Ohessa on lukemisen arvoinen kuolemakokemus. Teksti on englanniksi, mutta kokemus on silti erinomainen. Kyseessä on alunperin juutalainen mies, joka haistatti pitkät uskonnolle - kunnes sitten otti ja vaihtoi hetkeksi hiippakuntaa.
http://www.near-death.com/rosenblit.html
http://www.near-death.com/rosenblit.html
Vastaukset 6
Vanhimmat
Viestistä.
Tämä on erityisen mielenkiintoinen kappale.
"Remember my health problems. This is God's mercy again! How incredible!! God's mercy for me was at its height when I felt I was the most unfortunate! Who could figure it? All this time God had actually been protecting my soul from my own self-destructiveness; I just did not have the spiritual eyes to see it. Even though I had never cared at all about God, He cared deeply about me!
If God favors you and you do not submit to Him voluntarily, He will personally break you. His intent is to humble you, so that your soul can be saved. So, this is His great mercy! Though, the Lord would much prefer that we humble ourselves voluntarily since He loves us and therefore takes no pleasure in making us suffer; but would prefer the sinner voluntarily humble himself, so he can be saved."
Job.5:17
Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.
Minua on kuritettu, ja kuritetaan, jos en opi. Ylpeyteni tähden olen kärsinyt kovia tuskia ja kaikki se on omaksi parhaakseni. Miten kiitollinen olenkaan! Olisin astunut ansakuoppaan ja jäänyt sinne, ellei minua olisi ravisteltu. Ja miten vielä ego tahtoo nousta esiin! Egon tappamisessa on totinen työ. Välillä tuntuu melkein kuin olisin ottanut takapakkia entisajoista. Yksinkertainen elämä intialaisena naisena lapsilauman ympäröimänä on sellainen elämä, jota pidän suuressa arvossa. Myöskin se miellyttää, että sain palvella muuatta hyvätahtoista kapteenia, kun hän poimi minut, orvon, satamasta ja antoi minulle kodin laivassaan.
Kaikki on koettava. Minusta pyrkimys muistaa edellisiä elämiään on tärkeää; miten kävisikään, jos yhtäkkiä menettäisi muistinsa ja pitäisi alkaa kaikki alusta. Siten noiden elämien muistaminen auttaa ymmärtämään tätä päivää.
Tahtoisin muuten kiittää sinua, ..., kirjoituksistasi tällä palstalla. Olet tuonut minulle (ja muille) paljon iloa jakamalla viisauttasi.
Kyllä on Jumalalla korkeat tavoitteet! Minusta ei ikinä tule noin hyvää ihmistä, vaikka kuinka koittaisin! En ensinnäkään usko pystyväni olemaan noin omistautunut asialle. Kai se on sitten Helvetti edessä meikäläisellä, vaikka kuinka hyvä koitan olla... En vaan pysty, kun olen tälläinen helkkarin ääliö! Kunnioitan Äiti Teresaa suunnattomasti, mutta en koskaan kykenisi olemaan yhtä hyvä kun hän oli! Parempi, etten olisi koskaan edes syntynyt!
ei ole mitään odotuksia meistä. Ei meidän tarvitse olla mitään Äiti Teresioita. Kunhan elämme tavallisen elämän. Se riittää.
Ja helvettiin en usko.
"Olkaa siis täydelliset, kuten teidän taivaallinen Isännekin on".
Tuo on siis se ideaali, johon meidän pitäisi pyrkiä. Mutta Jumalalle riittää, jos edes _yritämme_ ja pyrimme tuohon. Pahin, mitä voi tapahtua, on että joudumme ottamaan uusiksi ja palaamaan tänne takaisin.
Edessäsi ei ole Helvetti, jos vain edes yrität elää suunnilleen rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön mukaisesti, ja edes suunnilleen elät kiltisti ja otat lähimmäisesi huomioon. Jos tuntuu pahalta, pane kädet ristiin ja rukoile Taivaan Isältä lohdutusta. Syntisi kyllä annetaan anteeksi, jos rukoilet anteeksiantamusta. Ja yksi asia, mitä olemme täällä oppimassa, on anteeksianto - sekä lähimmäisillemme että varsinkin itsellemme.
Helvetti on OLOtila - "helvetillinen olotila".
Taivas on "taivaallinen olotila".
Ei tässä mitään kiehuvaa rikkijärveä tarvita. Helvetillinen OLOtila on ihan tarpeeksi kauheaa.
Miksi uskonnoilla pyritään aina syyllistämään niin paljon..?
Jumala on PALJON muuta kuin vain "syyttävä sormi".
Normi-ihminen joita maapallo on pullollaan, "joutuu" shamaanimatkojeni mukaan tämänkaltaiseen maisemaan kuolemansa jälkeen. Ei välttämättä heti, mutta kunhan on käyty ensin videoita vilkaisemassa. Videot on tehty elämän aikana tehdyistä teoista, ja näkökulmana on miten toiset ovat minun tekoni ottaneet. Siis tällaista ympäristöä on yleensä luvassa kunhan on sopeuduttu ilmanalaan, tosin hieman keveämmässä ilmapiirissä mitä nyt ihmiset keskimäärin kokee:
http://www.denney-net.co.uk/Kawaguchiko Mount Fuji.jpg
Jos tykkää kaupungista niin asuinpaikkana on kaupunki ja jos ei vuorista välitä niin niitä ei näy. Tila ei ole staattinen, vaan kehitystä hyvään tapahtuu jonkin verran myös rajan tuolla puolen. Joillakin todella paljon. Kummallista että monet ajattelevat ajan pysähtyvän näillä normi-ihmisen tasoilla, sillä sitä se ei todellakaan tee. Kehitystä on ja aikaa on, tosin sen luonne näyttäytyy erilaisena mihin olemme tottuneet. Elämä on hyvin paljon samanlaista kuin mihin olemme jo tällä puolen virtaa tottuneet.
Hölmöä pelätä kadotuksia kun ainut syy olla kadotuksessa on pelko. Kun lopettaa pelkäämisen niin kaikki on ok. Jos olisin uskis, niin sanoisin että pelko on synti. Ehdottomasti. Kuoleman jälkeen auttajilla on paljon työtä että saadaan ihmiset lopettamaan pelkääminen mutta se työ onnistuu tietenkin kuten tähänkin asti. Onhan siitä jo near-death -kokemuksen kokeneilla tuntumaa.