Täällä on selvästi joissakin keskusteluissa ollut epäselvyyttä näiden kahden ismin välillä; ateismi ja agnostismi.
Selittäkää näiden kahden ero.
Selittäkää näiden kahden ero.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ateisti ei usko, että jumalaa/jumalia on.
Agnostikko ei usko, että mahdollisen jumalan olemassaolosta voi saada tietoa.
Kyse on siis kahdesta ihan eri asiasta: toisessa uskosta jumalan olemassaoloon, toisessa uskosta siihen, voiko jumalasta (on jumala olemassa tai ei) saada tietoa.
"Agnostikko ei usko, että mahdollisen jumalan olemassaolosta voi saada tietoa."
Oletko sinä siis sitä mieltä että agnostikko voi olla uskovainen, siis uskoa ihan vakaasti jumalan olemassaoloon?
Määritelmäsi ei sulje pois sitä, etteikö agnostikko voisi uskoa ihan vakaastikin että Jumala on olemassa. Määritelmäsi mukaan vain agnostismin mukaan jumalasta ei voida saada TIETOA.
Olet siis sitä mieltä että vaikkapa kristitty uskovainen (joka ei usko että tässä ajassa Jumala näyttää merkkejä itsestään tai todisteita olemassaolostaan) voi olla agnostikko?
On olemassa myös teisti agnostikkoja.
"Oletko sinä siis sitä mieltä että agnostikko voi olla uskovainen, siis uskoa ihan vakaasti jumalan olemassaoloon?"
Sitä tuo sana tarkoittaa. Tarkista itse vaikka Wikipediasta. Se ei ota mitään kantaa käsitykseen jumalan olemassaolosta, ainoastaan siihen, voiko tuosta olemassaolsta saada tietoa vai ei.
Outoa olisi olla agnostikko& teisti, aika järjetöntä minusta. Toisaalta sanoa, ettei voi tietää varmasti ja saada tietoa, mutta silti palvoo jumalaa ja uskoo.. Kukin kai tavallaan sitten..
Miten niin outoa? Minusta tuntuu, että suurin osa suomalaisista uskoo, että jonkinnäköinen jumala on olemassa, muttei usko että tästä koskaan saadaan todisteita. Käsittääkseni agnostismi koskee vain tätä maailmankaikkeutta ja sitten taivaassa (itse en usko tähän) saadaan se varma tieto. Siis agnostismi ei tarkoita "ei voi tietää varmasti" vaan "ei voi saada todisteita". Muuten ne olisivat sama asia (esim. tieteessä), mutta "sokeassa" uskossa ne voivat tarkoittaa aivan eri asiaa.
Minusta on niin outoa hyväksyä, ettei ole varma onko jumala olemassa tai sitten hyväksyä ettei siitä saa tietoa, ja silti uskoo ja palvoo jumalaa. Miten voi olla täydestä sydämestä mukana siinä, jos tietää ettei ole varma eikä saa tietoa (vasta kun siinä "epävarmassa taivaassa" sitten), ja jos ei ole täydestä sydämestä mukana niin mitä järkeä on olla munkana. No, hehe, kai tämä on se uskon pointti mikä ei tosiaan aukea minulle.
Eikös tuohon sovi aika hyvin tämä luonnehdinta uskon olemuksesta; "Usko on (vain) luja luottamus siihen mitä toivotaan".
Usko ei ole siis yhtään mitään sen enempää eikä vähempää.
Eli siis tuossa ajatelmassa selvästi myönnetään että usko on pelkkää toiveajattelua, jossa on ideaaliajatus jostakin tavoiteltavasta, mutta ei voida olla siitä varmoja. Toisaalta siihen liittyy kuitenkin luja luottamus siihen, että se mitä toivotaan on totta.
Uskolla/uskomuksella - tarkoitettiin sillä sitten kristinuskoa, tai muita uskomusten muotoja - ei siis kuulu tämän uskon määritelmän mukaan edes olla muunlaista 'olemusta' kuin vain pelkkää luottamusta siihen mitä TOIVOTAAN.
Minä allekirjoitan tämän uskon/-musten määritelmän. Mielestäni tämä määritelmä osuu kohdilleen. Siinä ei ole pätkääkään fundamentalismia. Vain kylmää toteamusta asioiden laidasta.
ajatelkaamme joulupukkia.
Ateisti on varma, että joulupukkia ei ole olemassa, agnostikko ei ole varma onko joulupukkia olemassa.
Ignostikko ei tiedä, mikä on joulupukki.
Teisti uskoo pukkiin, ja suuttuu, jos joku epäilee hänen kuuraparran olemassaoloa.
Ei nuo termit ole mitään erilaisten varmuuksien kuvauksia.
Ateismi ja teismi vastaa kysymykseen: uskotko jumalaan/jumaliin.
Agnostismi vastaa kysymykseen: mitä tietoa voimme saada jumalista.
Agnostikko on samaan aikaan joko ateisti tai teisti. On kuitenkin mahdollista olla ateisti tai teisti olematta agnostikko.
...Ja Ignostismi sivuuttaa kysymyksen, koska 'jumala' käsiteenä on järjetön, loogisesti ristiriitainen, tai muuten vain epäselvä.