että on olemassa ihmiselle käsittämätön syy, joka aiheutti alkuräjähdyksen, mistä maailmankaikkeus sitten kehittyi? Olenko silloin ateisti?
Tarkoituksenani ei ole tosiaan saivarrella, vaan selvittää kuinka väljästi jumalakäsite voidaan määritellä. Edellä puhutaan oikeastaan vaan luonnontieteen toteamasta ilmiöstä, jonka syy on tuntematon, löytyykö siitä Jumalaa?
Asia tuli viimeksi esille kun keskustelin vapaamuurarijärjestöön kuuluvan tuttavani kanssa, joka mainitsi yhtenä järjestön vaatimuksena, että jäsen uskoo Jumalaan. Käsitin, että ei välttämättä kristinuskon mukaiseen.
Ongelma on tuttu minua viisaammillekin, mm. Schopenhauer totesi panteismista (="jumaluus kaikkialla"), että se on ”ateismin kohtelias muoto”.
Tarkoituksenani ei ole tosiaan saivarrella, vaan selvittää kuinka väljästi jumalakäsite voidaan määritellä. Edellä puhutaan oikeastaan vaan luonnontieteen toteamasta ilmiöstä, jonka syy on tuntematon, löytyykö siitä Jumalaa?
Asia tuli viimeksi esille kun keskustelin vapaamuurarijärjestöön kuuluvan tuttavani kanssa, joka mainitsi yhtenä järjestön vaatimuksena, että jäsen uskoo Jumalaan. Käsitin, että ei välttämättä kristinuskon mukaiseen.
Ongelma on tuttu minua viisaammillekin, mm. Schopenhauer totesi panteismista (="jumaluus kaikkialla"), että se on ”ateismin kohtelias muoto”.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eivät alkuaineet ja aika ole kehittyneet, ne vaan
ovat ja ovat olleet ja tulevat olemaan, ikuisesti.
Eli, ilman reaalista aikaa ja tilaa ei todellakaan voi tapahtua yhtikäs mitään missään.
Kaikenlaisia räjähdyksiä on kyllä kaikkeudessa
varmasti tapahtunut monenmoisia ja useita kertoja
, se on selviö, mutta ei sellaista käsittämätöntä syytä ole olemassakaan, johonka viittaat.
Ja onhan se ateismille melkoisen hutera perusta, jos sellaiseen uskoo. Ei se tietenkään poista
maailmankatsomuksesi oikeutusta. Saahan ihminen siis uskoa ja luulotella kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Eikä sillä ole yhteneväisyyttä oikean uskon kanssa. Kohtelias muoto kieltämiselle on olla ihan hiljaa vaan tai myöntyä oikean totuuden edessä nöyrin ja kiitollisin mielin. Sekä olla onnellinen elämästään ja siitä jota on jo saanut.
nykyinen tieteellinen maailmankuva vain kertoo vajaa 15 miljardia vuotta sitten tapahtuneesta alkuräjähdyksestä, jota ennen ei ollut mitään, ei edes aikaa ! Nöyryyttä tosiaan tarvitaan tämän ymmärtämiseen. Vaikeaa on myös löytää se "oikea usko", kun satoja erilaisia vakuuttavasti esitetään tyyliin: "Tämä on oikea, nuo muut vääriä". Tällainen pohdinta minusta kuuluu onnelliseen elämään. Helpompi tietysti olisi keskittyä vain välttämättömiin, ravinnon hankintaan ja riittävään lepoon eikä pohtia asioita joiden ymmärtäminen vaatii älyllistä ponnistelua, kuten mm. mainitsemani Schopenhauer
erehtyi tekemään.
Sellaista kuvaa on kyllä täysin mahdoton katsoa itse kuvaan paneutuen ja kriittisellä silmällä tutkien, joka ei valmistu milloinkaan, olkoon se sitten tieteen tai taiteen tai jonkin amatöörin tekemä yritelmä. ;)
Nöyryyttä tosin vaatii tämänkin seuraavan teksti pätkän ymmärtäminen, meinaan siis todella mielen ja hengen nöyryyttä. Uskoa oikein on totaalisesti erilainen ja erisisältöinen asiakokonaisuus kuin oikea usko tahi väärä usko, jolloin olisikin ehkä parenpi käyttää jotakin paljon osuvanpaa sanaa, esim. uskonto, jolla on joko omia mielipiteitä ja uskomuksia vastaan oleva sisältö, tai sitten sitä puoltava. Kylläpä onkin helppo pohtia onnellisena
ja älyllisesti ponniskellen! Kokeile sinäkin! :)
ps. Voihan toki pohtiva ihminen jotakin toista kiintotähteäkin seurata ja vaihtaa suuntaa aina kun se tulee tarpeelliseksi ja toiseksi paljon paremmaksi vaihtoehdoksi.
Vapaamuurariuus on hyvin jumal/perusteinen uskonto, heille ei noin lavea 'sinne päin' oleva jumal/käsitys riitä.
Itse asiassa ja oikeastaan me emme voi absoluuttisesti tuon varmemmin (kuin kerrot)tietääkkään varmasti mitään Jumalasta tai siitä Toimivasta energiasta ja sen tai niistä tarkoitusperistä mitä olevaisuuteen liittyy,,,,,,voimme vain arvalla, päätellä tai uskoa kirjoituksia tai omaa intuitiotamme näistä asioista.
Panteismi väittää kaikessa olevan 'Jumalaa', tämä toteamus on vaikea siksi, että epätäydellisyys, epäonnistuminen järjestelmässä, tahi kehittyminen/taantuminen ja yleensäkin järjettömyys olemassolossamme ei kuvasta ainakaan täydellistä, kaikkivaltiasta ja rakkaudellista 'Jumalaa', toki kaikessa täytyy olla Alkusyytä mukana, mutta olemmeko me sillä osastolla mistä voidaan sanoa: 'positiivista puuhaa' ja tämä on oikkein.
>>Jos
maailmankatsomukseni on, 30.5.2007 klo 21.54
että on olemassa ihmiselle käsittämätön syy, joka aiheutti alkuräjähdyksen, mistä maailmankaikkeus sitten kehittyi? Olenko silloin ateisti? >Tarkoituksenani ei ole tosiaan saivarrella, vaan selvittää kuinka väljästi jumalakäsite voidaan määritellä. Edellä puhutaan oikeastaan vaan luonnontieteen toteamasta ilmiöstä, jonka syy on tuntematon, löytyykö siitä Jumalaa?