Karjalaisten asuttaminen Suomeen
ei mennyt
5511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Monet karjalaiset tekivät koko ikänsä lähes tuottamatonta työtä raivatessaan peltoja korpeen ja viljellessään maata huonoissa olosuhteissa. Valtaväestö halveksi karjalaisia "rajaryssinä", kummeksui kieltä ja kulttuuria.
Vuosien saatossa karjalaisten kieli ja kulttuuri hävisivät valtaväestön puristuksessa. Meillä ei osattu järjestää kielen opetusta, eikä yhtenäisiä asuinalueita.
"Monet karjalaiset tekivät koko ikänsä lähes tuottamatonta työtä raivatessaan peltoja korpeen ja viljellessään maata huonoissa olosuhteissa."
Höpöhöpö. Karjala oli Suomen vauraimpia maakuntia: vesivoimaa, tehtaita, Suomen toiseksi suurin kaupunki, kauppiaita, teollisuutta jne.
jatkosodan päättymisen jälkeen. Piti jättää valmiit pellot ja tehtaat, raivata pellot uudestaan ja rakentaa asuinrakennukset sekä navetat.
Aivan. Mutta he eivät siis olleet pelkkiä maanviljelijöitä.
Jo autonomian aikana Karjala oli vaurainta Suomea:
- Sekä Viipurin että Haminan satamien vienti oli erikseenkin suurempi kuin muun Suomen satamien vienti yhteensä;
- Viljeltyä maata ns. Vanhassa Suomessa (~ Karjala) oli enemmän kuin muualla Suomessa koska Karjalassa kuningas Kristofferin maalaki jakoi maatilat perillisten välillä mikä johti uusien maatilojen raivaamiseen.
Ruotsin vuoden 1744 lain mukaan maatilan peri vain yksi jälkeläinen mikä johti erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin (maastapako ja maastamuutto sekä puukkojunkkarit Pohjanmaalla);
- Vanhassa Suomessa vallitsi myös vanha Ruotsin laki jolloin virkamiehet olivat suomenkielisiä. Myös luterilainen kirkko huolehti lukutaidosta;
- Pietarin, Venäjän keisarikunnan pääkaupungin, läheisyys tuotti vaurautta Karjalaan, maanviljelyn tuotteille riitti kysyntää miljoonakaupungissa, sahoja perustettiin, monet siirtolaiset Saksasta tai Sveitsistä perustivat yrityksiään Pietarin lisäksi myös Viipuriin ja Haminan seuduille (Arppe, Fazer, Gutzeit):
- Poliittisista syistä Karjala joutui sittemmin ruotsinkielisen väestön ja niiden kanssa liittoutuneiden Karjalaan vihamielisesti suhtautuneiden väestönosien vainojen kohteeksi. Karjalan omat virkamiehet karkotettiin ja niiden tilalle lähetettiin ruotsinmielisiä virkamiehiä muualta Suomesta, vieläpä kaikkein takapajuisimmilta Pohjanmaan alueilta.
Jopa tänä päivänä usein valtion virkamiehet vanhan perinteen mukaisesti koulutetaan niin sanotusti ”lännessä” ja lähetetään Itä-Suomeen jostain Länsi-Suomen taantuvilta alueilta ansaitsemaan leipänsä meidän veronmaksajien kustannuksella.