Arimax 35

piipun jatkaminen teräsputkella (piipun suusta ylöspäin n. 1 m sisälle) vai täytyykö sisäpiippu asentaa koko matkalta?

Maxi Ari kirjoitti:

piipun jatkaminen teräsputkella (piipun suusta ylöspäin n. 1 m sisälle) vai täytyykö sisäpiippu asentaa koko matkalta?

Enpä tuota asiaa tunne, mutta lienee kait järkevää pistää sisäpiippu koko matkalle ja jatkaa tiilipiipua tarpeen mukaan sisäpiipun avulla.Tulee vaan miellen, että se piipunpätkä siellä ylhäällä kondensoi vettä aika voimakkaasti ja vesi valuu siten tiilipiippuun eli voi aiheuttaa ongelmia.Alapalokattilan savukaasulämpötila on vähän päälle 200 astetta, joten se piipun päässä varmaankin on jo melko alhainen aijeuttaen veden kondensoitumista.Taitaa myös olla, että veto on parempi pyöreässä putkessa kuin nelikantisessa, ainakin virtausvastukset pienemmät.

...... kirjoitti:

Enpä tuota asiaa tunne, mutta lienee kait järkevää pistää sisäpiippu koko matkalle ja jatkaa tiilipiipua tarpeen mukaan sisäpiipun avulla.Tulee vaan miellen, että se piipunpätkä siellä ylhäällä kondensoi vettä aika voimakkaasti ja vesi valuu siten tiilipiippuun eli voi aiheuttaa ongelmia.Alapalokattilan savukaasulämpötila on vähän päälle 200 astetta, joten se piipun päässä varmaankin on jo melko alhainen aijeuttaen veden kondensoitumista.Taitaa myös olla, että veto on parempi pyöreässä putkessa kuin nelikantisessa, ainakin virtausvastukset pienemmät.

Lue lisää

Empä olisi uskonut ennen kuin kokeilin.
Vaihdoin pari viikkoa sitten alapaloiseen Arimixiin ja on vaan kuution varaaja ja lämpiää
yhdellä puolen varastopesän latauksella 60 > 90 asteeseen, eikä tarvi ravata pannuhuneessa jatkuvasti. Silti käyn usein katsomassa ja ihmettelemässä kuinka hienosti se toimii.
Lämmitin puilla 15v yläpaloisella, en sitä souvia
halua enää kokea niin paljon helpompi on alapaloinen. Piippua on mulla vain vajaa neljä metriä mutta hyvin kuitenkin vetää, se on pitkälti paikasta ja tuulista kiinni, onhan niihin saatavana savukaasuimureita avuksi.
Käys katsomassa Pellettikeskustelu.net siellä
on monta hyvää vinkkiä jos peukalosi ei ole keskellä kämmentä.

Maxi Ari kirjoitti:

piipun jatkaminen teräsputkella (piipun suusta ylöspäin n. 1 m sisälle) vai täytyykö sisäpiippu asentaa koko matkalta?

Mulla on tiilipiipun jatkona ollut jo pitkän aikaa noin 1.5 metrinen pätkä ilmastointiputkea.
Parikymmentä senttiä putkea menee piipun sisälle.
Lisäksi siihen on hitsattu teräslevystä laippa, joka vastaa piipun päähän.

Yläpalokattilan kanssa on pelannut tämä eristämätön jatkokin ihan hyvin, koska savukaasun lämpö on yleensä korkea ( > 300 c)
Alapaloiseen kattilaan kannattaisi varmaan tehdä eristetty jatko, ettei tule ongelmia matalemman savukaasu lämmön takia.

R.A kirjoitti:

Mulla on tiilipiipun jatkona ollut jo pitkän aikaa noin 1.5 metrinen pätkä ilmastointiputkea.
Parikymmentä senttiä putkea menee piipun sisälle.
Lisäksi siihen on hitsattu teräslevystä laippa, joka vastaa piipun päähän.

Yläpalokattilan kanssa on pelannut tämä eristämätön jatkokin ihan hyvin, koska savukaasun lämpö on yleensä korkea ( > 300 c)
Alapaloiseen kattilaan kannattaisi varmaan tehdä eristetty jatko, ettei tule ongelmia matalemman savukaasu lämmön takia.

Lue lisää

Mulla on Arimax35 ollut nyt 12 vuotta käytössä ja loppu se alkaa olla. Vettä tippuu tuhkatilaan litra tolkulla vuorokauden aikana. Kävi vesijohtoliikkeestä mies tutkimassa ja kokeili puukolla raapia karstaa pois vuotokohdasta, joka on palotilan takana keskellä kantattua helmaa. Yritti hitsatakin, mutta tavara on ihan paperia ja railo vaan leveni. Siis kantattu kulma on ilmeisestikin valmistusvaiheessa venynyt ja ohentunut niin ohueksi kuin munan kuori. Kyllä kattila saisi mielestäni kauemmin kestää. En ikinä enää sorru Arimaxiin. Täytyy ilmeisestikin laatia kirjelmä kulutusvalituslautakuntaan.

sutta ja sekundaa kirjoitti:

Mulla on Arimax35 ollut nyt 12 vuotta käytössä ja loppu se alkaa olla. Vettä tippuu tuhkatilaan litra tolkulla vuorokauden aikana. Kävi vesijohtoliikkeestä mies tutkimassa ja kokeili puukolla raapia karstaa pois vuotokohdasta, joka on palotilan takana keskellä kantattua helmaa. Yritti hitsatakin, mutta tavara on ihan paperia ja railo vaan leveni. Siis kantattu kulma on ilmeisestikin valmistusvaiheessa venynyt ja ohentunut niin ohueksi kuin munan kuori. Kyllä kattila saisi mielestäni kauemmin kestää. En ikinä enää sorru Arimaxiin. Täytyy ilmeisestikin laatia kirjelmä kulutusvalituslautakuntaan.

Lue lisää

Onpa näköjään joku saanut kestämään vuoden pitempäänkin
Arimax 35 vm 85 käytössä täälläkin.Varaaja 3000l.Saa nähdä milloin laukeaa sitte kattila Huh Mutta kohtuu helppona lämmittämisenä pidän kyllä.Pannuhuoneen yhteydessä palooven takana puuvarasto johon sopii kuukauden puut kuivaan.Kerran päivässä 2 täyttä pesällistä niin pysyy mökki lämpösenä
Kaverillani oli tuo 35:n ja kesti vain 13 vuotta, kun meni vesi pesään. Yksi aamu vaan ihmetteli, kun oli tuhkat kostuneet. Lieneekö joku asennusvirhe, tuo paluuveden riittävän korkea lämpötila on A ja O, pahimmillaan voi kattilan märännyttää 3-4 vuodessa, jos ei ole kunnollista systeemiä kattilan ja varaajan välillä. Tämä uusi 35:n hänelle tuli ja savukaasuimurilla, vanha oli ilman. Harrasti kyllä vanhalla kattilalla nk. kytypolttoa. Oli suuret pinta-alat lämmitettävänä ja varaaja hieman alimittainen. Kun ei viitsinyt yöllä lisill puita, niin pisti illalla kattilaan tulen pienemmällä vedolla, jotta pääsi yli yön, lieneekö siinä yksi syy nopeaan syöpymiseen.

sutta ja sekundaa kirjoitti:

Mulla on Arimax35 ollut nyt 12 vuotta käytössä ja loppu se alkaa olla. Vettä tippuu tuhkatilaan litra tolkulla vuorokauden aikana. Kävi vesijohtoliikkeestä mies tutkimassa ja kokeili puukolla raapia karstaa pois vuotokohdasta, joka on palotilan takana keskellä kantattua helmaa. Yritti hitsatakin, mutta tavara on ihan paperia ja railo vaan leveni. Siis kantattu kulma on ilmeisestikin valmistusvaiheessa venynyt ja ohentunut niin ohueksi kuin munan kuori. Kyllä kattila saisi mielestäni kauemmin kestää. En ikinä enää sorru Arimaxiin. Täytyy ilmeisestikin laatia kirjelmä kulutusvalituslautakuntaan.

Lue lisää

ei venynyt vaan ruostunut, valmistusvirhe kopioituna vanhasta Eetta:sta, tarvitsisi kaivon piipun alapäähän kondenssiveden valuessa kattilaan ja ruostuttaessa levyt puhki

Totta hitossa se paluuvesi on jo viileetä, kun 3000:n litran varaaja on vasta 15:n metrin päässä kattilasta. Hyvä jos edes lähtevä vesi lämpiäisi tuohon seitsemäänkymppiin. Pannun asentajakin sääti kattilan termostaatin alkuaan kuuteenkymppiin, joten tuo ei kyllä toteudu.

Valmistaja on pannunsa niin mitoittanut, että se kestää nipin napin takuuajan, joka on se 8 vuotta. Näin saadaan sitten myytyä aina uusi pannu tilalle ja Suomi nousuun!

utopistista on kirjoitti:

Totta hitossa se paluuvesi on jo viileetä, kun 3000:n litran varaaja on vasta 15:n metrin päässä kattilasta. Hyvä jos edes lähtevä vesi lämpiäisi tuohon seitsemäänkymppiin. Pannun asentajakin sääti kattilan termostaatin alkuaan kuuteenkymppiin, joten tuo ei kyllä toteudu.

Lue lisää

Termostaattiset latausventtiilit on keksitty. paluuputkeen 72 asteen termostaattiventtiili niin jopa on paluuvesi vähintään 72.

Ei tarvii koko yötä päivystää, kun heität pannuun illalla ennen maatepanoa tuoreita kantoja. Vielä aamullakin on sopiva hiilusta ja säästyy tulituikkuja. Varaajakin vähän auttaa tuohon yöpääivystykseen.

kokeillut kirjoitti:

Ei tarvii koko yötä päivystää, kun heität pannuun illalla ennen maatepanoa tuoreita kantoja. Vielä aamullakin on sopiva hiilusta ja säästyy tulituikkuja. Varaajakin vähän auttaa tuohon yöpääivystykseen.

Lue lisää

Joo auttaa "vähän"... Itse poltan kattilaa täydellä tehoilla 4-5h ja varastoin energian varaajaan. Josta sitten automaattisuntti annostelee sen kiertoon. Lämmitysväli 1-3vrk, riippuen pakkasista. Sisälämpö tasainen 23 läpi talven. Ja sytytyksen ajoitan iltaan, niin ei tarvitse päivystellä. Nukun rauhalliset yöunet vaikka pakkanen paukkuu ulkona.

Lämpöpumpulla tapahtuva energianluonti ei ole kestävää kehitystä. Tuollainen pumppu nimittäin sisältää liikkuvia ja kuluvia osia ja hajoaa paljon ennen kuin puunpolttolaitokset.

Onko kellään sitten kokemusta tuon kattilan tulipesän kantatun takahelman paikkauksesta hitsaamalla? Sehän näyttää tuotteen heikoin kohta olevan, kun liekit sitä jatkuvasti nuolee. Ensin pitää tietysti repiä pois tieltä se toisioilmanohjainkotelo. Miten se on kiinni, kun se heiluu, mutta ei irtoa. Koska tuo kanttauskohta on venynyt niin ohueksi kuin paperi, päälle pitää hitsata esim. migillä kantattu paikkapala, joka menee niin kauas kulmasta, että aine alkaa jotain kestää. Onkohan tuo kantattu kohta sitten koko puolen metrin leveydeltä yhtä ohutta tavaraa kuin keskeltäkin, johon se reikä ensimmäiseksi syntyy.

surkeeta on kirjoitti:

Onko kellään sitten kokemusta tuon kattilan tulipesän kantatun takahelman paikkauksesta hitsaamalla? Sehän näyttää tuotteen heikoin kohta olevan, kun liekit sitä jatkuvasti nuolee. Ensin pitää tietysti repiä pois tieltä se toisioilmanohjainkotelo. Miten se on kiinni, kun se heiluu, mutta ei irtoa. Koska tuo kanttauskohta on venynyt niin ohueksi kuin paperi, päälle pitää hitsata esim. migillä kantattu paikkapala, joka menee niin kauas kulmasta, että aine alkaa jotain kestää. Onkohan tuo kantattu kohta sitten koko puolen metrin leveydeltä yhtä ohutta tavaraa kuin keskeltäkin, johon se reikä ensimmäiseksi syntyy.

Lue lisää

Kyllä se ilmakotelo irtoaa, kun irroittaa näkyvältä sivulta sen kierrettävän ilmaventtiilin ja ne 2 kymppimillin kantaista pulttia. Tuon venttiilin pohjan putki menee pari senttiä ilmakotelon sisään päästä ja putki on yleensä hieman palanut kiinni. Se irtoaa kopauttamalla vasaralla ja iskumeisselilla (tai isolla rautakiilalla) siten keskellehitsattua lattaraudan kylkeä , että venttiilinpohja joutuu pyörimisliikkeeseen. Kun tuohon puolimetriseen kulmakohtaan hitsaa kantatun vahvistuspaikan, paikan alareunassa on vesitilassa vaakasuoraa osaa vain pari-kolme senttiä, joten siihen alasauma täytyy tehdä. Kohde on kuitenkin melkoisen hyvin esillä, kun hitsaa etuluukun kautta.

niin uskoisin kirjoitti:

Kyllä se ilmakotelo irtoaa, kun irroittaa näkyvältä sivulta sen kierrettävän ilmaventtiilin ja ne 2 kymppimillin kantaista pulttia. Tuon venttiilin pohjan putki menee pari senttiä ilmakotelon sisään päästä ja putki on yleensä hieman palanut kiinni. Se irtoaa kopauttamalla vasaralla ja iskumeisselilla (tai isolla rautakiilalla) siten keskellehitsattua lattaraudan kylkeä , että venttiilinpohja joutuu pyörimisliikkeeseen. Kun tuohon puolimetriseen kulmakohtaan hitsaa kantatun vahvistuspaikan, paikan alareunassa on vesitilassa vaakasuoraa osaa vain pari-kolme senttiä, joten siihen alasauma täytyy tehdä. Kohde on kuitenkin melkoisen hyvin esillä, kun hitsaa etuluukun kautta.

Lue lisää

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä kohtaa muilla on alkanut tuo Arimax 35 vuotaa? Yleensähän se aina tutkitaan ennen kuin uutta kattilaa aletaan haikailla. Onko tuo toisioilmakotelon yläpuolella välittömästi oleva vesitilan alareuna kantatusta kohdastaan tosiaan se kriittisin paikka? Se silloin osoittaisi, että pelti on ohentunut jo kanttausvaiheessa.

kohtalotovereita? kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä kohtaa muilla on alkanut tuo Arimax 35 vuotaa? Yleensähän se aina tutkitaan ennen kuin uutta kattilaa aletaan haikailla. Onko tuo toisioilmakotelon yläpuolella välittömästi oleva vesitilan alareuna kantatusta kohdastaan tosiaan se kriittisin paikka? Se silloin osoittaisi, että pelti on ohentunut jo kanttausvaiheessa.

Lue lisää

Tosiaan, tuon toisioilmakotelon yläpuolelle keskivaiheille siihen kantattuun reunaan se reikä ensiksi näyttää syntyvän. Syykin on nyt selvitetty, vaikkei tehtaalla edes puhelimeen vastattu. Nimittäin tuo toisioilmakotelo, jossa alunperin on helmassa rivi sentin ilmareikiä tuuman jaolla, palaa puhki muutamassa kuukaudessa keskeltä ja syntyneestä nyrkinkokoisesta reiästä alkaa puhaltaa sellainen ilmavirtaus, että kattilan alahelma kuumenee enemmän keskeltä. Siis tuo jatkuva kuplinta vesitilan pohjalla keskellä kuluttaa metallin niin ohueksi, ettei se 12 vuoden jälkeen enää vettä pidä. Kannattaa siis hetimiten korjauttaa ilmakotelo, kun sen repaleiset helmat alkavat harottaa ja irvistellä. Alkuperäinen metallinpaksuus lienee jotain 2,5mm:n luokkaa, mutta jos tuos kotelon ulkokuoren tekee esim. ruostumattomasta, se saattaisi jotain kestääkin. Varaosanakin koteloa netissä myydään, mutta hintaa lienee kahdensadan paremmalla puolella.

kokemusta omaava7 kirjoitti:

Tosiaan, tuon toisioilmakotelon yläpuolelle keskivaiheille siihen kantattuun reunaan se reikä ensiksi näyttää syntyvän. Syykin on nyt selvitetty, vaikkei tehtaalla edes puhelimeen vastattu. Nimittäin tuo toisioilmakotelo, jossa alunperin on helmassa rivi sentin ilmareikiä tuuman jaolla, palaa puhki muutamassa kuukaudessa keskeltä ja syntyneestä nyrkinkokoisesta reiästä alkaa puhaltaa sellainen ilmavirtaus, että kattilan alahelma kuumenee enemmän keskeltä. Siis tuo jatkuva kuplinta vesitilan pohjalla keskellä kuluttaa metallin niin ohueksi, ettei se 12 vuoden jälkeen enää vettä pidä. Kannattaa siis hetimiten korjauttaa ilmakotelo, kun sen repaleiset helmat alkavat harottaa ja irvistellä. Alkuperäinen metallinpaksuus lienee jotain 2,5mm:n luokkaa, mutta jos tuos kotelon ulkokuoren tekee esim. ruostumattomasta, se saattaisi jotain kestääkin. Varaosanakin koteloa netissä myydään, mutta hintaa lienee kahdensadan paremmalla puolella.

Lue lisää

Hankin v. 1981 Arimax 60 happoteräskattilan. Ongelmana oli tuon happoteräs sisäosan ja normaaliteräs ulkovaipan hisaussauma varastopesän yläosassa. Ilmeisesti eri lämpölaajenemisesta johtuen ratkeili tuo sauma.. Aluksi en tuota huomannut ja lämpöeristeen välissä vuotovesi ruostutti kattilan ulkopuolelta. Hitsailin saumaa liki vuosittain kunnes romutin kattilan v. 2001. Erehdyin hankkimaan Jäspi 40 kw yläpalokattilan joka on nyt takapihalla odottamassa romuraudan ostajaa. Uutta käänteispalokattilaani en mainostakkaan sillä se on todella hyvä ja tehokas. Täällähän on paras olla hiljaa onnestaan.

kokemusta omaava7 kirjoitti:

Tosiaan, tuon toisioilmakotelon yläpuolelle keskivaiheille siihen kantattuun reunaan se reikä ensiksi näyttää syntyvän. Syykin on nyt selvitetty, vaikkei tehtaalla edes puhelimeen vastattu. Nimittäin tuo toisioilmakotelo, jossa alunperin on helmassa rivi sentin ilmareikiä tuuman jaolla, palaa puhki muutamassa kuukaudessa keskeltä ja syntyneestä nyrkinkokoisesta reiästä alkaa puhaltaa sellainen ilmavirtaus, että kattilan alahelma kuumenee enemmän keskeltä. Siis tuo jatkuva kuplinta vesitilan pohjalla keskellä kuluttaa metallin niin ohueksi, ettei se 12 vuoden jälkeen enää vettä pidä. Kannattaa siis hetimiten korjauttaa ilmakotelo, kun sen repaleiset helmat alkavat harottaa ja irvistellä. Alkuperäinen metallinpaksuus lienee jotain 2,5mm:n luokkaa, mutta jos tuos kotelon ulkokuoren tekee esim. ruostumattomasta, se saattaisi jotain kestääkin. Varaosanakin koteloa netissä myydään, mutta hintaa lienee kahdensadan paremmalla puolella.

Lue lisää

Tuo toisioilmakotelon vaihto on suositeltua käyttöohjeenkin mukaan, jos siihen tulee selviä repeämiä.
http://195.67.82.150/ariterm/Arimax35ja60.pdf

ohjeet talteen kirjoitti:

Tuo toisioilmakotelon vaihto on suositeltua käyttöohjeenkin mukaan, jos siihen tulee selviä repeämiä.
http://195.67.82.150/ariterm/Arimax35ja60.pdf

Lue lisää

Juu, se kannattaa vaihtaa tai korjata ennen kuin pönttö alkaa vuodattaa vedet tuhkan sekaan. Tuon vesitilan paikkaaminen hitsaamalla ei nimittäin ole niitä maailman helpoimpia hommia. Kaveri sen teki micillä ja 8mm:n langalla, mutta vaikeuksia oli hitsausmaskia pesään kuljettaa ja alasaumaa ei välttämättä näe ilman väärävartista peiliä. Paikkapalaksi keskelle reunaa riitti parinkymmenensentin L-profiilinpätkä, jonka helmat olivat tuuman syvyiset. Kauempana kattilan pohja oli jo 4 millistä plootua, mikä varmistui koeporauksilla. Vasta kolmannella yrittämällä pohja saatiin täysin vesitiiviiksi, kun paikan toisessa päässä esiintyi tiputusilmiö säiliötä täytettäessä. Samalla sitten uusittiin toisioilmakotelon ulkokuori haponkestävällä tavaralla, kun alkuperäinen kuori oli aivan repaleinen.Kerron sitten kymmenen vuoden päästä, kun kattila taas alkaa vuotaa.

kokemusta omaava7 kirjoitti:

Tosiaan, tuon toisioilmakotelon yläpuolelle keskivaiheille siihen kantattuun reunaan se reikä ensiksi näyttää syntyvän. Syykin on nyt selvitetty, vaikkei tehtaalla edes puhelimeen vastattu. Nimittäin tuo toisioilmakotelo, jossa alunperin on helmassa rivi sentin ilmareikiä tuuman jaolla, palaa puhki muutamassa kuukaudessa keskeltä ja syntyneestä nyrkinkokoisesta reiästä alkaa puhaltaa sellainen ilmavirtaus, että kattilan alahelma kuumenee enemmän keskeltä. Siis tuo jatkuva kuplinta vesitilan pohjalla keskellä kuluttaa metallin niin ohueksi, ettei se 12 vuoden jälkeen enää vettä pidä. Kannattaa siis hetimiten korjauttaa ilmakotelo, kun sen repaleiset helmat alkavat harottaa ja irvistellä. Alkuperäinen metallinpaksuus lienee jotain 2,5mm:n luokkaa, mutta jos tuos kotelon ulkokuoren tekee esim. ruostumattomasta, se saattaisi jotain kestääkin. Varaosanakin koteloa netissä myydään, mutta hintaa lienee kahdensadan paremmalla puolella.

Lue lisää

No nyt se ei maksa enää kahtasataakaan.
http://aritermshop.fi/fi/varaosat/puukattilat/arimax-35/toisioilmakotelo-tulenkestava-teras-korkeus-120-mm.html

kaiken kokenut kirjoitti:

Juu, se kannattaa vaihtaa tai korjata ennen kuin pönttö alkaa vuodattaa vedet tuhkan sekaan. Tuon vesitilan paikkaaminen hitsaamalla ei nimittäin ole niitä maailman helpoimpia hommia. Kaveri sen teki micillä ja 8mm:n langalla, mutta vaikeuksia oli hitsausmaskia pesään kuljettaa ja alasaumaa ei välttämättä näe ilman väärävartista peiliä. Paikkapalaksi keskelle reunaa riitti parinkymmenensentin L-profiilinpätkä, jonka helmat olivat tuuman syvyiset. Kauempana kattilan pohja oli jo 4 millistä plootua, mikä varmistui koeporauksilla. Vasta kolmannella yrittämällä pohja saatiin täysin vesitiiviiksi, kun paikan toisessa päässä esiintyi tiputusilmiö säiliötä täytettäessä. Samalla sitten uusittiin toisioilmakotelon ulkokuori haponkestävällä tavaralla, kun alkuperäinen kuori oli aivan repaleinen.Kerron sitten kymmenen vuoden päästä, kun kattila taas alkaa vuotaa.

Lue lisää

Millainen merkitys tai vaikutus mahtaa olla varaajan latauspumpun kierrosnopeudella kattilan sisäiseen syöpymiseen? Tuossa kiertovesipumpussahan on 3 nopeutta ja olen käyttänyt sitä suurinta, kun ei niistä pienemmistä oikein erota, pyöriikö pumppu ensinkään.

kohtalotovereita? kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä kohtaa muilla on alkanut tuo Arimax 35 vuotaa? Yleensähän se aina tutkitaan ennen kuin uutta kattilaa aletaan haikailla. Onko tuo toisioilmakotelon yläpuolella välittömästi oleva vesitilan alareuna kantatusta kohdastaan tosiaan se kriittisin paikka? Se silloin osoittaisi, että pelti on ohentunut jo kanttausvaiheessa.

Lue lisää

Meillä Arimax 35 kesti hieman yli 22 vuotta. Nyt viikko sitten alkoi vettä tippua vasemmasta takakulmasta (edestä katsottuna). Tippa silloin, toinen tällöin. Eilen ei ollut lämmityspäivä eikä tiputustakaan ollut. Tuhkatilat ovat kuivia. Toisioilmakotelo on vaihdettu kahdesti, kolmas kerta olisi nyt tulossa. Onko hyviä neuvoja korjaukseen?

eskimo1 kirjoitti:

Meillä Arimax 35 kesti hieman yli 22 vuotta. Nyt viikko sitten alkoi vettä tippua vasemmasta takakulmasta (edestä katsottuna). Tippa silloin, toinen tällöin. Eilen ei ollut lämmityspäivä eikä tiputustakaan ollut. Tuhkatilat ovat kuivia. Toisioilmakotelo on vaihdettu kahdesti, kolmas kerta olisi nyt tulossa. Onko hyviä neuvoja korjaukseen?

Lue lisää

Jatkoa edelliseen: Vika oli vasemman pystysuoran takasauman yläpäässä. Ihan pieni neulanpään kokoinen reikä. Hitsaamalla umpeen ja nyt taas ei vuotoa missään. Samalla katsottiin koko kattila, muuten oli ihan ok.
Hyvää jatkoa muillekin lämmittäjille!

eskimo1 kirjoitti:

Jatkoa edelliseen: Vika oli vasemman pystysuoran takasauman yläpäässä. Ihan pieni neulanpään kokoinen reikä. Hitsaamalla umpeen ja nyt taas ei vuotoa missään. Samalla katsottiin koko kattila, muuten oli ihan ok.
Hyvää jatkoa muillekin lämmittäjille!

Lue lisää

>Vika oli vasemman pystysuoran takasauman yläpäässä. Ihan pieni neulanpään kokoinen reikä.<

Tuo voisi liittyö myös hitsausvirheeseen, jos vuotokohdan ympäristö on muuten ehjä / kova.
Taas kattilan rakenne vaikuttaa merkittävästi myös kattilassa määrätyn kohdan syöpymiseen. Rakenteesta johtuen vesi ei kierrä tehokkaasti kaikissa kohdin kattilan vesitilaa.