Siitä, että ihminen on apinasta kehittynyt.
Kuin se, ett apina vaan nyt sattuu muistuttamaan ihmistä jossain määrin. Dna:ssa jotain samaa jne.
Eikös pitäisi noita eri kehitys asteita löytyä myös paljon enemmän?
Eikö ole liian suuri hyppäys tapahtunut, kun ajatellaan apinaa ja nykypäivän ihmistä?
Neanderilainen on vain ihminen. Siitäkin on julkisuuteen otettu vain ne kuvat, mitkä ovat eniten polion ja muiden sairauksien runtelemia.
Ja ja... pitäis niitä välivaiheita olla enemmän vai voiko apinasta tulla hyppäyksellä selvästi kehittyneempi?
Jokin tässä kyllä mättää...
Kuin se, ett apina vaan nyt sattuu muistuttamaan ihmistä jossain määrin. Dna:ssa jotain samaa jne.
Eikös pitäisi noita eri kehitys asteita löytyä myös paljon enemmän?
Eikö ole liian suuri hyppäys tapahtunut, kun ajatellaan apinaa ja nykypäivän ihmistä?
Neanderilainen on vain ihminen. Siitäkin on julkisuuteen otettu vain ne kuvat, mitkä ovat eniten polion ja muiden sairauksien runtelemia.
Ja ja... pitäis niitä välivaiheita olla enemmän vai voiko apinasta tulla hyppäyksellä selvästi kehittyneempi?
Jokin tässä kyllä mättää...
Vastaukset 18
Vanhimmat
uskovaisen ja ateistin älyssä on selkeä ero eli voisi olla jo kehittymässä jotain merkittävää?
Älykkyys ja uskonnollinen usko – statistiikkaa
Alla oleva teksti esittelee lyhyesti kaikki yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset (ennen vuotta 1986) älykkyysosamäärän (eli ÄO:n, eng. IQ) ja uskon välisestä suhteesta. Artikkeli on paljon velkaa Free Inquiryn (1986) vastaavalle artikkelille. Alkuperäisen artikkelin sisältöä ei ole oleellisesti muutettu, tähän artikkeliin on kuitenkin lisätty muutama muu tutkimus aiheesta älykkyys ja uskonnollisuus. Omat kommentit alkuperäiseen artikkeliin on julkaistu kurssivoidulla tekstillä.
Joistain tutkimuksista puuttuu tarkat tekijöiden nimet ja vuosiluvut, lisäksi muutamissa artikkelin esiintuomissa tutkimuksissa on käytetty ns. sekundalähteitä. Artikkelin kieliasua ei ole myöskään tarkastettu. Pahoitteluni, koetan tehdä kyseisille asioille jotain lähiaikoina.
Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia
1. Thomas Howells, 1927
Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".
2. Hilding Carlsojn, 1933
Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".
3. Abraham Franzblau, 1934
Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).
4. Thomas Symington, 1935
Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."
5. Vernon Jones, 1938
Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".
6. A. R. Gilliland, 1940
Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".
7. Donald Gragg, 1942
Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).
8. Brown ja Love, 1951
Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".
9. Michael Argyle, 1958
Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".
10. Jeffrey Hadden, 1963
Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.
12. James Trent, 1967
Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.
13. C. Plant ja E. Minium, 1967
Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.
14. Robert Wuthnow, 1978
532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)
15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.
16. Norman Poythress, 1975
Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.
17. Wiebe ja Fleck, 1980
Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
Muita
Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".
Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".
Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
Oppilaitosten väliset vertailut
1. Rose Goldsen, 1952
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale 36; Cornell 42; Wayne 43; Weslyan 43; Michigan 45; Fisk 60; Texas 62; North Carolina 68.
2. National Review Study, 1970
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskovat persoonattomaan henkeen tai jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Reed 15; Brandeis 25; Sarah Lawrence 28; Williams 36; Stanford 41; Boston U. 41; Yale 42; Howard 47; Indiana 57; Davidson 59; S. Carolina 65; Marquette 77. Marquette on uskonnollinen koulu
3. Caplovitz ja Sherrow, 1977
Kristinuskon jättäneiden osuus kasvoi 5 prosentista huonoissa kouluissa, 17 prosenttiin huippu kouluissa.
4. Niemi, Ross ja Alexander, 1978
Eliitti kouluissa, uskoa piti tärkeinä vain 26 prosenttia oppilaista. Vastaava tulos kaikkien oppilaiden kesken on 44 prosenttia.
Tutkimukset erittäin älykkäiden ryhmien keskuudessa
1. Terman, 1959
Tutki ihmisiä joiden ÄO on yli 140. Miehistä vain 10 % ja naisista 18 % olivat vahvasti uskonnollisia. 62 % miehistä ja 57 % ilmaisi uskon olevan vähäpätöinen asia, kun taas 28 % miehistä ja 23 % naisista, ilmoitti uskon olevan yhdentekevää.
2. Warren ja Heist, 1960
Ei löytänyt eroja National Merit oppineiden ryhmässä. Tutkimukseen saattoi vaikuttaa se tosiasia, ettei NM oppineita valita ÄO-arvosanan tai koulumenestyksen perusteella, vaan arvioinnissa on mukana myös lista erilaisia älykkyydestä riippumattomia suoritteita.
3. Southern ja Plant, 1968
Tutki 42 mies- ja 30 naispuolista Mensan jäsentä. Mensan jäsenet olivat keskimäärin paljon vähemmän uskonnollisia uskomuksia, kuin keskiverot amerikkalainen lukion opiskelija tai aikuinen.
Tutkijoista tehtyjä tutkimuksia
1. William S. Ament, 1927
Tarkasti silloisen Michiganin yliopiston rehtorin C. C. Littlen tutkimuksen, jonka mukaan huippu tutkijat olivat yli 40 kertaa useammin ei-uskonnollisia, verrattuna tavalliseen väestöön.
2. Lehman ja Witty, 1931
Teki tutkimuksen 1189 huippututkijalle, ja totesi että ei-uskonnollisuus on peräti 81,4 kertaa yleisempää heidän keskuudessa, kuin valtaväestön.
3. Kelley ja Fisk, 1951
Löysivät negatiivisen (-.39) yhteyden uskonnollisten arvojen ja tieteellisesti hyvien tutkimusten välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat objektiivisempia tutkijoita). Millä tämä tieto on mitattu, on kirjoittajalle epäselvä.
4. Ann Roe, 1953
Haastatteli 64 "huippu tutkijaa, lähes kaikki jäseniä arvovaltaisessa National Academy of Science tai American Pihlosophical Society. Hän raportoi että, vaikkakin lähes kaikki heistä omasivat uskonnolliset vanhemmat ja olivat usein käyneet pyhäkoulun, 'vain kolme näistä miehistä otti usein osaa jumalanpalveluksiin. Muutama muu kävi silloin tällöin kirkossa, tai lahjoitti kirkolle rahaa jossa eivät käyneet... Kaikki muut olivat ajat sitten hylänneet uskon elämän oppaana, ja kirkolla ei ollut minkään näköistä merkitystä heidän elämässään... Muutama heistä on militantti ateisti, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta'".
5. Francis Bello, 1954
Haastatteli ja kyseli 107 teollisuuden ulkopuolella työskentelevältä alle 40-vuotiailta tutkijoilta, joiden tutkimustuloksia vanhemmat kollegat pitivät huipputuloksina. 87 saadusta vastauksesta, 45 prosenttia kertoi olevansa "agnostikko tai ateisti", ja lisäksi 22 prosenttia kertoi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Ryhmän 20 parhaana pidetystä tutkijasta "niiden osuus jotka ovat ei-uskonnollisia, on selkeästi suurempi kuin koko tutkimusryhmässä".
6. Jack Chambers, 1964
Esitti kyselyn 740 amerikkalaiselle psykologille ja kemistille. Hän tuli tulokseen että "huippuluovista yksilöistä... huomattavan suuri määrä ei sympatisoinut mitään uskontoa, tai ei omannut erityistä kiinnostusta uskontoon". Huippu psykologeista peräti 40 prosenttia ei omannut kiinnostusta uskoa kohtaan, kemistien vastaava prosentti oli 16.
7. Vaughan, Smith, and Sjöberg, 1965
Lähetti kyselylomakkeen 850 yhdysvaltalaiselle psykologille, biologille, kemistille ja geologille, joiden nimet oli listattu "American Men of Science" (1955), koskien kirkkoon kuuluvuutta, kirkossa käymistä ja uskoon elämän jälkeisestä kuolemasta. 642 vastauksesta, 38,5 % eivät uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään, kun puolestaan 31,8 % uskoi. Kuolemattomuuten uskominen oli harvinaisempaa huippu yliopistojen tutkijoiden keskuudessa, kuin niiden jotka työskentelivät valtiolle tai vähäisemmille yliopistoille. Kysely tehtiin ajankohtana jolloin yli 67 % yhdysvaltalaisista uskoi kuoleman jälkeiseen elämään, joten tutkijat olivat paljon tavallisia aikuisia epäuskonnollisempia.
8. Skeptic lehti, 1998
Julkaisi tutkimustuloksen joka vertaili uskonnollisuutta eri tieteenalojen välillä. Tavallisista kansalaisista noin 90 % uskoi jumalaan. Tutkijoista vastaava luku on keskimäärin hieman alle 40 %. Matemaatikoista hieman yli 40 % uskoo jumalaan, biologeista alle 30 %, fyysikoista vain noin 20 %.
9. Nature lehti 394:313, 2001
Esitti että viimeisemmän tutkimuksen mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä (= huippututkijoista) on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
Muuta
1. Franzblau, 1934
Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).
2. Ross, 1950
Tutkimus päätyi tulokseen, jonka mukaan on suurempi todennäköisyys että ateistit ja agnostikot auttavat hätää kärsiviä, kuin että vahvasti uskonnolliset tekevät sen.
3. Hirschi ja Stark, 1969
Huomasivat että kirkossa käyvät ja kirkossa käymättömät lapset, rikkovat yhtä usein lakia.
4. Fundamentalistikristittyjen oma tutkimus, 1995
Tuli siihen tulokseen että uskovien osuus on suurempi huonosti tienaavien ja heikosti koulutettujen keskuudessa. Uskon asioita tärkeänä heikosti koulutetuista pitää 63 %, vastaavan luvun ollessa 53 % korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yli 50 000 $ tienaavien keskuudessa vastaava prosentti on 48, kun taas alle 20 000 $ tienaavien keskuudessa prosentti on 66.
Vaikka tuloista ei suoranaisesti voida vetää johtopäätöstä älylliseen kapasiteettiin, on olemassa vahva yhteys suurten tulojen ja korkean ÄO:n välillä. Älykkyyden ja tulojen yhteyttä ei tutkimuksessa otettu esille.
5. The Barna Research Group, 1999
Selvitti avioeron yleisyyttä Yhdysvalloissa. Ryhmä huomasi että uudesti syntyneiden kristittyjen avioeroprosentti on 27 %, vastaavan ollessa tavallisilla kristityillä 24 % ja ateisteilla ainoastaan 21 %. Lisäksi selvisi, että osavaltioissa missä raamattua opetetaan eniten kouluissa ja jossa uskolla on vahva asema, on eniten avioeroja koko maassa.
6. Vankilastatistiikkaa
Suhteutettuna yhdysvaltojen väestöön, uskonnollisten ihmisten lukumäärä vankilassa on yli 40-kertainen, verrattuna ateistien määrään. Yksi mahdollinen selitys saattaa olla koulutuksella, mutta se vain vahvistaisi sen, ettei usko ole todellinen vastaus. G-7 maiden (eli maailman kehittyneimpien valtioiden) keskeisessä vertailussa on todettu että usko korreloi positiivisesti rikollisuuden määrään kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen niissä maissa rikollisuus on vähentynyt eniten, missä uskon rooli on laskenut vahvimmin.
Skeptic lehden mukaan (vol. 6 #2 1998), useat tutkimukset korostavat että on olemassa negatiivinen korrelaatio teismin ja moraalisuuden välillä (ts. ateisteilla on keskimääräistä korkeampi moraali). Artikkelin kokoajalla ja kirjoittajalla ei valitettavasti ole tarkkaa listaa näistä tutkimuksista.
Yhteenveto
Lyhyesti: älykkäämmät ihmiset ovat useimmin ei-uskonnollisia. On olemassa suurempi todennäköisyys, ettei älykäs ihminen usko jumalaan. Uskonnollisten ihmisten keskiarvoinen ÄO on myös pienempi, kuin ei-uskonnollisten ihmisten vastaava ÄO:n keskiarvo. Tätä tulosta vahvistaa vielä lisäksi se fakta että yllä esitettävät tutkimukset on suoritettu eri metodeilla, eri ajankohtina, eri henkilöiden toimesta etc., silti tulos pysyy samana. Uskonnollisuus ei myöskään paranna avio-onnea, eivätkä uskonnolliset ihmiset toimi yhtään moraalisemmin verrattuna ei-uskonnollisiin. Nämä tiedot eivät ole mitenkään uusia, uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc.
Päivitetty: 05.09.2004"
http://www.stabu.net/uskojaao.html
mitataan?
Olen mensan testissa vasta äskettäin käynyt. Kiinnostus heräsi, kun tein samanlaisen testin netissä, joka oli suppeampi, mutta siinä pärjäsin yllätyksekseni hyvin.
Menin sitten oikeaan testiin ja tulokseni (ÄO) oli 143.
Olen uskossa Jeesukseen Kristukseen.
Kaipa sitä juuri tuon tapaisilla testeillä mitataan. Ilmeisesti suht korkea ÄO ei tarkoita sitä että ymmärtää termin keskimäärin...
ÄO-testejä voi harjoitella. Mitä enemmän harjoittelet erillaisia ÄO-testejä tekemällä, sitä korkeammaksi pisteesi nousevat ja sen udeammin saat maximi pisteet. Mensan testistä saan täydet pisteet.
...oo harjoitellut niitä kyllä.
Töissä kerran oli samantapainen testi, kun valittiin eri tehtäviin sopivia ihmisiä.
Tulokseni 143 yllätti kyllä minut. En ole koskaan pitänyt itseäni "ylimääräisen" älykkäänä.
Tosin olen lukenut, että on vaikea löytää seuraa, missä ei pitkästy tai on mukavaa juttuseuraa... sen olen huomannut myös omalla kohdallani. Ei kiinnosta arkipäivän kuulumiset ja normaalit perheen hyvinvoinnin kyselyt oikein.
Ihmisen ja apinan välivaiheita ei löydy, koska niitä ei ole. Ihminen ei ole kehittynyt nykyapinasta. Ihmisellä ja apinoilla on sama kanta muoto. Tämähän on aivan eri asia. Asiaa havainnollistetaan yleensä puulla. Runko on yhteinen kantamuoto ja tästä haarautuvat oksat eri lajeja. Nykyhetkellä jokainen laji on oman oksansa kärki. Eri oksien kärkien välissä ei tietenkään ole mitään. Evoluutioteoria tarjoaa täysin loogisen selityksen tämän kehityksen mekanismille.
Saada nähdä todisteita niistä välivaiheista. Ihminen on teorianne mukaan niin tuore tapaus, että välivaiheiden luita ja fossiileja pitäisi olla kasapäin. Mikä on se johtopäätös, kun huomataan, että ei olekkaan olemassa välimuotoja muualla, kuin evoluutioteoriassa ja ateististen tiedemies-setien ja tätien päässä :)
Olisko se sellainen johtopäätös, että ihminen on tullut tänne luotuna olentona, ilman "puuttuvia välimuotoja"
Olkaa nyt hyvät ystävät rehellisiä ja myöntäkää selvä asia. Apina on aina ollut apina ja se ei ihmiseksi muutu vaikka mikä olis.
Niin, vai...
Onko tapahtunut mutaatio, joka on taikonut "hyppäyksen" nykyihmiseen.
Evoluutiohan pystyy taikomaan mitä vaan.
Vai onko luonnovalinta päättänyt tehdä ihmisen nopeammin ilman välimuotoja :)))))
Voi voi teitä lapsukaisia :)
Vai, että apinasta ihminen.. joopa joo : //
Noita hominidien fossiileja on löydetty jo yli 8000 kpl, joten kysymys on vain sinun omasta laiskuudestasi, jos et ole löytänyt todisteita. Pienellä googlettamisella löytyi esim. nämä:
http://www.talkorigins.org/faqs/homs/15000.html
Tuolla kerrotaan joistakin muistakin:
http://www.talkorigins.org/faqs/homs/specimen.html
Tuolla hieman tuosta vertailusta:
http://evolution.mbdojo.com/you_figure_it_out.htm
Nyt kun olet saanut todisteita noista välivaiheista, sinun on keksittävä syy miksi nämä eivät kelpaa, jotta voit edelleen säilyttää uskosi. Tehtävä ei välttämättä ole kovin helppo, koska johtavat kreationistitkin ovat erimielisiä joistakin näistä kalloista. Toiset pitävät niitä täysin apinoina ja toiset ihmisinä. Mutta välimuotoja ne eivät tietenkään heidänkään mielestä ole.
Välimuoto minkä kahden eliön välillä? Eikö ihmisellä ja apinalla pitänyt olla yhteinen esi-isä, sen sijaan, että ihminen olisi välimuotojen kautta kehittynyt apinasta?
>>Eikö ihmisellä ja apinalla pitänyt olla yhteinen esi-isä, sen sijaan, että ihminen olisi välimuotojen kautta kehittynyt apinasta?
Harmin paikka!
Mistä tuon sieppasit? Neandertalin ihmisiä löydetään koko ajan lisää Länsi-Euroopasta Uzbekistaniin asti. He olivat huomattavasti vankkarakenteisempia kuin nykyihminen, ja aivojen koko oli jokseenkin sama. Mitään epämuotoisuutta ei ole havaittu (lukuunottamatta kuuluisaa tapausta, jossa iäkäs henkilö oli haudattu ja ruumiin päälle ripotettu kukkkia).
Vauhdissa...
"Neanderilainen on vain ihminen. Siitäkin on julkisuuteen otettu vain ne kuvat, mitkä ovat eniten polion ja muiden sairauksien runtelemia."
Tähän kommenttiin vastasin. En minä ole väittänyt, että Neandertalin ihminen olisi jokin ihmisen ja apinan välimuoto - kuten tässä ketjussa jo on kerrottu, sellaisia välimuotoja ei ole, meillä on apinoiden kanssa yhteinen esi-isä, josta olemme kehittyneet omiksi lajeiksimme. En minä välimuotoja kaivannut, vaan ketjun aloittaja.
Neandertalin ihminen oli eri laji kuin nykyihminen, johon lajiin me kuulumme. He kehittyivät ilmeisesti Homo Erectuksesta, kuten myös me, mutta taas on tapahtunut haaraantuminen. Meillä on siis yhteisiä esi-isiä.
>>Neandertalin ihminen oli eri laji kuin nykyihminen, johon lajiin me kuulumme. He kehittyivät ilmeisesti Homo Erectuksesta, kuten myös me, mutta taas on tapahtunut haaraantuminen. Meillä on siis yhteisiä esi-isiä.
Ihmisen sukupuussa on vielä paljon selviteltävää. Henkilökohtaisesti pitäisin todennäköisenä, että "mallia on kokeiltu" monina eri yhdistelminä, ja useimmat kuolivat, sekaantuivat tai häipyivät. DNA-tutkimusten mukaan (tai näin minulle on viimeksi kerrottu), me kaikki periydymme 80 000 vuotta sitten Afrikasta siirtyneestä, noin 250 hengen nykyihmisryhmästä. Mistä he periytyivät, vaatii paljon tutkimusta.
Nykyinen tieteellinen tietämys tarjoaa myös muita todisteita ihmisen kehitykselle. ERV:t ovat yksi esimerkki.
"Jokin tässä kyllä mättää..."
Luultavasti sinun ymmärryksesi tai puuttuva halusi oppia.