On syytä aina pitää mielessä, että Venäjällä vallankaappauksella valtaan noussut V.I.Uljanov ( Lenin ) vihasi syvästi kaikenlaista länsimaista demokratiaa ja vapaita vaaleja. Marraskuussa 1917 hän tosin salli Venäjällä perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaalit, jotka aikaisempi porvarillinen hallitus oli luvannut jo aikaisemmin.
Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaaleissa Leninin johtamat bolsevikit eli kommunistit saivat vain 25 % äänistä. Porvarilliset ja maltillinen vasemmisto saivat siis perustuslakia säätävään kokoukseen selvän enemmistön. Mutta vastoin kaikkia demokratian pelisääntöjä bolsevikit hajottivat kansalliskokouksen ja alkoivat vainota demokraattisilla vaaleilla valittuja kansalliskokousedustajia. Bolsevikkien hirmuvaltaa kesti Venäjällä yli 70 vuotta, mutta milloinkaan kommunistit eivät saaneet demokraattisissa vaaleissa venäläisten enemmistön tukea, päinvastoin venäläisten enemmistö vastusti aina bolsevikkeja. Kommunistit saivat pidettyä valta-asemansa niin kauan vain verisen terrorin avulla.
Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaaleissa Leninin johtamat bolsevikit eli kommunistit saivat vain 25 % äänistä. Porvarilliset ja maltillinen vasemmisto saivat siis perustuslakia säätävään kokoukseen selvän enemmistön. Mutta vastoin kaikkia demokratian pelisääntöjä bolsevikit hajottivat kansalliskokouksen ja alkoivat vainota demokraattisilla vaaleilla valittuja kansalliskokousedustajia. Bolsevikkien hirmuvaltaa kesti Venäjällä yli 70 vuotta, mutta milloinkaan kommunistit eivät saaneet demokraattisissa vaaleissa venäläisten enemmistön tukea, päinvastoin venäläisten enemmistö vastusti aina bolsevikkeja. Kommunistit saivat pidettyä valta-asemansa niin kauan vain verisen terrorin avulla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Syksyllä 1917 käydyissä perustuslakia säätävän kokouksen vaaleissa Venäjän osialidemokraattinen Työväenpuolue eli »bolshe-vikkipuolue» sai vain 1/4 äänistä ja muut puolueet 3/4. Kokoukseen ei Vladimir Leninin suureista odotuksista huolimatta tullutkaan bolshevikkien enemmistöä.
Keskeistä merkitystä bolshevikeille sen sijaan oli sillä, että armeijan piiristä annetuista yhteensä 4 364 500 äänestä tuli bolshevikkien ehdokkaille 1 671 300 ääntä (38,3 %) ja heidän vakavimmille kilpailijoilleen eli SR-puolueelle ts. »sosialistivallankumouksellisten» ehdokkaille 1 885 100 ääntä (43,2 %). Lenin lisäsi bolshevikkien äänimäärään vielä
120 000 (luku Leninin) Itämeren laivaston ääntä, mutta todellisesta vähemmistöasemastaan huolimatta bolshevikit olivat tuolloin (marraskuun lopussa) jo itse asiassa vallassa.
Erityisesti bolshevikkien tilannearviossa painoi se, että armeija oli tuolloin jo lähes puoliksi bolshevi-soitunut ja tarjosi reaalisia näkymiä tulevaisuudelle. Leninin mukaan »proletariaatin tulee (muodostettuaan kyllin voimakkaat poliittiset ja sotilaalliset »iskuryhmät»)
kukistaa porvaristo, riistää siltä valtiovalta käyttääkseen tätä välikappaletta omien luokkatar-koitusperiensä saavuttamiseksi».
Lenin nimenomaisesti herjasi niitä, jotka edellyttivät, että vallanoton edellytyksenä pitäisi olla enemmistön tuki.
Rohkaistessaan puolueensa (osin epäröivää) keskuskomiteaa, Lenin huomautti, että »älkää antako vaalitulosten pettää itseänne, eiväthän vaalit vielä mitään merkitse».
lähde: Lenin teokset osa 30, 1962