Suomessa maatalous on ylivoimaisesti pahin vesistöjen saastuttaja. Tämä koskee sekä merialueita että sisävesialueita.
Maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet, vaikka muu vesistöjen kuormitus on koko ajan vähäisempää. Maatalouden täydellinen piittaamattomuus ympäristön tilasta tulee esille muuallakin kuin vesistöjen saastuttamisessa.
Maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet, vaikka muu vesistöjen kuormitus on koko ajan vähäisempää. Maatalouden täydellinen piittaamattomuus ympäristön tilasta tulee esille muuallakin kuin vesistöjen saastuttamisessa.
Vastaukset 33
Vanhimmat
http://www.kaleva.fi/plus/juttu661042_page0.htm
50 helsinkiläistä "kadottaa" vuodessa saman ravinnemäärän tuntemattomaan kohteeseen, ilman uutiskynnyksen ylittymistä.
Onko sinilevät helsingin edustalla todellakin maatalouden päästöistä peräisin? Miksi pohjanlahdella ei ole leväongelmaa, eikä ravinteita merenpohjasta nostattavia myrskyjä?
http://www.hel2.fi/Ymk/raportti02/4_vesiensuojelu.html
Laittakaa siellä stadissa tulppa takapuoleenne!
että stadilaiset paskantaa enemmän kuin maalaiset? Vai väitätkö, että stadilaisten paska on jotenkin stydimpää?
Vai etkö vain ymmärrä, että miljoona ihmistä tuottaa paskaa enemmän, kuin kolme tuhatta? Henkilökohtainen paskan tuotto lienee -sama (paitsi jos huomioidaan demografinen rakenne: Stadissa enemmän nuoria (hoikkia) naisia, maalla keski-ikäistyviä (ylipainoisia) miehiä; onko tuleeko jokaiselta yhtä paljon?)
stadi on valtava tunkio, satojen vuosien ajan on helsinkiläisten paska kasaantunut pienelle alueelle. Helsinki on valtava paskakeko, pietarissä älyttiin huuhdella pasketa merelle, mutta helsinkiläinen asuu oman kekonsa päällä, hyi. Svenssoni myy paskansa lannoitteeksi ja energiaksi..
Todellisuudessa helsinkiläinenkin huuhtelee paskansa mereen, nimittäin jos kuormituksen arvioinnissa käytettäisiin samoja periaatteita kuin peltoviljelynkin osalta käytetään.
Pellolle levitetyistä ravinteista suurin osa poistuu maasta sadon mukana, mutta asutuksen jätevedet menevät joko suoraan vesistöön tai kiertotietä (maaperään levitetyn puhdistamolietten tai -kompostin kautta). Pääkaupunkiseutu on suuri väestökeskittymä meren läheisyydessä, tietysti valumat Suomenlahteen ovat vastaavasti suuria.
Kyllä lannoittaminen voidaan lopettaa vaikka heti, mutta sitten loppuu syöminenkin.
ps. luomussa tulee enemmän päästöjä tuotettua kiloa kohden, vaikka hehtaaria kohden vähemmän.
Keinolannoitteiden käytön aikaansaama kasvulisä on merkityksetön jos huomioidaan niiden aiheuttamat ravinnepäästöt ja varsinkin niiden valmistamiseen käytetty energia.
Eikö ihmisperäinen kotitalouksien jätevesi kuitenkin kuulu puhdistamolle , mitä tekemistä sillä on peltolannoituksen kanssa?
Mihin ne ylitsepursuavat lantalat ja virtsakaivot sitten tyhjennetään jos pellot lannoitetaankin ammattimaisesti ajetulla ihmisp......a?
Suomessa on parimiljoonaa peltohehtaaria elintarviketuotannossa. Lannoittamiseen käytetään teollisesti valmistettuja lannoitteita sekä karjanlantaa, joka sisältää ravinteita myös tuntirehuista ja teollisesti valmistetuista rehuista. Siis kaikki maataloudesta elintarvikkeisiin siirtyneet ravinteet korvataan teollisesti valmistetuilla lannoitteilla tai tuontirehun, kuten soijan yms sisältämillä ravinteilla.
Maanviljelijä ostaa lannoitteita ja muuttaa sen elintarvikkeeksi. Kuluttaja ostaa elintarvikkeen ja muutta sen paskaksi. Kaupungin vesilaitos ottaa vastaan kuluttajan paskan ja muuttaa sen mullaksi. Multa levitetään maantiden varrelle ja kaupunkien viheralueille ilman rajoituksia.
Maanviljelyksessä saa esim. fosforia levittää (kasvista riippuen) n. 10 kg/ha, jos korjaa vähintään yhtä paljon sadon mukana fosforia pois. Ojien läheisyyteen ei ravinteita saa levittää lainkaan. Jopa heinän niittäminen ja jättäminen maahan tulkitaan lannoittamiseksi.
Mutta kaupungeissa ravinteita saa jopa levittää tieojiin, ilman sadonkorjuu velvoitteita tai muita rajoituksia. Jos yhdyskuntien ravinteita koskisivat samat määräykset kuin maataloutta suomen peltoala pitäisi tuplata.
Yhdyskuntien jätteenkäsittelyssä fosforia "katoaa" tuhansia tonneja vuodessa jonnekkin. Helsingin edustalla lilluu sinilevää, epäilenpä että helsinkiläisten paskalla on asian kanssa jotain tekemistä, vaikkakin tutkijat vakkuutelevat "myrskyjen nostaneen merenpohjasta maatalouden päästämiä ravinteita" ekologisten helsinkiläisten riesaksi.
tuo kaupunkilais fosfori kun ei liukene niin millään....
puoli suomee on viljelyksessä pääkaupunkiseudun ruokkimiseksi. Jatkuvasti ajetaan rekalla ruokaa kehäkolmosen sisäpuolelle. Jossakinhan sen pitäisi näkyä, ja näkyyhän se merellä niin ja tavallaanhan nekin on maatalouden päästöjä vaikka ovatkin helsinkiläisen suoliston, puhdistusprosessin, kompostoinnin ja sadevesiviemärin/ kuivatusvesien kautta sinne mereen joutuneetkin.
Miten muka voi puolen suomen alueelta kerätyt ravinteet sijoittaa pinelle alueella ilman huuhtotumista, kun maanviljelijän on merkittävä vedeheittokohtakin punaisella pisteellä karttaan tukihakemuksen liitteeksi.
Maanviljelijä ostaa lannoitteita ja muuttaa siitä 2-4% elintarvikkeeksi. Kuluttaja ostaa elintarvikkeen ja muutta sen paskaksi. Kaupungin vesilaitos ottaa vastaan kuluttajan paskan ja muuttaa siitä 95-100% mullaksi. Multa levitetään maantiden varrelle ja kaupunkien viheralueille ammatitaitoisesti jottei vesistökuormitusta syntyisi kuten maataloudessa.
"Multa levitetään maantiden varrelle ja kaupunkien viheralueille ammatitaitoisesti jottei vesistökuormitusta syntyisi kuten maataloudessa."
Kaupungin työntekijöiden ammattitaitoon taitaa kuulua jotain salatieteitä, kun ne noin osaavat tehdä. Heidän levittämänä fosfaatit siis muuttuvat veteen liukenemattomiksi, eikä sadevesi huuhdo niitä maasta mihinkään. Tämähän on lähes järkeenkäypää - jos unohdetaan kaikki fysiikan ja kemian lainalaisuudet! Tosiasia on, että tuo puistoihin ja maanteiden varsiin levitettävä, puhdistamolietteestä tehty, multa aiheuttaa valtaosan Suomen vesistökuormituksesta.
Tutkittu on että kaupungeista ei pintavesien mukana ravinteita huuhtoudu, ainoastaan maataloudesta. Tämä on ympäristöhallinnon toimesta tutkittu ja todistettu jotenka uskottava on.
Ai nyt siis puhuttiinkin ympäristöhallinnon utopia-maailmasta eikä Suomesta. Kyllähän se sitten menee noin. Anteeksi että olin niin kovin väärässä.
maatalous on kyllä monessa paikassa ajettu niin alas ettei päästöjä taida kovin syntyä. Meidänkin lehmät on myyty jo kymmenen vuotta sitten ja monen muunkin navetta ammottaa tyhjillään - niin ei siitä voi päästöt lisääntyä vaan yksinkertaisesti ne vähenee väkisinkin
3 miljoonaa kiloa fosforia valuu tutkimusten mukaan vesistöihin maataloudesta vuosittain, kun yhdyskuntien kuormitus(ml teollisuus) on vain 200 tonnia.
Viittaat varmaankin taas tähän tutkimukseen:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi
"Yleistä maataloudesta" palstalla asiasta jo aikaisemmin keskusteltiin, tässä lyhyt lainaus:
"Kuten ylläolevasta linkistä ilmenee maatalous laskee vesistöön vuosittain lähes 3 miljoonaa kiloa fosforia, kun teollisuus ja yhdyskunnat kuormittavat yhteensä alle 200 tonnilla."
Ja tässä minun vastaus kirjoitukseen:
"Luet nyt vääriä kohtia selvityksestä. Ilmeisesti et ole perehtynyt selvitykseen kokonaisuudessaan kun annat täysin harhaanjohtavaa yksinkertaistusta fosforin kiertokulusta. On totta että raportissa s. 15 sanotaan että maatalouden päästöt ovat 2 600 t/a ja yhteiskuntien päästöt 204 t/a. Yhteiskuntien kohdalla tämä tarkoittaa sitä määrää, minkä ne päästävät suoraan vesistöihin poistovetenä.
Mielenkiintoiseksi tilaston viilauksen tekee s. 29 tieto siitä, että yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille oikeasti tulee fosforia 4 410 t/a. Tästä 95,4% "puhdistetaan", mikä siis tarkoittaa että tämä määrä kerätään talteen lietteen muodossa ja levitetään "kompostointilaitoksiin" (tai kaatopaikoille). Kun tämä liete on maannut jonkin aikaa, missä sitten onkaan, siinä oleva fosfori muuttuu -hokkus pokkus- ympäristöä saastuttamattomaksi. Esimerkiksi Helsingin tapauksessa siitä tulee ravinnepitoista multaa, jota voidaan käyttää vaikka viherrakentamiseen ja sieltähän nämä kaikki ravinteet sitten lopulta päätyvät Helsingin edustalle Suomenlahteen.
Lopputulos: Suomessa yhdyskunnat johtavat fosfori-päästöissä maataloutta 4,4 vs. 2,6!!!"
Edellisellä kerralla keskustelu loppui, kun ruvettiin puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Oletko sinäkin samanlainen pelkuri, joka ei pysty puolustamaan omaa näkemystään?
nythän on niin että esität käsittämättömän väitteen. Maatalouden päästöt on tutkittu ja todettu, samoin yhdyskuntien päästöt. Väität nyt että yhdyskuntien päästö olisikin 20 kertainen nykytietämykseen verrattuna...
Nurmikot ym viheralueet perustetaan kaupunkialueelle, ei mereen kuten luulet. Ainoastaan peltoviljelystä, lantavarastoista ja maitohuoneista karkaa ravinteita.
"maatalous on kyllä monessa paikassa ajettu niin alas ettei päästöjä taida kovin syntyä. Meidänkin lehmät on myyty jo kymmenen vuotta sitten ja monen muunkin navetta ammottaa tyhjillään - niin ei siitä voi päästöt lisääntyä vaan yksinkertaisesti ne vähenee väkisinkin "
Hieman päivitystä noihin esittämiisi tietoihin.
Maatalous on vesistöjen suurin kuormittaja edelleen.
Maatalouden varjolla on myös yleistynyt tämä Mv/jäteyrittäjä bisnes.
Jos on mahdollisuus valita otanko lokaauton tai pönttötraktorin tyhjentämään likakaivoani valitsen kyllä aina ja ehdottomasti tuon ensin mainitun syystä että tiedän silloin jätevesieni määränpään joka on puhdistamo.
Jälkimmäisessä on perusteltua syytä olettaa että jätelietteeni kulkeutuvat mv/jäteyrittäjän järvenrantapelloille ja maksan ikäänkuin siitä että jätteeni vietäisiin puhdistamolle.
Saan tästä lisäharmia ja toiminta vaarantaa vielä terveytenikin.
Harkintaa.
En minä tuota väittämää mistään hatusta vedä. Kaikki lukuarvot on otettu esittämästäni linkistä.
Väitteeni siihen, että yhdyskuntien aiheuttamat päästöt olisi suuremmat kuin maatalouden, perustuu siihen, että fosforille ei käsittääkseni voi tehdä yhtään mitään puhdistuslaitoksilla. Kuten jo aikaisemmin totesin, puhdistamoille tulee fosforia 4 410 t/a, ja tästä 95,4% "puhdistetaan". "Puhdistamisella" tarkoitetaan tässä tapauksessa vain sitä, että fosfori muutetaan veteen liuenneesta muodosta kiinteään faasiin. Tämä voidaan tehdä kahdella eri tavalla:
1. biologisilla menetelmillä, jolloin fosfori sitoutuu puhdistusprosessissa toimiviin bakteereihin, jotka myöhemmin kompostoidaan mullaksi. Tätä multaa sitten käytetään viherrakentamiseen, mistä sadevesien mukana huuhtoutuu (muutamien vuosien kuluessa) kaikki ravinteet vesistöihin. Jos huuhtoutumista ei tapahtuisi, niin silloin nurmikoita ja kukkapenkkejä ei tarvitsisi lannoittaa.
2. kemiallisilla menetelmillä, jolloin fosfori saostetaan pois liuoksesta ja kiinteä aines "viedään pois" kaatopaikalle tai kompostointilaitoksiin. Tuolla "pois"-paikassa fosfori voi sitten taas reagoida veden kanssa ja näin se muuttuu jälleen liukoiseksi ja ympäristöä (vesistöjä) saastuttavaksi.
Jos esittämissäni vedenpuhdistuksen prosessikuvauksissa on jotain virheellistä, niin olisi erittäin mukavaa jos joku osaisi selittää miten ne toimivat.
luuletko että komposti kipataan mereen, hä? Jos itse lukisit sen mainostamasi raportin huomaisit että huuhtoumaa tapahtuu vain peltoviljelyksillä. Kauoungeista ei huuhtoudu ainoa päästö kaupungeista on jäteveden purkuputki, etkö jo tajua?
Kaupunkialueell koulutetut työntekijät sijoittavat ravinteet siten että vesistöt eivät vaarannu.
Valitset loka-auton ja tiedät jätteidesi määränpään... tiesitkö että sontasi päätyi kaupungin uimarannan nurmikon perustaksi?? Vastaavan ravinnemäärän sijoittamiseen maanviljelijä tarvitsisi ison määrän peltoa ja sijoitetut ravinteet on myös korjattava tuotteina pois pellosta.
ympäristöhallinnon laatima tekele, jos uskot sen todenperäisyyteen tunnustaudut samalla idiootiksi. 3 miljoonaa kiloa fosforia 2 miljoonalta hetaarilta, tarkoittaisi sitä että pintavalunnan fosforipitoisuus olisi lähes 2 mg/l keskimmärin, eli suunilleen käsittelemättömän jäteveden pitoisuus!! Todellisuudessa maataloudessa ei ole varaa hukata noin paljon ravinteita näillä lannoitteiden hinnoilla.
Tuossa tekeleessä väitetään seuraavaa: kaupunkien osittain jopa yli satavuotiaista viemäriverkostoista ym infrasta, koiranpaskosista, puistoista viheraluielta jne ei huuhtoudu grammaakaan ravinteita vesiin. Sensijaan maatalouden pääasiassa alle 10 vuotiaista lantavarastoista arvioidaan huuhtoutuvan fosforia vesistöihin yli sata tonnia!!! Melko uskottavaa....
melkein naurattaa sinun höpinäsi...
Maatalouden ravinntehokkuus on laskenut yhtäjaksoisesti 60 vuoden ajan, kainolannoitteiden käytön lisääntymisen myötä. Suomessa tuotettiin nykyinen määrä elintarvikkeita jo 40- luvulla ilman teollisia keinolannoitteita ja myrkkyjä ja lisäksi ruokittiin satojatuhansia hevosia joilla tehtiin työt. Nykyään kotimainen maatalous tuottaa enään pienen osan elintarvikeistamme, lanoitteet valmisteaan energiatehottomasti tislaamalla typpeä ilmasta ja louhimalla fosforia jalostettavaksi kalliosta. Alle 5% maanviljelyksessä kätetyistä ravinteista päätyy kuluttajan lautaselle.
ovat viheliäisiä puuhastelijoita, jotka pilaavat vesistötkin, ympäristötuen turvin!
No miksi ne sinileväesiintymät sitten sijaitsee suurten asutuskeskusten lähellä mutta ei maatalousvaltaisten alueiden kohdalla?
http://www.environment.fi/download.asp?contentid=67957&lan=fi
sitten tehtailette siellä kaupungeissa niitä saastuttavia lannoitteita ym. Keksikää sitten ekologisempia niin viljelijät voivat keskittyä siihen olennaiseen, ruoan tuottamiseen niin kaupunkilaisille kun muillekin.
pohajnlahdelta tulevat jättimäiset maatalouden ravinnepäästöt eivät päse vapaasti itämerelle eikä edes meren pohjaan sillä myrskytuulet sekoittavat ne pintavesiin ja tuovat helsingin edustalle.
oikeaoppinen selvennys.