Venäläinen Tsentr razvitija -tutkimuslaitos korotti tuoreessa konsensusennusteessaan BKT:n kuluvan vuoden kasvuarvion 6,6 prosenttiin.
http://www.moskova.info/content/view/636/26/
Vielä huhtikuun ennusteen perusteella kasvu olisi tänä vuonna "vain" 6.1 prosenttia, mutta Venäjän talouden nopea kasvu huhti-kesäkuun aikana on nostanut ennustetta ylöspäin.
Venäjän talous on kasvanut vuodesta 2000 lähtien keskimäärin tuon 7 prosenttia vuodessa.
Venäjä koki syvän talouslaman, tai pikemminkin -romahduksen 1990-luvulla, jolloin maan BKT supistui peräti yli 40%. 2000-luku on ollut voimakkaan kasvun aikaa, ja kasvun odotetaan jatkuvan hamaan tulevaisuuteen.
Millaisia vaikutuksia Venäjän talouden kasvulla on mielestänne Karjalan palautukseen?
http://www.moskova.info/content/view/636/26/
Vielä huhtikuun ennusteen perusteella kasvu olisi tänä vuonna "vain" 6.1 prosenttia, mutta Venäjän talouden nopea kasvu huhti-kesäkuun aikana on nostanut ennustetta ylöspäin.
Venäjän talous on kasvanut vuodesta 2000 lähtien keskimäärin tuon 7 prosenttia vuodessa.
Venäjä koki syvän talouslaman, tai pikemminkin -romahduksen 1990-luvulla, jolloin maan BKT supistui peräti yli 40%. 2000-luku on ollut voimakkaan kasvun aikaa, ja kasvun odotetaan jatkuvan hamaan tulevaisuuteen.
Millaisia vaikutuksia Venäjän talouden kasvulla on mielestänne Karjalan palautukseen?
Vastaukset 19
Vanhimmat
että Venäjä tarvitsee yhä vähemmän Suomen pakkoluovutettua Karjalaa.
Perusteletko tuon? Miten se, että talous kasvaa myös Karjalassa, vähentää Venäjän tarvetta kyseisten alueiden hallussapitoon?
No itse näkisin asian ainakin niin, että paljon on muuttunut vuodesta 1946, kun Suomelta vaaditun Enson paperitehtaat tuottivat 50% koko Neuvostoliiton paperista.
Tuotannon ja menestymisen painopisteet Venäjällä ovat nyt aivan muualla kuin Karjalan pusikoissa, joita jo Hrustsev 1960-luvun alussa pyrki perspektiivittöminä tyhjentämään.
Karjala on painopiste ja strategisesti tärkeä alue Venäjälle monestakin syystä johtuen:
- Pietarin läheisyys
- uusi energiainfrastruktuuri (kaasuputket ja öljysatamat)
- voimakas rakentaminen erityisesti kannaksella
- logistiset syyt
- turvallisuuspoliittiset syyt
" Pietarin läheisyys
- uusi energiainfrastruktuuri (kaasuputket ja öljysatamat)
- voimakas rakentaminen erityisesti kannaksella
- logistiset syyt
- turvallisuuspoliittiset syyt"
Kaasuputket ja öljysatamat eivät vaikuta siihen, että Karjala olisi Suomella. Ne voivat edelleen Venäjän omistuksessa.
Kannasta ei rakenneta juuri ollenkaan, infra rapistuu. vain taajamissa on jotain vähäistä rakentamista.
"Karjala on painopiste ja strategisesti tärkeä alue Venäjälle."
-Käypä Petroskoissa toteamassa miten merkittävä ja keskeinen kaupunki se on. Hyvä kun pääkatu on kunnossa.
"Pietarin läheisyys"
-Pietari oli Suomen rajaa lähellä myös 1811-1944.
"uusi energiainfrastruktuuri (kaasuputket ja öljysatamat)"
-Näiden päämääränä on Saksa ja Länsi-Eurooppa, ei Suomi tai Karjala. Kulkeehan putkia Suomessakin.
"voimakas rakentaminen erityisesti kannaksella"
-Pietarin lähelle Terijoelle toki nousee datshoja.
"logistiset syyt"
-Karjalan tasavalta on logistinen pussinperä. Käypä toteamassa tiestön kunto edes suurimpien asutuskeskusten välillä.
"turvallisuuspoliittiset syyt"
-Venäjän raja-alueista Suomen vastainen raja on ollut epädramaattisin kaikista. Sotilaallinen konflikti tällä rajalla lienee kaikkein epätodennäköisin.
Kasvu tuo Karjalaan ainakin kaksi kaasuputkea lisää.
Barentsinmeren suunnasta Viipurin lähistölle.
... Shtokman-Viipuri ja Viipuri-Saksa kaasuputkien lisäksi erityisesti Kannaksella on meneillään rakentamisbuumi.
Palautuksen kannalta asia ei liene hyvä siksi, että miljoonadatshojen omistajat eivät liene kovin halukkaita luopumaan omaisuudestaan.
Eipä Sortavalan kaupunki kovin menestyvältä näyttänyt viime kesänä käydessäni. Eikä Viipuri.
Ja datsoja venäläisillä on Suomessakin.
Miljoonadatshojen väki saattaa tykätäkin jäädä paikalleen. Mikäpä siinä asuessa vaikka Suomen puolella! Ja Suomi saa hyviä veronmaksajia...
Tontista ja hyvästä talosta voisi saada vielä hyvän eurohinnan myydessään...
Nähtäväksihän se jää.
Öljytulot nousevat, sehän on selvää raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan kohotessa. Jotkut tahot - ainakin öljyhanoja käsittelevät - saavat hyötynsä.
Jakautuuko hyöty tasaisesti? Taloustiikeri Kiina ei siihen ole pystynyt. Pullonkaula tulee vastaan energia- ja raaka-ainevarojen riittävyydessä.
Jo nyt on Venäjällä pian edessä pulma, myydäkö anteliaasti öljyä ja kaasua niistä hyvin maksavaan Länsi-Eurooppaan, vaiko tukea niillä omia syrjäseutuja sekä omia tuotannon tarpeita. Saako ensi talvena öljyä paleleva ja persaukinen Venäjän Karjala vaiko siitä ehdottomasti paremmin maksava Saksa?
Joku tai jotkut tekevät valinnan. Miellyttääkö se loputtomiin Venäjän kansaa/kansoja heikommin toimeen tulevilla alueilla, on yhä auki.
Puuta ei voi syödä (paitsi pettua), eikä öljyä juoda. Tätä taustaa vasten ratkeaa Venäjän tulevaisuus. Kasvuprosentit johtavat harhaan.
Koituuko talouden nousuprosentit Venäjän Karjalan hyväksi. Toivon että koituvat. Samalla epäilen, nostavatko ne Suomelle kuuluneiden alueiden elintasoa millään tavalla. Pääomilla ei ole tapana niihin puskiin suuntautua.
"Puuta ei voi syödä (paitsi pettua), eikä öljyä juoda. Tätä taustaa vasten ratkeaa Venäjän tulevaisuus. Kasvuprosentit johtavat harhaan. "
Ei ne harhaan johda jos niitä osaa lukea. Puulla ja öljyllä voi ostaa sitä syötävää.
"Pääomilla ei ole tapana niihin puskiin suuntautua. "
Miksi se suuntautuisi Karjalan puskaan sittenkään kun se kuuluisi Suomelle?
"Ei ne harhaan johda jos niitä osaa lukea. Puulla ja öljyllä voi ostaa sitä syötävää."
Mikä on elintaso Venäjällä? Tuskin syötävää jakaantuu tasaisesti kaikille.
"Miksi se suuntautuisi Karjalan puskaan sittenkään kun se kuuluisi Suomelle?"
Siksi, koska Suomella on tapana ollut kunnostaa omat alueensa kuntoon. Sen näki jo siitä, kun Karjala saatiin väliaikaisesti takaisin, kunnostettiin se pikavauhtia.
"Puulla ja öljyllä voi ostaa sitä syötävää."
-Irakilla oli öljynmyyntikiellon takia tosi ankeaa. Öljyä oli, ostajia ei. Seurauksena nälkä ja luhistunut infrastruktuuri, sairaalat ilman lääkkeitä.
Karjalan puskiin Suomella on tunnepohjaisempi suhtautuminen kuin Venäjällä, jolla sitä pusikkoa riittää.
Vastikään Venäjällä julkaistun aluebarometrin mukaan Karjalan tasavalta on kriisialueiden joukossa Venäjällä ja tuo samankaltaisuus Karjalan tasavallan kanssa on nähtävillä myös Kannaksen alueenkin kohdalla ainoastaan lukuunottamatta Terijoen seutua. Jopa Viipurin kehitys on taantunut viime vuosina.
Ennen kuin talouskasvu jalkautuu Karjalan syrjäkyliin asti. Varakas yläluokka tarvitsee jatkuvasti uusia palveluja ja tämä nostaa kekiluokan elitasoa joka taas ...Kyllähän tämä vähäisessä määrin näkyy jo Kannaksella. Monet aiemmin lähes yksinomaan turistien tarpeita palvelemaan perustetut liikkeeet ovat muuttaneet tarjontansa ja palvelunsa paikallisten tarpeisiin. Näyttää vaan olevan tuo elintason kehittäminen venäläisillä sellaista perse edellä menemistä, että mittareina on maasturit limusiinit jne.
enemmän puunjalostusteollisuutta.
Selluloosaa, paperia, sahoja, jatkojalostusta.
Puutullit johtavat raaka-aineen käyttöön metsien kasvupaikoilla.
1944 ne puunjalostustehtaat saatiin Neuvostoliitolle miehittämällä ne Suomelta. Mikähän olisi keino saada niitä tehtäitä nyt? Pitäisikö taas miehittää osia Suomesta? Pysyykö kannettu vesi kaivossa?
Eli entä jos Suomi ei lähde talkoisiin Venäjän puunjalostusta pelastamaan?
Venäjällä on nytkin ulkomaisten sijoittajien omistamia paperitehtaita ja sahoja.
Ei sinne välttämättä suomalaisia tarvita, tosin suomalaiset ja karjalaiset tehtaat voisivat täydentää toisiaan.
Metsä ei ole homogeenista puuta, joka sopii vain yhteen tarkoitukseen. Taloudellisimmin sitä hyödynnetään monimuotoisena teollisena toimintana. Sahausta, muuta mekaanista teollisuutta, selluloosaa, paperia, hienopaperia jne.
Kaikki nämä tuotantotavat täydentävät ja tukevat toisiaan.
Puun tuonti ei voi jatkua nykyisellään. Muutosta on tapahduttava.