Kaikki toitottivat sitä samaa tästä asiasta. Ja me lapset kilpailimme vain, jotta näkisimme isän silmänpilkkeen ja siitä tuli kohtalomme, säie loimilankoihimme. Kankaat saivat tunnustusta jopa vierailtakin.
Muistan vielä, etten ole turhan vaatimaton ollut itsekään kun itselleni jaoin kiitosta - voi taivas mikä pöljä! katui tyttö vasta myöhemmin.
* * * *
Seuraava kohtaus. Ei prinssejä ole kaikille, sanottiin ja naurettiin: Hah-hah.haa!! Kuulkaas tuota, hah-hah-haa! Tyttö ajatteli, että otan sitten heti ensimmäisen miehen, joka vastaan tulee.
* * * *
Tässä kohden tuli tuomio, sain osakseni Siperian yöt. Tämä yö peitti kaikki näkymät. Se oli pitkä tiedottoman yö.
* * * *
Mutta jotenkin, miten lie ollutkaan! No, tyrmän ovi avattiin, minut kuulusteltiin ja menin jälleen kellariin.
Mutta mitä erämaalle tapahtuukaan kun valonsäde siihen lankeaa ja kevätsade sitä hiukan kastelee?
Se nimittäin oli niin, että kun hän haki minut sieltä kellarista, teoistani kuultavaksi, niin tunsin heti, ajattelin, että tästä alkaa matka Siperian vankilasta kotiin.
* * * *
Tytön mieleen alkoi tulla tyttöjen ajatuksia.
Tyttö ajatteli: Kunnon kylpy ja uusi vaate ainakin on pakko saada!
Mutta mistä kangas uuteen leninkiin? Tämä vanha rotansyömä joutaa heittää pois!
* * * *
Ätshii! Hui, nuo muistot ovat pölyn peittämät.
Jo tyttö kiskoo muutamia säikeitä, miettii saisko niistä lisää loimia ja kuteita, sydän pamppailee, riittävätkö nämä.
Ei näistä ole .. katkeilevat - tämä on vain jätekasa, ei tästä ole mihinkään!
* * * *
Koko vuoden olen unelmoinut kutonut ja purkanut, ei tästä silti tullut näytettäväksi kelpaavaa.
Ja kun tästä sitten jouduin vastaamaan, hän tulistui.
No kuule! Tässä on sulle olkikasa, tässä rukki. Alahan ruveta kehräämään kun kerran niin sanoivat!
Katsotaan sitten myöhemmin! hän vielä perään huusi.
Näin kuulin ja menin nöyrästi kellariin.
Vietin monta unetonta yötä, kun oljet eivät muuttuneet kullaksi.
Toissa yönä joku käveli takanani, oisko ollut nuorin siskoni tai tyttäreni.
Tämä oli nyt tässä, en tiedä onko tämä kangas kultaista, nähtäväksi jää, onko tässä hituistakaan kultaa. Minulla on kiire näyttää tämä kangas, korjaan pikkuviat myöhemmin.
Sinua Rakastaen
* * * *
Muistan vielä, etten ole turhan vaatimaton ollut itsekään kun itselleni jaoin kiitosta - voi taivas mikä pöljä! katui tyttö vasta myöhemmin.
* * * *
Seuraava kohtaus. Ei prinssejä ole kaikille, sanottiin ja naurettiin: Hah-hah.haa!! Kuulkaas tuota, hah-hah-haa! Tyttö ajatteli, että otan sitten heti ensimmäisen miehen, joka vastaan tulee.
* * * *
Tässä kohden tuli tuomio, sain osakseni Siperian yöt. Tämä yö peitti kaikki näkymät. Se oli pitkä tiedottoman yö.
* * * *
Mutta jotenkin, miten lie ollutkaan! No, tyrmän ovi avattiin, minut kuulusteltiin ja menin jälleen kellariin.
Mutta mitä erämaalle tapahtuukaan kun valonsäde siihen lankeaa ja kevätsade sitä hiukan kastelee?
Se nimittäin oli niin, että kun hän haki minut sieltä kellarista, teoistani kuultavaksi, niin tunsin heti, ajattelin, että tästä alkaa matka Siperian vankilasta kotiin.
* * * *
Tytön mieleen alkoi tulla tyttöjen ajatuksia.
Tyttö ajatteli: Kunnon kylpy ja uusi vaate ainakin on pakko saada!
Mutta mistä kangas uuteen leninkiin? Tämä vanha rotansyömä joutaa heittää pois!
* * * *
Ätshii! Hui, nuo muistot ovat pölyn peittämät.
Jo tyttö kiskoo muutamia säikeitä, miettii saisko niistä lisää loimia ja kuteita, sydän pamppailee, riittävätkö nämä.
Ei näistä ole .. katkeilevat - tämä on vain jätekasa, ei tästä ole mihinkään!
* * * *
Koko vuoden olen unelmoinut kutonut ja purkanut, ei tästä silti tullut näytettäväksi kelpaavaa.
Ja kun tästä sitten jouduin vastaamaan, hän tulistui.
No kuule! Tässä on sulle olkikasa, tässä rukki. Alahan ruveta kehräämään kun kerran niin sanoivat!
Katsotaan sitten myöhemmin! hän vielä perään huusi.
Näin kuulin ja menin nöyrästi kellariin.
Vietin monta unetonta yötä, kun oljet eivät muuttuneet kullaksi.
Toissa yönä joku käveli takanani, oisko ollut nuorin siskoni tai tyttäreni.
Tämä oli nyt tässä, en tiedä onko tämä kangas kultaista, nähtäväksi jää, onko tässä hituistakaan kultaa. Minulla on kiire näyttää tämä kangas, korjaan pikkuviat myöhemmin.
Sinua Rakastaen
* * * *
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä juttu! Kenelleköhän oli tarkoitettu vai oliko vain keksittyä tarinaa?
ehdottomasti!
Jopas oli valaisevaa. Jos tuo TT oli kohde, niin toivottavasti ymmärsi.