vietetään tänään. Suomessa päivää on vietetty jo 1950-luvulta lähtien. Samassa ajassa myös maidontuotannon rakenne on muuttunut Suomessa rajusti, kun tuotantoa on tehostettu ja koneistettu.
Tehostettu tuotanto on tarkoittanut käytännössä heikennyksiä lypsylehmien hyvinvointiin. Eläinten tuottavuutta jalostamalla lypsylehmät on saatu tuottamaan yli puolet enemmän maitoa kuin vielä 20 vuotta sitten. Jatkuva maidontuotanto rasittaa lehmiä ja vaivana ovat mm. toistuvat utaretulehdukset. Myös kivuliaat nännivauriot sekä jalka- sekä nivelongelmat ovat yleisiä. Tuotantoketjussa lypsylehmän elinkaari jää huomattavasti luontaista lyhyemmäksi, kun eläin teurastetaan maidontuotannon laskiessa tai terveyden heiketessä. Maa- ja metsätalousministeriö asetti toukokuussa työryhmän kartoittamaan maidontuotannon tulevaisuuden vaihtoehtoja. Työryhmä arvioi mm. maidontuotannon ja – jalostuksen toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa ja tekee ehdotuksia toimenpiteistä, joilla maitoalan toimintaa voidaan kehittää. Animalia ja SEY huomauttavat, ettei työryhmän suunnitelmissa puhuta lainkaan lypsykarjan hyvinvoinnista tai sen kehittämisestä tulevaisuudessa. Eläinten elinolosuhteiden, terveyden ja kestävyyden parantamisen tulee olla keskeisellä sijalla myös tuotantoa kehitettäessä. Eläinsuojelujärjestöt muistuttavat, että maito on peräisin lehmistä ja, etteivät taloudelliset tulostavoitteet saa ajaa eläinten hyvinvoinnin edelle. Suomessa on tällä hetkellä noin 298 500 lypsylehmää. Noin 80 % suomalaisista lypsylehmistä elää kytkettyinä parsinavetassa. Liikkumisen ja luontaisen sosiaalisen kanssakäymisen ohella kytkyet rajoittavat nautojen kehonhoitoa ja makuulle asettumista. Viime vuonna voimaan tulleen säädöksen mukaan lypsylehmien tulee päästä kesäkuukausina vähintään 60 vuorokauden ajaksi laitumelle tai muuhun jaloittelutilaan. Muun ajan vuodesta ne ovat kuitenkin yleensä edelleen kytkettyinä ympärivuorokautisesti.
Lähde: Animalia
Tehostettu tuotanto on tarkoittanut käytännössä heikennyksiä lypsylehmien hyvinvointiin. Eläinten tuottavuutta jalostamalla lypsylehmät on saatu tuottamaan yli puolet enemmän maitoa kuin vielä 20 vuotta sitten. Jatkuva maidontuotanto rasittaa lehmiä ja vaivana ovat mm. toistuvat utaretulehdukset. Myös kivuliaat nännivauriot sekä jalka- sekä nivelongelmat ovat yleisiä. Tuotantoketjussa lypsylehmän elinkaari jää huomattavasti luontaista lyhyemmäksi, kun eläin teurastetaan maidontuotannon laskiessa tai terveyden heiketessä. Maa- ja metsätalousministeriö asetti toukokuussa työryhmän kartoittamaan maidontuotannon tulevaisuuden vaihtoehtoja. Työryhmä arvioi mm. maidontuotannon ja – jalostuksen toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa ja tekee ehdotuksia toimenpiteistä, joilla maitoalan toimintaa voidaan kehittää. Animalia ja SEY huomauttavat, ettei työryhmän suunnitelmissa puhuta lainkaan lypsykarjan hyvinvoinnista tai sen kehittämisestä tulevaisuudessa. Eläinten elinolosuhteiden, terveyden ja kestävyyden parantamisen tulee olla keskeisellä sijalla myös tuotantoa kehitettäessä. Eläinsuojelujärjestöt muistuttavat, että maito on peräisin lehmistä ja, etteivät taloudelliset tulostavoitteet saa ajaa eläinten hyvinvoinnin edelle. Suomessa on tällä hetkellä noin 298 500 lypsylehmää. Noin 80 % suomalaisista lypsylehmistä elää kytkettyinä parsinavetassa. Liikkumisen ja luontaisen sosiaalisen kanssakäymisen ohella kytkyet rajoittavat nautojen kehonhoitoa ja makuulle asettumista. Viime vuonna voimaan tulleen säädöksen mukaan lypsylehmien tulee päästä kesäkuukausina vähintään 60 vuorokauden ajaksi laitumelle tai muuhun jaloittelutilaan. Muun ajan vuodesta ne ovat kuitenkin yleensä edelleen kytkettyinä ympärivuorokautisesti.
Lähde: Animalia
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tässä nyt vaan pari poimintaa...
"Eläinten tuottavuutta jalostamalla lypsylehmät on saatu tuottamaan yli puolet enemmän maitoa kuin vielä 20 vuotta sitten."
Kerros paljonko se lypsykarjan keskituotos oli 20v sitten ja mitä nyt? Tuskin sulla on siitä aavistustakaan...Nielet kritiikittomästi kaiken mitä sulle syötetään KUN SE LUKEE ANIMALIAN SIVUILLA, jonne sen on toinen samanhenkinen tarkoitushakuisesti kirjoittanut.
"Tuotantoketjussa lypsylehmän elinkaari jää huomattavasti luontaista lyhyemmäksi, kun eläin teurastetaan maidontuotannon laskiessa tai terveyden heiketessä."
Totta hitossa. Vai olisiko eläintuotanto oikein järkevää että lehmiä pidettäisiin vain pitämisen ilosta tuottamattomina ja kitumassa sairauksien kourissa, joita ei enää saada hoidettua. Kitumallahan monet eläimet luonnossakin kuolee, että påitäisi sama meininki ottaa käyttöön navetoissakin...OOTTE TE PIMEITÄ!
Tässä olisi suoraa lainausta vegaaniliiton sivuilta tästä maitoasiasta.
5. Mitä pahaa on maidontuotannossa?
Naudanlihan ja maidon tuotanto ovat samaa teollisuutta, jonka tarkoituksena on saada naudoista irti mahdollisimman paljon taloudellista hyötyä. Suomessa on reilu miljoona nautaa. Lihanaudoista ja lypsykarjasta osa pidetään ympäri vuoden sisätiloissa. Lihakarjan kasvatuksessa käytetään lypsyrotujen sonnivasikoita ja lihakarjarotuja. Navetoista 86 % on parsinavettoja, missä naudat elävät kaulastaan kiinni kytkettyinä. Tilaa on niin vähän, että ne pystyvät ottamaan vain muutaman askeleen eteen tai taakse. Loput navetoista on pihattonavettoja, joissa naudoilla on mahdollisuus liikkumiseen. Vuonna 2006 tulee voimaan uusi eläinsuojelulaki, jonka mukaan nautojen on päästävä kesäisin ulos tai muuten jaloittelemaan.
Lehmät tuottavat maitoa jälkeläisilleen samoin kuin ihmisetkin. Jotta maidontuotanto pysyisi koko ajan käynnissä, lehmän on synnytettävä joka vuosi. Lehmät saatetaan raskaaksi useimmiten keinohedelmöityksellä. Luonnossa lehmä imettäisi vasikkaansa noin vuoden ajan, mutta maitoteollisuus estää sen, koska maito halutaan ihmisten juotavaksi. Vasikka erotetaan emostaan yleensä heti syntymän jälkeen.
Heikoimmat vasikat teurastetaan mahdollisimman pian. Teurastettujen vasikoiden vatsasta otetaan renniiniä, jota käytetään juoksutteena juuston valmistuksessa. Suomessa poikavasikoita kasvatetaan syöttöhärkinä ja ne teurastetaan lihoiksi noin 1-2-vuoden ikäisinä ”mulleina”. Osa poikavasikoista jätetään siitossonneiksi. Ne elävät elämänsä eristyksissä astuen kangas'lehmiä' ja kumiputkia.
Maidontuotantoa varten kasvatettavat tyttövasikat jätetään eloon. Ne kasvatetaan maidonkorvikkeilla ja 18-24 kuukauden ikäisinä ne joutuvat lypsylehmiksi jatkuvaan raskauskierteeseen. Jalostuksen seurauksena lehmillä on mm. niin painavat utareet, että ne eivät välttämättä pärjää ilman utareliivejä. Myös esim. nännipolkemat, jalka- ja nivelongelmat sekä sorkkasairaudet ovat yleisiä. Lehmät teurastetaan noin 5-vuotiaina, kun maidontuotanto laskee. Luonnollinen elinikä olisi noin 20 vuotta.
Lihan- ja maidontuotanto ovat samaa teollisuutta, naudanlihasta 90 % tulee lypsykarjatiloilta.
Tässä on myös yksi lainaus (en muista mistä)
-Puhutaan epäinhimillisistä oloista, mutta käsitettä epäeläimelliset olot ei ole.
Muutama kommentti, kun en jaksa tuota kaikkea...
Ensinnäkin...vegaaniliitto perustuu veganismin fanaattiseen aatteeseen. Ne ovat vain lapsekkaita väitteitä vailla todellisuuspohjaa. Etsi luotettava lähde.
"Maidontuotantoa varten kasvatettavat tyttövasikat jätetään eloon."
Tunnepitoinen ja inhimillistävä ilmaus:) Eipä taideta "poikavasikoitakaan" tappaa?
"Jalostuksen seurauksena lehmillä on mm. niin painavat utareet, että ne eivät välttämättä pärjää ilman utareliivejä."
Tyttöihmisetkin on jalostettu pilalle. Enpä juuri ole tavannut yksilöä joka ei turvaudu utareliiveihin:) Ja pitävät niitä IHAN VAPAAEHTOISESTI!:)
Ei lehmiä teurateta sen takia 5-vuotiaana että niitten tuotos laskisi koska sen ikäinen lehmä on melkeenpä parhaassa lypsyiässä.
Vaan se teurastetaan sen takia jos on niin sairas tai maho kun mitä järkee on pittee lypsämätöntä lehmää
ihan vapaasti luulla etten tiedä lehmistä mitään saatikka etten koskaan olis edes nähnyt lehmää. Ihan niin ei asia kuitenkaan ole, ja osaan kyllä ajatella omillakin aivoillani. Nykypäivänä lehmän päivätuotos on n 23 litraa, kun esim 1980 se oli n 14 litraa päivässä. Aika iso ero.
Lehmän elinkaari jää lyhyeksi osittain siksi että sitä hyödynnetään huomattavasti tehokkaammin kuin ennen, jolloin siitä ns imetään mehut liian nopeasti. Että voi elämä itelles...
Hienoa maailmasi on varmasti kiva ja mukavan pinkki paikka kun työnnät päätäsi vielä vain syvemmälle. Mitäpä niillä tosiasioilla on merkitystä maailmasta, sillä sehän saattasisi vaikka pikkuisen naarmuttaa sinun elämäsi mukavuutta?
Ei, ei maailmassa räääkätä eläimiä. Ei, ei maailmassa ole sotia. Ei, ei maailmassa ole köyhyyttä. Ei ole ihmisoikeusrikkoksia ei. Sillä sinulle ei ole faktaa. Sinulle on faktaa vain oma mukavuus. Mutta miksi käyt jollain yhteiskunta palstalla, sillä täällä saattaa valveutuneet ihmiset keskustella asioista joita maailmalla tapahtuu? Sillä sinä et halua niitä tapahtuvan mikä on ymmärrettävää, omatuntosi säilyy puhtaana ja mukavuutesi senkun lisääntyy...
Jos joskus haluat herätä vaalenpunaisesta unestasi, niin vilkaise ympärillesi. Käy vaikka maalla katsomassa lehmien elämää, niiden utareiden kokoa. Jos kiinnostaa myös suunta mihin ollaan menossa, niin etsi käteesi jokin vanha valokuva, vilkaise sen lehmän utareen kokoa. Jos aikoinaan perheessä oli kaksi lehmää, joiden maito riitti perheelle, niin hyvä. Nykyään yhdestä lehmästä toivotaan (jalostetaaan tietoisesti) vähintää sataa tuhatta litraa maitoa.
Minkäläistä faktaa sinä olet vaille jos elämän tosiasiat ei sellaiseksi kelpaa? Niin, sitä joka parantaa omaa omatuntoasi siitä, että pidät maidon mausta... Eli joo, lehmillä on varsin mukavat oltavat.
Entä jos sitten lehmät vapautettaisiin Suomen luontoon? Kuinka kauan uskoisit niiden nauttivan vapaudestaan? Ehkä kesä menisi susien ruokana, mutta viimeistään joulukuussa viimeinenkin vapautettu lehmä olisi jo lehmien taivaassa.
Pihatoitakin olemassa ja erilaisia navetoita.Usein ne joissa on lypsyrodotti ja harjat pyörivät joissa voi käydä harjauttamassa itseään.Meillä aikoinaan ja serkuilla nyt nököttävät parressa.Ei ole kivan näköistä ne rivit.
Koskaan ei ole tuotantoeläinten oltavat olleet niin hyvät kuin nyt. Uusissa yksiköissä kaikki olosuhteet ovat viimeisen päälle. Parsinavettoja ei enää pahemmin rakennella. Monet eläinten hyvinvointia haittaavat taudit on saneerattu pois valtakunnasta lähes kokonaan (esim. salmonella, porsasyskä, dysenteria) ja jalostuksen sekä ruokinta-ja olosuhdetietämyksen parantumisen myötä esim. jalkaterveys on parantunut. Kanat siirtyvät pian virikehäkkeihin ja lattiatuotantoon.
60-70-luvun kotieläintuotanto oli eläinten kannalta kaikkein pahinta, vaikka yksiköt olivatkin pieniä. On täyttä tuubaa viljellä harhakuvitelmaa että pieni olisi jotenkin kaunista, edes eläinsuojelusta puhuttaessa.
Ajoittain paikallislehdistä saa lukea ylpeistä emännistä ja isännistä jotka esittelevät satatonnareitaan. Suu on korvissa, sadistista. Onko se jokin vitun ylpeilyn aihe, että eläimestä on teetetty sellainen kone, että siitä on saatu maitoa yli satatuhatta litraa?