Naispappeus on epäraamatullista, muun muassa seuraavien raamatunpaikkojen valossa:
’… mutta minä en salli, että vaimo opettaa …’ (1 Tim 2:12).
’Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies,’ (1 Tim 3:1-2).
’… mutta minä en salli, että vaimo opettaa …’ (1 Tim 2:12).
’Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies,’ (1 Tim 3:1-2).
Vastaukset 51
Vanhimmat
ns. naispappeus sopii luterilaisuuteen, sen nimi pitää vain muuttaa, sillä kysymyksessä ei ole luterilaiset miespapit ja naispapit vaan luterilaiset saarnamiehet ja saarnanaiset. Tietysti voisi puhua myös miessaarnaajista ja naissaarnaajista.
Pappeus on taas aivan eri asia, ja se kuuluu kirkkoon, luterilaisuus menetti kaiken tämän ns. uskonpuhdistuksessa, joten se ei voi mitään perustella hylkäämällään kirkon opillisella perinteellä.
Niin, tuo ongelma ratkeaakin uskomalla Raamattuun......niin kuin lapsi.Maailman yhdistäminen Jumalan seurakuntaan on erittäin huono yhdistelmä.Kohta kirkossa pohditaan evoluutioteorian mahdollisuutta.
Vanhoissa kirkkokunnissa; katolilaisuudessa sekä ordodoksisessa kirkossa ei naispappeutta tunneta, syystä koska pappeus on näissä käsitetty vanhastaan sakramentiksi. (Luterilaisessa kirkossa sakramentteja on vain kaksi, eli kaste ja ehtoollinen).
Kun pappeus on sakramentti, niin siihen suhtaudutaan Raamatun edelyttämällä vakavuudella. Tämän vuoksi naispappeuskeskustelua ei edes tarvitse siellä käydä.
En kiellä, etteikö uskonphdistus olisi ollut tarpeen niissä oloissa, joissa keskiajalla kristillisessä kirkossa elettiin, mutta tässä naispappeuskysymyksessä luterilaisnen kirkko on mennyt liian pitkälle hylkäämällä puolestaan itse Jumalan sanan periaatteet.
Lutherin Paavalin opetuksiin perustuva oivallus siitä että ihminen pelastuu 'yksin uskosta yksin armosta', (ei tekojen kautta) oli tärkeä virstanpylväs kristillisen kirkon historissa.
Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi sitä, etteivätkö vanhat kristilliset kirkot olisi oikeassa säilyttäessään Raamattuun perustuvan pappeuskäsityksen.
ei ole sakramentti room kat kirkossa vaan papiksi vihkiminen. Luterilaisen kirkon peruste sakramentille on, että: 1. Se on Jeesuksen asettama 2. Sakramentissa on aina näkyvä aine ja Jumalan sana.
Näillä perusteilla vain kaste ja ehtoollinen ovat kirkkomme sakramentit.
Itse asiassa sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa käydään keskustelua naisten mahdollisesta pappeudesta. Keskustelu vaan ei ole yhtä julkista eikä voimakasta kuin Suomen ev.lut. kirkossa, mikä on aivan luonnollista, koska se on alkanut paljon myöhemmin. Ei meilläkään alussa keskustelu kovin kiivasta ja näkyvää ollut.
ei uskoa tarvitse puhdistaa, ja hyvinhän katolinen kirkkokin on pärjännyt ilman uskonpuhdistusta - ortodoksista kirkkoa tämä ei koske mitenkään, mutta sielläkin menee hyvin.
sen sijaan uskonsa "pudistaneella" luterilaisuudella on uusia ongelmia toisensa jälkeen. mistä se kertoo?
luterilaisuus on jo liukumassa vähitelleen epäkristilliseksi protestanttisuudeksi.
minun nimeeni ja opettakaa pitämään se, minkä minä teille opetin.
Tässä ei ole kyse miehestä eikä naisesta eikä lapsesta, vaan kaikista heistä ja siitä Hengestä, missä julistuksen TULEE TAPAHTUA.
Selitätkö siis, että yksittäinen lause kumoaa koko muun Raamatun?
Ei se niin mene.
Raamattu täydentää kokonaisuutta kaikilla osillaan.
Se, että epäusko on suurempiarvoinen kun usko on hyvin kaukana Kristuksesta ja Hänen opistaan.
säännöt ajavat ihmiset kirkkolahkoon, eli uskomaan kirkon sääntöihin ja näin he hylkäävä "hyvällä omallatunnolla" Jumalan.
Jumala ei asu käsintehdyissä temppeleissä, eikä näin ollen kirkoissa, vaan Hän asuu sisäisesti heissä, jotka USKOVAT Jeesukseen.
Suomen ev.lut kirkko tunnustaa edelleenkin myös vanhan virkakannan oikeaksi.
(Ponsi on voimassa.)
Naispappeuskirkko tunnustaa siis vanhankin virkakäsityksen. Se ei kiellä sitä.
Naisappeuskirkossa on siis kaksi kantaa, jotka molemmat tunnustetaan yhtä päteviksi: vanha ja uusi kanta.
Tietysti Jumalan edessä tunnustetaan vain oikea virkakäsitys päteväksi eli vanhauskoisten kanta.
Naispappeuskirkossa jylläävät sellaiset työpaikkakiusaajapiispat ja -kirkkoherrat ettei mitään rajaa. He pakottavat Raamattuun sidotun omantunnon vastaisiin toimiin. Jos / kun tämä raja ylitetään ja on siis jo monesti ylitetty, niin missään muussakaan asiassa ihmiset eivät voi odottaa, että Raamatun sanaan sidottua omaatuntoa kuunneltaisiin. Kaikki pakotetaan toimimaan YHDEN mielipiteen mukaisesti, eli yleisen mielipiteen mukaisesti. Mielivalta pääsee valtaan, tyrannius.
Luuletteko, että missään muussa asiassa kävisi yhtään tämän paremmin? Luuletteko, että piispat toimisivat jonkin muun asian suhteen paremmin?
Niin ei kyllä valitettavasti taida tapahtua.
Myös muissa asioissa tulaan toimimaan samalla tavoin, kuin tyrannien tavoin.
Homoseksuaalisuus lienee seuraava asia.
Tuleeko seuraavaksi vastaan kysymys siitä, että onko Jeesus ainut tie taivaaseen? Äänestetäänköhän siitäkin kohta?
Kannattaa muuten lukea Anssi Simojoen artikkeli uusimmasta Pyhäkön lamppu -lehdestä
http://www.luthersaatio.com
Hän arvelee, että samalla tavalla tullaan toimimaan myös muissa asioissa. Tilanne alkaa mennä mahdottomaksi. Tai siis on jo mennyt ja tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä.
Naispappeuskirkkokin tunnustaa vanhan virkakannan (siis virallisissa teksteissään).
Nyt kaikki piispat ja monet kirkkoherrat ovat ryhtyneet harjoittamaan työpaikkasyrjintää ja työpaikkakiusaamista vanhauskoisia kohtaan.
He kiusaavat pastoreita ja pyrkivät savustamaan heidät ulos kirkosta.
Koulukiusaamiseksikin tätä voisi kutsua, mutta tämä vain tapahtuu aikuisten ihmisten parissa. Eikö aikuiset ihmiset osaa käyttäytyä? Kyllähän nyt raamatullinen kanta pitää voida hyväksyä!
Ja nämä työpaikkakiusaajat käyttävät juuri niin kieroja konsteja kuin kiusaajat (esim. koulukiusaajat) yleensä vain voivat.
Ajatelkaapa, he syyttävät vanhauskoisia syrjinnästä ja työpaikkakiusaamisesta, vaikka itse harjoittavat sitä nimenomaan vanhauskoisia kohtaan!
Tällaisia kiusaajat juuri ovat. He toimivat niin valheellisesti kuin vain mahdollista. Yrittävät saada ihmiset uskomaan valheita kiusanteon kohteeksi laitetuista. Kiusaavat, levittämällä valheita heistä ja väittämällä, että he ovat työpaikkakiusaajia tai, että syrjivät toisia.
Mutta nuo kiusaajat itse tekevät noita asioita vanhauskoisia kohtaan.
Kaikki piispat ja monet kirkkoherrat ryhtyvät työpaikkakiusaajiksi ja valtavaan syrjintään vanhauskoisia kohtaan.
He syyttävät vanhauskoisia työpaikkakiusaamisesta, syrjinnästä ja lopulta tietoisen valheellisesti ja kiusaajille tyypillisen kierosti laiskottelusta eli työtehtävien tekemättä jättämisestä, työtehtävien laiminlyönnistä. Vaikka itse nimenomaan syyllistyvät kiusamiseen ja syrjintään.
On rajua joutua kiusaamisen kohteeksi.
Ja vielä kirkon taholta. Kirkon johdonhan pitäisi nimenomaan edistää Raamatun asioita, eikä hyljätä niitä, saati sitten ruveta kiusaajiksi ja vainoajiksi.
"yhden vaimon mies,’ (1 Tim 3:1-2)."
Tuo ei välttämättä päde.
Diakoneistakin taidetaan käyttää samanlaista ilmaisua, vaikka heidän joukkoonsa Raamattu ilmeisesti lukee myös naispuoleisen henkilön.
En tunne tarpeeksi asiaa.
Mutta 1 Tim 2:12 on ainakin ok.
Ja jokunen muukin.
Koko Raamatun ilmoitus suorastaan nojautuu siihen, että Jeesus on Jumalan Poika ja Isä on taivaassa. Seurakunta taas on Morsian. Valitettavasti kaikki tämä murentuu tasa-arvoajattelun myötä. Tämä on jo nähty Suomenkin kirkossa, pastoreiden toimesta.
Kaikki on lähtenyt liikkeelle naispappeuden hyväksymisestä. Koko Raamatun ilmoitus todella murenee sen myötä, siis tasa-arvoajattelun myötä.
Toki hyväksyn tasa-arvoajattelun ja kannatan sitä maallisella puolella. Ja nimenomaan kristinusko onkin naisten ja miesten tasa-arvon saanut aikaankin! Kuitenkaan sitä, mikä koskee Jumalan säädöksiä ja sitä, että nainen ja mies ovat erilaisia ja Jumala on säätänyt Raamatun ilmoittamalla tavalla asioita, niin niitä ei voi jättää pois ja vaihtaa toisenlaisiksi.
Jumalan ilmoitus voi tuntua jopa käsittämättömältä,
mutta sen mukaan pitää mennä. Muutoin syyllistytään samaan mihin Aadam ja Eeva syyllistyivät paratiisissa. Ei uskotta Jumalan selvää sanaa.
Jumalan ilmoituksen mukaan tulee toimia.
Jos Jumala jotain ilmoittaa, niin silloin se on niin.
Miksi tahallaan tehdä Jumalan ohjeita vastaan?!
Koko pohja on poissa silloin ihmiseltä jos hänen tulee tahallisesti toimia selkeitä sääntöjä vastaan.
Kyse on juuri järjestyksestä.
Toimiiko ihminen TAHALLAAN Jumalan käskyä vastaan jos ymmärtää sen eri tavalla kuin joku muu?
Reilu sata vuotta sitten taisteltiin AIVAN SAMOIHIN Raamatunkohtiin vetoamalla siitä, saako nainen olla kanttori ja saako nainen olla kirkkoliskouksen ja kirkkovaltuuston jäsen.
Silloinen keskustelu oli periaatteessa aivan samaa kuin nykyinen: ei saa -puoli vetosi Jumalan sanaan ja siihen että Jumalan sanaa vastaan ei voi toimia; Jumala ei salli että nainen kuuluu seurakunnan vanhimpiin (Tit. 1:6 Seurakunnan vanhimman tulee olla nuhteeton ja yhden vaimon mies) ja nainen ei saa hallita miestä, vaan naisen tulee alistua hiljaisuudessa jne. Tutulta kuulostaa, eikö?
Saa-puoli oli sitä mieltä, että nuo kohdat eivät koske nykyistä (ts. silloista, sata vuotta sitten) kirkkojärjestystä eikä vaikkapa kirkolliskokouksen jäsenyyttä. Heille luonnollisesti kerrottiin, että he hylkäävät Jumalan selvän sanan ja käskyn...
Kuinka moni tänä päivänä ajattelee, että ne silloiset vanhoilliset olivat oikeassa, eikä naista olisi saanut päästää kirkkoneuvostoihin, - valtuustoihin, kirkolliskokoukseen, kanttorin tehtäviin... ?
Tekivätkö tuon ajan ihmiset tahallaan Jumalan ohjeita vastaan kun avasivat nämä tehtävät naisille, kuten tuon ajan vanhoilliset sanoivat? Vai tekivätkö tuon ajan vanhoilliset vastoin Jumalan tahtoa, kun yrittivät estää naisia toimimasta seurakuntansa parhaaksi?
Moni asia näyttää aivan erilaiselta kun sitä katsoo hiukan kauempaa...
Työpaikkakiusaamista tuo piispojen toiminta on.
He toimivat tyrannien tavoin.
Raamatun sana on tyhjää vain.
Piispathan ovat sentään piispoja, eivätkä ymmärrä yksinkertaisinta uskoon liittyvää asiaa. Ovat luopuneet Jumalan ilmoituksesta, niin sen tähden eivät ymmärrä mitä tekevät. Kulkevat sokeina, sokeiden taluttajina.
Sinä näemmä olet samoilla linjoilla.
Pahuutta kerrakseen.
Mutta se on kristityn osa. Jumala tämän kaiken sallii tapahtua.
Potkuja vain tahdotte vanhauskoisille,
vaikka Raamatun sana on tässä niin yksinkertaista kuin vain voi olla.
Paavali: Minä en salli, että nainen opettaa. Toinen "tämä on Herran käsky". Jeesus ei valinnut yhtään naispuoleista apostoliksi. Ei tuokaan feministiteologeille / äiti-jumala-teologeille riitä. Ja puhumattakaan muista Raamatun kohdista, kuten "mies on perheen pää", Saara kutsui miestään Aabrahamia herraksi (1Piet.), naisen tulee olla alamainen, eikä saa hallita miestä (aivan suoraa Raamatun ilmoitusta ja selvää kuin "pläkki").
Mutta kaikki hyljätään. Tietysti miehen tulee rakastaa vaimoaan, kuten Jeesus rakasti seurakuntaa (uhraamalla itsensä ristin puulla Morsiamen eli seurakunnan puolesta).
Sana on selvä, mutta piispat ovat hyljänneet Raamatun sanan ja ovat ruvenneet esiintymään krisittyinä ja tekevät kirkosta porttokirkon.
Tämä on työpaikkakiusaamista ja vielä ns. "kristittyjen" taholta ja vieläpä naispappeus-/valtiokirkon johdon taholta.
Tämä vie juuri siihen mistä A. Simojoki kirjoitti.
Mikään Raamattuperustelu ei enää riitä.
Sitä on kenenkään enää turha toivoa,
valitettavasti.
Nyt ollaan todella vedenjakajalla. Yksinkertainen Jumalan sana hyljätään. Surku tulee, kun näkee, että kaikenlaiset paheella naurattajat ja synneillä kehuskelijat ovat nyt meidän ylimpiä opettajiamme. Tuon roskakasan päällä huutavat isommat tai pienemmät herrat kannattaa sivuuttaa, sillä timantit ovat ikuisia. Jos on löytänyt Kristus-timantin, joka yksin on ikuinen, silloin heikolla ihmisellä on salattu vahvuus, toivo ja elämä, joka yksin jää jäljelle koko kirkkaudessaan, silloin kun kaikki on saastunut ja palaa tulessa.
Paavalin aikana naiset olivat aktiivisesti mukana seurakuntien kaikessa toiminnassa kuten miehetkin. Seurakunnan kokouksissa eli jumalanpalveluksissa naiset esiintyivät julkisesti. He rukoilivat ja profetoivat, mutta eivät avopäin. Seurakunnassa entiset sukupuoli- ja sosiaaliset erot kansallisuuksien välillä menettivät merkityksensä. Kun kristilliset seurakunnat olivat ohittaneet karismaattisen alkuvaiheen niiden organisaatio alkoi kehittyä. Samalla naisen asema varhaisissa seurakunnissa heikkeni tuntuvasti. Naiselle suotiin rivikristityn, palvelijan ja aviovaimon rooli. Ainoa naisen seurakunnallinen virka oli lesken tehtävä. Lesket suorittivat palvelutehtäviä, harrastivat hyväntekeväisyyttä ja viettivät muutoin hyveellistä elämää. Naimisissa olevan naisen tuli vetäytyä kaikessa taka-alalle, kuunnella opetusta hiljaa ja kuuliaisena hoitaa kotiansa ja mukautua miehensä tahtoon.
1970-luvulta lähtien ovat ekumeenisessa liikkeessä eri kristillistä perinnettä edustavissa kirkoissa naiset alkaneen kysellä oikeuksiaan. Kuva naisesta ja miehestä tasavertaisina Jumalan kuvina oikeuttaa naisen etsimään paikkaansa kirkossa ilman ulkopuolelta tulevia määrittelyjä. Naisella on oltava Kristillisessä kirkossa oikeus ihmisarvoiseen elämään, koulutuksensa hyväksikäyttöön ja oman sisäisen kutsumuksensa toteuttamiseen. Paluu alkuseurakunnan ihanteisiin on alkanut. Nainenkin on Jumalan kuva, eikä hänen pidä tyytyä olemaan vähempään kuin Jumalan kuva, koska Jumala on hänet alun perin sellaiseksi tarkoittanut.
Lähde www.suol.fi
ainuttakaan kirkkoa, ne ovat ihmisten tekeleitä.
Näyttäisi sille, että kirkon säännöt ohittavat Jumalan Sanan.
SIIS, yhteisö, joka kuuluu yhteen seurakuntaan, joka on hajallaan vielä maapallolla ja jota Jeesus on kokoamassa yhteen, sillä yhteisen Hengen omaavat tulevat olemaan yksi ja heillä on yhteinen rakkauden kohde Jeesus Kristus, joka vaikuttaa keskinäisen rakkauden jokaiselle laumansa jäsenelle.
Yksi paimen,mies, joka ottaa vain Jeesukselta opetuksen ja on korkean morralin omaava, on uskon yhteisön keskellä ja muut opettavat, parantavat, profetoivat, puhuvat kielillä, selittävät, erottavat henget YHTEISEN HENGEN VOIMASTA ja näin yhden seurakunnan usko rakentuu.
Soveltuu vain heille, jotka uskovat Jeesukseen ja elävät yhteisessä Hengessä.
tekstejä mitätöidään ? Entäs tämä Timoteus ?
Onkohan hänkin mitätöimisten listalla?
Miten ihmeessä nainen pappia esittäessään selviää kun hänen on jatkuvasti varottava lukemasta Raamattua ?
Minä olen selkeä ihminen siitä, että ymmärrän selvyydet eikä minun tarvitse selitellä sitä jos olen väärässä.Yritän vaan korjata semmoset vääryydet.
Siinä kaksi erillistä kirjaa mitkä ovat käytössä luterilaisessa kirkossa. Joista kirkon oppi on se tärkeämpi ylitse raamatun sanoman.
Ei ole yhtään naispappiasian puolustajaa joka olisi pystynyt raamatunvalossa perustelemaan sen miksi naisen pitäisi toimia papin virassa. Eikä vain esim. evankelistantyössä tai muussa työssä jossa saisi yhtälailla olla "esillä" kuin jos hän olisi pappina.
Markku Koivistokin on huolissaan vain siitä hyväksyykö kirkko hänen toimintansa vai ei, hän ei ole mitenkään ollut tukemassa niitä miespappeja jotka nyt yritetään erottaa kirkosta koska eivät noudata kirkon (ei raamatun) oppia.
Koivisto siis haluaa esiintyä marttyyrina vain omissa asioissaan ja itkeä lehdille sitä miksi häntä potkitaan päähän. Mitään tarkoitus periä puuttua yleisessä vääryyksiin kirkossa hänellä selvästikään ei ole.
Valtionkirkolla on tavallaan nähtävissä kaksi kirjaa on kirkon oppi ja raamattu. Ja siinä missä kirkko opettaa tai kapituli on päättänyt että tässä nyt voidaan tehdä poikkeus tässä voidaan tehdä näin. Siinä kohdassa on tärkeämpää se mitä kirkko instituutio opettaa ei raamatun näkemys.
Kirkko on vain instituutio yksi uskonlahko jolla on ollut ja on ja jolle koko ajan tulee uusia opetuksia.
Kristillisdemokraatit on sellainen puolue jolla ei ole mitään tekemistä kristillisen uskon kanssa. Se on vain puolue puolueiden joukossa.
Siksi sitä ei kannata äänestää. Yhtälailla uskovaisia löytyy kokoomuksesta kuin keskustankin sisältä kuin muistakin puolueista. Kannattaa katsoa asiaa kokonaisuutena eikä tuijottaa vain sitä puolueen nimeä.
Puolueet eivät ole sidoksissa mitenkään uskomiseen.
Uskovaisia löytyy lähes kaikista puolueista.
Niin se tuntuu olevan, että kirkko on vain lahko joka keksii omia sääntöjään ja jotka ei mitenkään tunnu olevan yhtenäisiä Raamatun kanssa.
Vaihtuuko piispat ja papit vai vaihtuuko seurakunta ?
Pitää varmaan ehdottaa julkisesti käsiteltäväksi nämä asiat muodossa " ev.lut vs Raamattu .
Luulisin että puoluerajojen yli ihmiset kyllä ovat Raamatun puolella mieluummin kun joidenkin "ääriryhmittymien" omavaltaisuuksien.
Nyt tämä kirkon sisällä toimiva naispappeusliike ilmiö taitaa tuhota kirkon.
He uskottelevat enemmistöistä ja ahdistelevat niitä jotka uskovat Raamattua.
Veikkaanpa , että enemmistö on Raamatun kannalla.
Kuinka saamme aikaan äänestyksen kirkkomme sisällä?
Jokaiselle seurakuntalaiselle äänestyslipuke kotiin ja sitten puolueeton valvonta tälle?
Näin voisi 20 vuotta sitten tapahtunut vääryys poistua ja kirkko rauhoittua.
Mitkä olisivat fiksut tavat poistaa ongelma päiväjärjestyksestä siten, että ei tarvitse enää miettiä näitä asioita jotka ovat ihan selkeitä?
ei ole mitään "naispappiasiaa". Kirkon tehtäviin valinnoissa on jo vuosikymmeniä noudatettu sukupuolten välistä tasa-arvoa. Täällä kekustelupalstoilla muutamat kirkkomme vastustajat yrittävät vain saada aikaiseksi hajaannusta nostamalla "keskustelun kohteeksi" joutavanpäiväisiä pikkuasioita.
Kyseessä on selvästi provoilijat, koska itse en ainakaan jaksa uskoa että Suomesta voisi enää moista typeryyttä oikeasti löytyä.
Valitettavasti luterilaisuus on vain toinen kansankirkkomme, vaikka ei se oikeasti mikään kirkko olekaan. Sen suurempaa valtiollista asemaa luterilaisuudella ei ole, ja sen päätökset koskevat vain luterilaisia itseään.
Tiedoksi vielä luterilaisillekin, että Raamattu kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella kuten muidenkin kirjojen nimet, esim. Seitsemän veljestä.
nainen voi toimia pappina, eikä se ole mitenkään epäraamatullista. Mielestäni tämä on meidän kirkkokuntamme sisäinen asia. Teillä muilla voi olla erilainen näkemys asiasta, mutta se ei oikeuta teitä kirkkokuntamme herjaamiseen.
ja pysyvät pappeina. Näin sanoo Herra.
Onneksi! Vanhakantoiset perustakoon oman lahkonsa!
Suomen ev.lut. kirkkoon ja jokaisen kristityn velvollisuus on tuomita harhaoppi. Miten selität tyhjäksi naispappeuden kieltävät kohdat?
tuollaisia selitellä. Ei minulla ole ongelmia omantuntoni kanssa, eikä meillä luterilaisilla edes edes ole moisia "kieltäviä kohtia".
"Suomen ev.lut. kirkkoon ja jokaisen kristityn velvollisuus on tuomita harhaoppi."
En kyllä ole tuollaista kuullutkaan. Olen yleensäkin ajatellut jättää nämä tuomitsemiset kirkkomme oppien mukaisesti kokeampaan käteen.
En usko että piispammekaan sinänsä ketään tuomitsevat, vaikka heidän onkin virkansa puolesta pakko joskus ojentaa kurittomia palvelijoita.
"En kyllä ole tuollaista kuullutkaan. Olen yleensäkin ajatellut jättää nämä tuomitsemiset kirkkomme oppien mukaisesti kokeampaan käteen. "
Jos noin sanot ja kätesi peset niin tottatosiaan et voi ymmärtää miten tuo korkeampi käsi eli Jumala sitten harhaoppiset tuomitsee - millä tuomiolla heidät tuomitaan. Missä on lähimmäisen rakkautesi ?
"En usko että piispammekaan sinänsä ketään tuomitsevat, vaikka heidän onkin virkansa puolesta pakko joskus ojentaa kurittomia palvelijoita. "
Onpas kyynistä lausuntaa !
Et tainnut tässäkään kohdin ymmärtää mitä sanot. Piispathan yrittävät ojentaa Herramme Jeesuksen palvelijoita.
Jotenkin nyt kristinusko on sinulta pahasti hukassa ?
"Mielestäni tämä on meidän kirkkokuntamme sisäinen asia. Teillä muilla voi olla erilainen näkemys asiasta, mutta se ei oikeuta teitä kirkkokuntamme herjaamiseen. "
Ja sinulla on sitten se oikeus herjata niitä muita oman sydämesi kyllyydestä. Ja nyt varmaan sitten epäsuorin hirvein - mutta niin ovelin - sanakääntein vähättelet minut - sehän on teidän jatkuva tyylinne.
vähättele enkä todellakaan herjaa ketään.
"Ja sinulla on sitten se oikeus herjata niitä muita oman sydämesi kyllyydestä."
Tarkistin nämä muutamat kirjoitukseni palstalle, enkä kyllä löytänyt minkäänlaisia perusteita tälle päätelmällesi.
En todellakaan halua itse puuttua minkään uskontokunnan tai lahkon toimintaan sikäli kuin se on maamme lakien mukaista. Samanlaista kohtelua toivoisin muilta myös omaa kirkkoamme kohtaan.
"Ja nyt varmaan sitten epäsuorin hirvein - mutta niin ovelin - sanakääntein vähättelet minut - sehän on teidän jatkuva tyylinne."
Näet kirjoitukseni ilmeisesti jonkinlaisena pyrkimyksenä opilliseen väittelyyn, jossa käyttäisin jotain "harmaan alueen" menetelmiä nujertaakseni sinut. Mitä syytä minulla tuollaiseen olisi?
Perheemme vihkimys, rippi ja kastetoimituksia ovat vuosikausia hoitaneet oman kirkkoni sekä mies- että naispapit. Samoin läheisteni siunaustoimituksia ovat suorittaneet seurakuntamme naispapit. Uskoni ja kirkkoni on osa elämääni, ei siis pelkästään jotain teologista puhdasoppisuus näpertelyä.
Syy miksi yleensä kirjoitan tänne on se, että näissäkin asioissa toivon muilta sitä samaa "respectiä" jota itse haluan osoittaa muita kohtaan
"Jos noin sanot ja kätesi peset niin tottatosiaan et voi ymmärtää miten tuo korkeampi käsi eli Jumala sitten harhaoppiset tuomitsee - millä tuomiolla heidät tuomitaan"
En niin. Luotan kuitenkin vahvasti siihen että tuo tuomio on oikein.
Eikös me kaikki olla Herramme Jeesuksen palvelijoita?
Papit nyt vaan sattuvat olemaan tämän lisäksi seurakunnan palveluksessa (työsuhteessa). Juuri tuohon työsuhteeseen nuo mahdolliset ojentavat toimet tulevat käsittääkseni kohdistumaan.
Kukaan piispa ei tietääkseni ole syyttänyt näitä kurittomia palvelijoita harhaoppisiksi.
Pahimmissakin tapauksissa piispat ovat uhanneet niskuroijia vain työvoimatoimistolla eivätkä ainakaan minun tietojeni mukaan sentään helvetin tulella. (Ainakin itse näen noilla kahdella instanssilla sentään vielä suuren eron.)
Sinulta on kristinusko pahasti hukassa.
Se joka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven.
Näyttää siltä, että näitä kiviä olet jo heitellyt aikamoisen kasan.
Ei Raamattua ole tarkoitettu luettavaksi sanasta sanaan, vaan sinne on jätetty paljon tulkinnanvaraa sekä piilotettuja merkityksiä.
On tekopyhää julistaa täällä ulkoa opeteltuja kohtia Raamatusta (sekä tuomita kanssasisariasi), kun tuskin sinäkään niin synnitön olet.
Jos tekee väärin ja ilmoitetun Jumalan sanan vastaisesti , niin miksi tuhlata elämäänsä uskonnollisuuteen, kun kerran ei usko kuitenkaan?
että lukuisista yrityksistä huolimatta en onnistunut avaamaan tekstiäsi.
on siis se, että miksi tuhlata aikaa uskonnollisuuteen ,jos ei kuitenkaan hyväksyisi asioita niin kuin ne ovat.Tarkoitan siis, että nainen pappina on Raamatun vastaista ja ei voi tehdä papin työtä ,mikäli luemme Raamattua.Jos sitten kannustaa tätä toimintaa niin kannustaa vääryyttä ja Jumalan tahdon vastaisuutta.
Sitten herääkin kysymys , minkä jo esitin, että miksi tuhlata aikaa.
Tilanne on vähän sama kun tekee ruokaa ja huolehtii että se on puhdasta ja ravitsevaa.Sitten kuitenkin juo vanhaa maitoa vaikka joka pilaa koko asian ja näin kokonaisuus epäonnistuu.
Eikö ihmisellä ole pyrkimys siihen mihin pyrkiikin , niin täysillä?
Jollei niin miksi edes sitten pyrkii, kun ei olisi tosissaan.
Olisikohan tämä nyt auki?
Ketä silloin tuomitaan jos puhumme Raamatun tekstistä ja sen sisällöstä?
Kyllä on silloin hukassa kristinusko, jos hukuttaa oman luojansa herran Jumalan.
Jos se, että et hyväksy raamattua(Jumalan sanaa) kelpaa Jumalalle niin sitten kelpaat sinäkin.
Todellisuus on kuitenkin se, että on vain yksi totuus ja loput on valetta ja utopiaa.
Omapäiset naiset tuntuvat järjestäin olevan hyvin sekasin ja hukassa asioidensa kanssa.
En kyllä ihmettele sitä, sillä se on luonnollinen seuraus.ON VAIN YKSI TOTUUS.
että uskonnollisuus meidän luterilaisessa kirkossamme on mielestäsi ajanhukkaa ja luterilaissen kirkon toiminnan tukeminen kannustaa samalla myös vääryyttä ja Jumalan tahdon vastaisuutta?
Vaikka koskaan ei pitäisi sanoa "ei koskaan", niin uskoisin että tässä asiassa en koskaan voi olla samaa mieltä kanssasi.
keskustelua naispappeudesta. Se on luterilaisissa kirkoissa hyväksytty jo parikymmentä vuotta sitten, ja monissa luterilaisissa kirkoissa on jo naispiispojakin.
Naispappeuden vastustajien käyttämät Raamatun kohdatkin on täällä tuotu esiin jo kymmeniä kertoja. Jokainen on nekin kylläkin tiennyt jo ennestään. Kumpikin taho pysyy kannassaan eikä jonkun kirjoittajan samojen Raamatun kohtien toisto vaikuta itse asiaan ja kenenkään mielipiteisiin yhtään mitenkään.
Jos tällä palstalla yleensä on jokin aihe, joka on kaluttu loppuun, niin se on tämä naispappeusasia. Sen voisi kiihkeinkin naispappeuden vastustaja jättää edes vähäksi aikaa sivuun ja yrittää keksiä muita aiheita. Enpä oikein usko, että vaikka joku kuinka kiihkeästi puhuisi täällä naispappeutta vastaan, että hän saisi ketään naispappeuden kannattajaa vaihtamaan puolta. Ennemminkin seurauksena voisi olla vain ärsyyntyminen koko aiheeseen ja tuontyyppisiin kirjoittajiin. Naispapit ovat tulleet jäädäkseen.
"Naispapit ovat tulleet jäädäkseen. "
Mutta ei kristittyjen pariin.
Aina on ollut uskontoja joissa on ollut naispappeja - muttei koskaan kristinuskossa.
erehtyneet.
Säälittäviä ihmisiä sinänsä , kun etsivät työtä ja lopulta löytävät.
Sitten Raamattu kieltääkin heidän työn.
Tosin Raamattu kieltää monta muutakin asiaa.
Nainen on aina harhaanjohdettu.
Miksi nainen alistuu aina siihen?
Uudestaan ja uudestaan..
Onko naisella jokin oleellinen puute päässään?
Ihan kun olisi pakko tehdä väärin.
Tunteeko nainen itsensä?
Jotenkin tuntuu, että nainen on tuuliajoilla eikä hänestä monikaan välitä.
Nainen itsekin taistelee sen puolesta, että jää heikompaan asemaan.Miksi ihmeessä?
Pappiskysymyksessä on niin suhteessa Raamattu.
-" Naispapit ovat tulleet jäädäkseen."
"Mutta eivät kristittyjen pariin."
No, jo on kumma! Naispappeja on ollut koko luterilaisessa kirkossa, ei vain Suomessa, jo parikymmentä vuotta ja monissa luterilaisissa maissa on jo naispiispojakin. Lue tuosta asiasta luterilaisen kirkon nettisivulta, niin että tiedät sitten sinäkin etkä jankkaa enää tuota asiaa.
Kristillisiin kirkkoihin kuuluvat mm. katolinen kirkko, ortodoksikirkko ja luterilainen kirkko.
"Aina on ollut uskontoja joissa on ollut naispappeja - muttei koskaan kristinuskossa."
Nyt on ollut viimeiset parikymmentä vuotta. Yritä jo painaa päähäsi tuo asia.
Naispappeuden vastustajat voisivat perustaa oman nettipalstan, jossa voisivat keskustella tuosta itselleen elintärkeästä asiasta aivan rauhasa keskenään. Kun Suomen luterilaisessa kirkossa on naispappeus ollut hyväskyttynä jo 20 vuotta, niin luulisi, että jokainen tietää tuon.
"Nainen on aina harhaanjohdettu. Miksi nainen alistuu aina siihen? Uudestaan ja uudestaan... Onko naisella jokin oleellinen puute päässään? Ihan kuin olisi pakko tehdä väärin. Tunteeko nainen itsensä? jotenkin tuntuu että nainen on tuuliajolla eikä hänestä monikaan välitä. Nainen itsekin taistelee sen puolesta että jää heikompaan asemaan. Miksi ihmeessä?"
Tuskin kirjoitit tuota tosissasi, niin totaalisen naiivilta tuo teksti tuntuu, mutta vastataan silti. Kun Suomessa on naispresidentti, ministereistä yli puolet on naisia, ja naisia on lääkäreinä, juristeina, insinööreinä, opettajina jne., niin tuollainen sinuntyylisesi kirjoittelu vaikuttaa aataminaikaiselta. Tule jo nykyaikaan ja hyväksy viimeinkin naisten ja miesten tasa-arvoisuus.
" Naispappeja on ollut koko luterilaisessa kirkossa, ei vain Suomessa, jo parikymmentä vuotta ja monissa luterilaisissa maissa on jo naispiispojakin. "
Naispappeutta on tosiaan luterilaisessa kirkossa muttei naispappeutta ei ole kristittyjen parissa.
Luterilainen kirkko eroaa kristityistä monissa eri kohdin - naispappeus on ehkä näkyvin.
Myös suhteessa pelastukseen luterilainen kirkko erooa kristityistä. Kristittyjen piirissä pelastutaan uskomalla evankeliumi Jeesuksesta, kun taas luterilaisessa kirkossa katekismuksen mukaan pelastutaan valelemalla vauvan päätä vedellä.
Kyse on eräänlaisesta pakanallisesta riitistä, mikä ei kuulu kristinuskoon. Kristinuskossa upotamme Jeesuksen nimeen uskoontulleen henkilön ja näin vedestä nousee uudestisyntynyt Jumalan lapsi.
Se tässä on vielä lisättävä, että pelastus Jeesuksessa kuuluu myös luterilaisille, jos vain suostuisivat vastaanottamaan tämän uskon Jeesukseen.
"Naispappeutta on tosiaan luterilaisessa kirkossa muttei naispappeutta ei ole kristittyjen parissa." "Luterilainen kirkko eroaa kristityistä monissa eri kohdin - naispappi on ehkä näkyvin."
Näköjään sinulla on oma merkityksesi sanalle kristitty. Noin ei kuitenkaan pitäisi tehdä, että alkaa keksiä suomen kielen sanoille omia itselle sopivia merkityksiä. Kristillisiä kirkkoja ovat mm. luterilainen, katolinen ja ortodoksikirkko. Turha sinun on vängätä vastaan, sillä löydät googlaten sanottuna tuon saman asian. Ja turha sinun on myös esittää täällä kristinuskosta ja kristityistä vääriä käsityksiä.
oletko sitä mieltä että kun sana kristitty tulee kristuksesta, niin googlettaminen kertoo totuuden?
Olisiko mahdollista, että asetelmat muuttuu sen mukaan ,millasia linjauksia kirkot päivittävät itselleen?
Jos kirkon suunta muuttuu, niin silloin tulee tarkistaa myös se, että kuuluuko se suuntaus enää ollenkaan Raamatun sisältöön vai onko kristinuskosta luovuttu.
Mielestäni on täysin mahdollista se, että kirkko ei ole enää kristitty yhteisö.
Siellä on usein tärkeämpää ihmisen mielyttäminen kun se mitä Jumala todella sanoi.
Paremminkin:
aloitetaan uusi keskustelu:
miespappeusongelma.
meillä on kirkossa miespappeusongelma, kun joka viikko miespapit törttöilee jotakin mieletöntä ja joutuu mediaotsikoihin.
Ei ole kirkossa montakaan meispappia, joka olisi kelvollinen papiksi - mikäli Raamattusta katsoisimme kriteerit.
Miksi ihmeessä urputat naispappeudesta, kun suurempi, paljon suurempi, ongelma ovat miespapit.
Ottaisivat miespapit naispapeista malia ja esimerkkiä. naispapit ovat nuhteettomia ja hoitavat virkansa paremmin kuin miehet.
"meillä on kirkossa miespappeusongelma"
Niin on. Kaikki miespapit ovat ottaessaan viran vastaan varmaankin sitoutuneet tekemään työtä kaikkien heidän työtovereikseen joutuvien kanssa. Tuskinpa työhönottotilanteessa on luvattu, että sukupuolen perusteella he saavat milloin vain valita, kenen kanssa suostuvat töitä tekemään ja kenen kanssa eivät. On turha vedota siihen, että oma kanta onkin työssäoloaikana muuttunut naispuolisia työtovereita syrjivämmäksi.
Kun ei muutenkaan nykyisin vaadita elämään niin kuin 2000 vuotta sitten elettiin ja ajateltiin, niin turha on vetää yksi asia esiin ja sanoa, että tässä asiassa on niin tehtävä. Olisi hyvä, jos kaikki eläisivät viimeinkin jo nykyaikaa eivätkä aikaa 2000 vuotta sitten.
enää nykyaikana vaatisi mitään uhria syntien sovitukseksi. On tuhansia vuosia vanhaa ajattelua jumalten keskuudessa, että heille muka pitää uhrata, jotta he leppyisivät vihansa vimmasta.
Kappas vain. Siirryit nyt sitten Katolilaisuuspalstalta tänne. Kyllähän se sopii. Ihmetyttää vain, että ateistia jatkuvasti kiinnostavat nämä uskontoaiheiset palstat. Luulisi näin äkkiseltään, että esim. Ateismipalsta kiinnostaisi paljon enemmän.
"En usko että Jahvekaan enää nykyaikana vaatisi mitään uhria syntien sovitukseksi."
Minua ihmetyttää tuo Jahvesta puhuminen. Ensinnäkin jhvh on vain Vanhassa Testamentissa käytetty nimitys Jumalasta. Toiseksi se sielläkin kirjoitettiin vain konsonantein: jhvh, niin että sen ääntämistä ei tiedetä. Kun kirjoituksessa oli jhvh, niin sen tilalla luettiin Adonai.
"On tuhansia vuosia vanhaa ajattelua jumalten keskuudessa, että heille muka pitää uhrata, jotta he leppyisivät vihansa vimmasta."
Minua ihmetyttää sekin, miten tiedät, että jumalia on ollut monia ja sen, miten "jumalten keskuudessa" on ajateltu. No, kai sinulla on omat tietolähteesi.
vanhakirkollisilla ei ole enää pitkä matka siihen, että he alkavat teurastaa lampaita, jotta saavat kirjaimellisesti noudattaa Mooseksen lakia: he kun tahtoisivat kirjaimellisesti noudattaa Raamattua eikä valikoiden kuten he nyt tekevät.
Vanhakirkolliset noudattavat Raamattua erittäin valikoiden, mutta he eivät itse sitä sokeudessaan näe. Suurin osa muista uskovaisista myöntää noudattavansa Raamattua valikoiden, mutta vanhauskoiset kuvittelevat olevansa Raamatun kirjaimellisia noudattajia. Ajatellaanpa esim. miespappeja: Suomessa ei ole yhtäkään miespappia, joka täyttäisi Raamatun asettamat vaatimukset papeille. Siitä huolimatta pari miespappia kuvittelee olevansa synnittömiä ja nuhteettomia ja ovat katsoneet oikeudekseen pitää toisia pappeja kelpaamattomina papeiksi, vaikka itse he sitä olisivat, jos viitsisivät joskus Raamattua itseensä soveltaa.
Olisi hyvä, että jatkossa suurinosa kirkon työntekijöistä saisi luvan olla pois töistä aina kun työvuorossa tai työpaikalla on naispappeuden vastustajapastori. Se kun on heidän omantunnon vakaumustaan vastaan, että pappi ei hyväksy kollegoitaan, vaan pitää heitä epäpätevinä.
Nuoriso-ohjaajat, diakonit, diakonissat, vahtimestarit, suntiot ja kanttorit, jotka eivät pidä naispappeutta vastustavien pappien naispappeuden vastustamista Raamatun mukaisena, ei pakoteta työvuorossa olemiseen vastoin heidän vakaumustaan. "Työvuorot jaetaan tämä vakaumus huomioonottaen ja siten, että työvuoroja tulee kullekin kutakuinkin sama määrä. Hyvä jos näin käy. Pääsisimme tästä kiistasta ja saisimme jatkaa seurakunnan rakentamista ilman kuluttavaa kiistaa." www.rankinen.blogspot.com
Olisisi hyvä, ettei muidenkaan enää tarvitsisi työskennellä kirkon viroissa silloin, kun siinä työskenteleminen on omantunnon vakaumusta vastaan. Nythän suurimalle osalle kirkon työntekijöistä naispappeuden vastustaminen on omantunnon vastaista.
Jos pastori Rankisen periaatteita alkaisivat muutkin kirkossa noudattamaan, niin eipä seurakunnissa enää työntekijöitä olisi paikalla: he olisivat luvatta töistä pois kuten Rankinenkin.
Papisviran olemus on kirkossa teologinen kysymys. Asiaa ei pidä tarkastella eduskunnan säätämien lakien, kuten tasa-arvolain näkökulmasta.
Kysymys on uskonnon harjoitamisesta jonka perustana on usko. Muutoinhan kyse olisi näennäisuskonnosta.
Uskoon liityy hengeytyksen koemus. Miten esimerkiksi Raamattu koetaan hengeytetyksi? Onko Raamatun kaanon henkeytetty. Onko aiemmat kirkoisien raamatun tulkinnat henkeytettyjä?
Raamatun kaanon samoin kuin kirkkoisien tulkinnat ovat hyväksytyjä kirkolliskokouksissa. Ovatko kirkolliskokoukset olleet henkeytettyjä? Ovatko ne kaikki vai vain osa niistä?
Kun henkeytetty Paavali on Raamatun kaanoniin hyväksytyn kirjeen mukaan kieltänyt naista toimimasta piispana tai seurakunnan vanhempana yhdessä paikallisseurakunnassa, on tästä otettu kirkon vanhan tradition mukainen ohje muihinkin seurakuntiin. Jää kuitenkin jokaisen itsensä uskonasiaksi kokeeko hän kirkon vanhan traditon itsessään henkeytetyksi.
Samainen Paavali on toisessa kohdin imaissut että vain Kristuksen sanoma on auktoriteetti, ei hän itse. Evankeliumia on siis raamatunmukaista julistaa muunkinlaisella seurakuntajärjestyksellä, mitä Paavali opettaa.