvelilajit ja antiloopit, Aasian arojen sadat miljoonat luonnonvaraiset märehtijät joista on enää jäljellä murto-osa. Jääkaudella mammutit, villasarvikuonot ja jättiläishirvet tupruttivat ilmaan valtavia metaanipieruja.

    Neliökilometrillä preeriaa, aroa tai pampasta pystyi elämään monikymmenkertainen määrä luonnonvaraisia märehtijöitä sen vuoksi että jokainen oli erikoistunut eri ravintokasveihin. Karjaa samoilla alueilla voidaan pitää paljon vähemmän koska karja ei syö niin valikoiden.

    Jos laitumen kestokykyä ei ylitetä niin karjan pito lisää ympäristön monimuotoisuutta. Monet eläinlajit ovat riippuvaisia märehtijöistä (esim. lannasta hyönteisiä etsivät linnut)

    Jos näin olisi, kuin kirjoitat, mistä johtuu siten ilmiselvä ylilaiduntaminen Afrikassa ja muuallakin.

    On muuten niin, että afrikalaisissa luonnonpuistoissakin on ongelmana ylilaidunta, sen olen itse nähnyt ja keskustelut siellä asuvien biologien kanssa. Eli on minusta harhaluulo, että kokonaiseläinkanta olisi aikoinaan ollut suurempi kuin kotieläinkanta nykyisin. esim. pelkästään Brasiliassa on 180 miljoona nautaeläintä, eli kymmenekertainen määrä mainitsemasi Pohjoisamerikan aikaisempaan bisonkantaan verattuna.

    Äänestä

  • lisää monimuotoisuutta kirjoitti:

    Eipä todellakaan ole vielä karjan lukumäärät lähelläkään niitä villien märehtijöiden määriä. Pohjois-Amerikan preerioilla kuljeksi biisoneja yli 13 miljoonaa, puhumattakaan muista preerian märehtijöistä. Etelä-Amerikan pampaksen valtavat eläinlaumat, Afrikan savannien puhvelilajit ja antiloopit, Aasian arojen sadat miljoonat luonnonvaraiset märehtijät joista on enää jäljellä murto-osa. Jääkaudella mammutit, villasarvikuonot ja jättiläishirvet tupruttivat ilmaan valtavia metaanipieruja.

    Neliökilometrillä preeriaa, aroa tai pampasta pystyi elämään monikymmenkertainen määrä luonnonvaraisia märehtijöitä sen vuoksi että jokainen oli erikoistunut eri ravintokasveihin. Karjaa samoilla alueilla voidaan pitää paljon vähemmän koska karja ei syö niin valikoiden.

    Jos laitumen kestokykyä ei ylitetä niin karjan pito lisää ympäristön monimuotoisuutta. Monet eläinlajit ovat riippuvaisia märehtijöistä (esim. lannasta hyönteisiä etsivät linnut)

    "Biisoneja yli 13 miljoonaa"...

    mutta kun niitä lehmiä on yli puolitoista miljardia!

    Maailmalla ei todellakaan ole ollut lähellekään miljardia isoa märehtijää, kaukana siitä!

    Ja minun mielestäni luonnossa elävillä eläimillä on paljon suurempi oikeus olla olemassa verrattuna siihen, että ihminen kasvattaa eläimiä pystyäkseen myymään epäterveellistä ruokaa (esim. suomalaisten sydän- ja verisuonitaudit johtuvat käytännössä yksinomaan eläinravinnosta). Se, että metaania on joskus päästänyt joku muukin kuin ihminen ei anna ihmiselle oikeutta tuottaa sitä karjataloudella niin paljon kuin haluaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ulkomaalainen kirjoitti:

Olin oikein helpottunut, kun sain uudempia tietoja ilmastomuutoksen syistä. Ei nuo ihmiset ovat syynä, vain KARJA. Ei sentään.

Ihmisen ahneus liha- ja maitotuoteille on perussyy.

Esim. USA käyttää per henki kaksinkertaisen lihamäärän kuin Euroopa. Rehuja tätä varten kasvatetaan Eteläamerikan kaadettujen sademetsien paikalla. Maailmalla kaadetaan ja poltetaan vuosittain Austraalian pinta-alan verran metsiä tämä rehutuotannon lisämaaksi.

Erän eläintietelijän laskelman mukaan maailman nautakanta (1,5 miljaardi sarvipäitä) yksistään on samansuuruinen päästöjen aiheuttaja kuin koko autokanta.

Jokainen nauta päästää päivässä 250 l metaani, joka on 23 kertaa hiilidioksiidi pahempi kasvihuonekaasu, lisäksi tulevat vuohet ja lampaat, siat, siipikarja jne..

Eli lihasyönnin vähentäminen ja maitotuoteiden korvaminen kasvistuoteilla on avain ilmastomuutoksen estämiseen siltä osin.

Mutta Intiassa kävelevat 170 milj. pyhiä lehmiä ilman muuta tarkoitusta ja Afrikassa pidetään ylisuuria karjalaumoja vain statusymboolina. N.S. sivistysmaissa pidetään turhanpäivisiä lemmikkejä
.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu