Nykyihminen
Kaikki maapallolla nykyisin elävät ihmiset kuuluvat samaan lajiin Homo sapiens (viisas ihminen). Nimen perustana on yksi nykyihmisten tyypillisimmistä ominaisuuksista: ylivertainen oppimis- ja ajattelukyky edeltäviin ihmislajeihin ja muihin eläimiin verrattuna.
Kiistaa on jonkin verran aiheuttanut, onko nykyihminen kehittynyt yhdessä vai useammassa paikassa, ja arviot ajoista, jotka nämä väestöt ovat olleet erillään. Vanhentuneen monialuehypoteesin mukaan nykyiset väestöt ja niiden esi-isät olisivat olleet toisista erillään satojentuhansien vuosien ajan ja kehittyneet eri kantamuodoista. Hypoteesi korostaa ”rotujen” välisiä eroja. Useimmat antropologit ovat hylänneet monialuehypoteesin ja nykyisin hyväksytyin teoria alkukodista on yhden syntykodin hypoteesi (”Out of Africa”). Sen mukaan kaikki väestöt ovat erään Afrikassa eläneen kantaväestön jälkeläisiä. Kaikki nykyisten Afrikan ulkopuolisten väestöjen (”rotujen”) ominaisuudet ovat kehittyneet selvästi alle 100 000 vuodessa. Yhden syntykodin hypoteesia tukevat fossiilit, arkeologiset löydöt sekä biokemialliset ja geneettiset todisteet. Vanhin nykyihmisten fossiili on noin 195 000 vuoden ikäinen. Yli 100 000 vuoden ikäisiä nykyihmisten fossiileja ei ole löydetty muualta kuin Afrikasta. Lisäksi Afrikan väestöissä on selvästi enemmän perinnöllistä muuntelua kuin muiden mantereiden väestöissä ja muiden mantereiden populaatioissa ei juurikaan ole geenimuotoja, joita ei olisi Afrikassa.
Cro-Magnon -miehen pääkallo
Cro-Magnon -miehen pääkallo
Nykyihmisen uskotaan kehittyneen vähitellen afrikkalaisista heidelberginihmisistä, joita siellä eli ainakin 0,6 - 0,4 miljoonaa vuotta sitten. Näyttäisi että nykyihminen asutti kaikki Afrikan elinkelpoiset alueet. Nykyihminen levisi Afrikasta Lähi-itään noin 100 000 vuotta sitten, jolloin se eli rinnan neandertalilaisten kanssa siellä. Nykyihmiset palasivat alueelle useita kertoja ja läpimurto sieltä ulos tapahtui noin 60 000 vuotta sitten. Nykyihmiset asuttivat Australian 50 000 vuotta sitten (merenpinta matalammalla, piti ylittää vaan salmia), Euroopan 40 000 vuotta sitten ja Itä-Aasian ja viimeisimpänä Aasian kautta Alaskasta Amerikkaan 30 000 vuotta sitten, kun alueen välillä oli tuhat kilometriä leveä maa-alue. Konservatiivisimmat tutkijat ovat edelleen sitä mieltä, että Amerikka asutettiin vasta 10 000 vuotta sitten. Tyynenmeren rannikot asutettiin luultavasti meren kautta. Näin väestöt joutuivat siirtymisensä jälkeen eristyksiin toisistaan ja nykyiset "rodut" syntyivät.
DNA-molekyylien perusteella on laskettu nykyihmisen kehittyneen omaksi lajikseen noin 200 000 vuotta sitten. Tietenkään muutos ei ollut nopea afrikkalaisesta heidelberginihmisestä nykyihmiseen, vaan se on vaatinut useita sukupolvia, joten tarkkaa "syntyaikaa" ei voida tarkasti määrittää. Noin 400 000 - 250 000 vuotta sitten aivojen tilavuus kasvoi ja työkalut kehittyivät nykyihmismäisempään suuntaan. Afrikasta löydetyissä noin 260 000 vuotta vanhoissa fossiileissa on ollut sekä heidelberginihmisen että nykyihmisen piirteitä. Vanhin tunnettu vuonna 1967 löydetty ja vuonna 2005 luotettavasti iältään määritelty nykyihmisen fossiili on noin 195 000 vuoden ikäinen. Vielä vuonna 1997 vanhimpina nykyihmisen fossiileina pidettiin 165 000 vuoden ikäisiä Etiopiasta löytyneitä fossiileita.[3] Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet heidelberginihmisten ja nykyihmisten välimuodolle nimeä Homo helmei, mutta sitä ei kovinkaan laajalti ole otettu käyttöön.
Nykyihmisten määrä romahti noin 150 000 – 50 000 vuotta sitten hyvin pieneksi, josta johtuu hyvin suuri geenien samankaltaisuus. Ihmispopulaation on arveltu kutistuneen 2000 – 10 000 yksilöön jonkin katastrofin seurauksena, mahdollisesti "tulivuoritalven”, kun Toban tulivuori räjähti 73 000 vuotta sitten. Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä asiasta.
Nykyihmisten kulttuuri oli pitkään samanlaista kuin neandertalinihmisten. Suunnilleen 60 000 vuotta sen jälkeen kun rakenteellisesti nykyihmisten kaltaiset ihmiset olivat ilmestyneet maapallolle, heidän käyttäytymisensäkin alkoi saada nykyaikaisia piirteitä. Tämä oli viimeisin ja tärkein vallankumous ihmisten kehityksessä. Ihmiset olivat innovatiivisia, he alkoivat kehittää uusia työkaluja ja tekniikoita. Vanhemmille ihmislajeille oli tyypillistä se, ettei kerran keksittyä hevin muuteta, esimerkiksi pystyihmisen kulttuuri säilyi samanlaisena lähes 1,5 miljoonaa vuotta ja neandertalilaisen 170 000 vuotta, yhtä pitkään kuin nämä ihmistyypit olivat olemassa. Käytännössä tällöin nykyihminen syntyi. Kulttuurivallankumous mahdollisesti syntyi kun ihmisten perimässä tapahtui muutosta, jonka seurauksena aivot muotoutuivat toimimaan täysin nykyihmismäisellä tavalla.
Kaikki maapallolla nykyisin elävät ihmiset kuuluvat samaan lajiin Homo sapiens (viisas ihminen). Nimen perustana on yksi nykyihmisten tyypillisimmistä ominaisuuksista: ylivertainen oppimis- ja ajattelukyky edeltäviin ihmislajeihin ja muihin eläimiin verrattuna.
Kiistaa on jonkin verran aiheuttanut, onko nykyihminen kehittynyt yhdessä vai useammassa paikassa, ja arviot ajoista, jotka nämä väestöt ovat olleet erillään. Vanhentuneen monialuehypoteesin mukaan nykyiset väestöt ja niiden esi-isät olisivat olleet toisista erillään satojentuhansien vuosien ajan ja kehittyneet eri kantamuodoista. Hypoteesi korostaa ”rotujen” välisiä eroja. Useimmat antropologit ovat hylänneet monialuehypoteesin ja nykyisin hyväksytyin teoria alkukodista on yhden syntykodin hypoteesi (”Out of Africa”). Sen mukaan kaikki väestöt ovat erään Afrikassa eläneen kantaväestön jälkeläisiä. Kaikki nykyisten Afrikan ulkopuolisten väestöjen (”rotujen”) ominaisuudet ovat kehittyneet selvästi alle 100 000 vuodessa. Yhden syntykodin hypoteesia tukevat fossiilit, arkeologiset löydöt sekä biokemialliset ja geneettiset todisteet. Vanhin nykyihmisten fossiili on noin 195 000 vuoden ikäinen. Yli 100 000 vuoden ikäisiä nykyihmisten fossiileja ei ole löydetty muualta kuin Afrikasta. Lisäksi Afrikan väestöissä on selvästi enemmän perinnöllistä muuntelua kuin muiden mantereiden väestöissä ja muiden mantereiden populaatioissa ei juurikaan ole geenimuotoja, joita ei olisi Afrikassa.
Cro-Magnon -miehen pääkallo
Cro-Magnon -miehen pääkallo
Nykyihmisen uskotaan kehittyneen vähitellen afrikkalaisista heidelberginihmisistä, joita siellä eli ainakin 0,6 - 0,4 miljoonaa vuotta sitten. Näyttäisi että nykyihminen asutti kaikki Afrikan elinkelpoiset alueet. Nykyihminen levisi Afrikasta Lähi-itään noin 100 000 vuotta sitten, jolloin se eli rinnan neandertalilaisten kanssa siellä. Nykyihmiset palasivat alueelle useita kertoja ja läpimurto sieltä ulos tapahtui noin 60 000 vuotta sitten. Nykyihmiset asuttivat Australian 50 000 vuotta sitten (merenpinta matalammalla, piti ylittää vaan salmia), Euroopan 40 000 vuotta sitten ja Itä-Aasian ja viimeisimpänä Aasian kautta Alaskasta Amerikkaan 30 000 vuotta sitten, kun alueen välillä oli tuhat kilometriä leveä maa-alue. Konservatiivisimmat tutkijat ovat edelleen sitä mieltä, että Amerikka asutettiin vasta 10 000 vuotta sitten. Tyynenmeren rannikot asutettiin luultavasti meren kautta. Näin väestöt joutuivat siirtymisensä jälkeen eristyksiin toisistaan ja nykyiset "rodut" syntyivät.
DNA-molekyylien perusteella on laskettu nykyihmisen kehittyneen omaksi lajikseen noin 200 000 vuotta sitten. Tietenkään muutos ei ollut nopea afrikkalaisesta heidelberginihmisestä nykyihmiseen, vaan se on vaatinut useita sukupolvia, joten tarkkaa "syntyaikaa" ei voida tarkasti määrittää. Noin 400 000 - 250 000 vuotta sitten aivojen tilavuus kasvoi ja työkalut kehittyivät nykyihmismäisempään suuntaan. Afrikasta löydetyissä noin 260 000 vuotta vanhoissa fossiileissa on ollut sekä heidelberginihmisen että nykyihmisen piirteitä. Vanhin tunnettu vuonna 1967 löydetty ja vuonna 2005 luotettavasti iältään määritelty nykyihmisen fossiili on noin 195 000 vuoden ikäinen. Vielä vuonna 1997 vanhimpina nykyihmisen fossiileina pidettiin 165 000 vuoden ikäisiä Etiopiasta löytyneitä fossiileita.[3] Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet heidelberginihmisten ja nykyihmisten välimuodolle nimeä Homo helmei, mutta sitä ei kovinkaan laajalti ole otettu käyttöön.
Nykyihmisten määrä romahti noin 150 000 – 50 000 vuotta sitten hyvin pieneksi, josta johtuu hyvin suuri geenien samankaltaisuus. Ihmispopulaation on arveltu kutistuneen 2000 – 10 000 yksilöön jonkin katastrofin seurauksena, mahdollisesti "tulivuoritalven”, kun Toban tulivuori räjähti 73 000 vuotta sitten. Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä asiasta.
Nykyihmisten kulttuuri oli pitkään samanlaista kuin neandertalinihmisten. Suunnilleen 60 000 vuotta sen jälkeen kun rakenteellisesti nykyihmisten kaltaiset ihmiset olivat ilmestyneet maapallolle, heidän käyttäytymisensäkin alkoi saada nykyaikaisia piirteitä. Tämä oli viimeisin ja tärkein vallankumous ihmisten kehityksessä. Ihmiset olivat innovatiivisia, he alkoivat kehittää uusia työkaluja ja tekniikoita. Vanhemmille ihmislajeille oli tyypillistä se, ettei kerran keksittyä hevin muuteta, esimerkiksi pystyihmisen kulttuuri säilyi samanlaisena lähes 1,5 miljoonaa vuotta ja neandertalilaisen 170 000 vuotta, yhtä pitkään kuin nämä ihmistyypit olivat olemassa. Käytännössä tällöin nykyihminen syntyi. Kulttuurivallankumous mahdollisesti syntyi kun ihmisten perimässä tapahtui muutosta, jonka seurauksena aivot muotoutuivat toimimaan täysin nykyihmismäisellä tavalla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvä juttu, mutta väärä palsta.
Viestillä ei ole minkäänlaista yhteyttä näihin palstoihin.
Toivon sheriffin, ei poistavan viestiäsi, mutta siirtävän sen jollekin muulle, enemmän sopivalle palstalle.
Alpo M
Hmmmmm
Voisi kuitenkin olla myös sitä mieltä, että aloitus valaisee ihmishistorian alkuvaiheita.
Minusta on vaikea vetää aikarajaa ja väittää, että historian keskustelu rajoitetaan koskemaan esim aikaa "kolmetuhatta vuotta e.kr---toinen maailmansota".
Ihmishistoriahan alkaa mahdollisesti juuri sieltä Afrikasta.
Ihan sama mikä kirjoituksen sisältö on, paljon lukijoita saat lisäämällä "Mannerheim" otsikkoon.
Sen jälken onkin mukava ottaa kellosta aikaa kuinka kauan kestää kun ensimmäisen kerran sana "lahtari" esiintyy viesteissä